Tiedonhaun oppaat: Resource Guides: Osallistavan ja tutkivan kehittämisen opas: AMK-tutkinnon opinnäytetyön arviointikriteerit

Arvioinnin osa-alueet

1 AIHE JA TEHTÄVÄN ASETTELU

Työelämälähtöisyys ja työelämän kehittäminen
Ammatillinen osaaminen ja sen kehittyminen
Tehtävän asettelun selkeys, rajaus sekä tutkimuksellisuus ja kehittämislähtöisyys

2 KÄYTÄNNÖN TOTEUTUS

Lähestymistavan toimivuus suhteessa tehtävän asetteluun
Kehittämis- ja tutkimusmenetelmien hallinta
Opinnäytetyöprosessin hallinta, vastuullisuus ja eettisyys

3 PERUSTELUT, OMA AJATTELU JA TOIMINTA

Käsitteellistäminen, tietoperusta ja ilmiöiden kokonaisuus
Kotimaisten ja ulkomaisten lähteiden käyttö ja relevanttius
Oma ajattelu ja argumentaatio
Osallistuminen ja valmistautuminen ohjaukseen sekä vuorovaikutus

4 RAKENNE JA MUOTO

Rakenteen selkeys
Ulkoasu, lähteistys, oikeakielisyys, sujuvuus
Tuotteen tai produktion kuvaus, muoto ja tekninen toteutus

5 JULKISTAMINEN JA HYÖDYNTÄMINEN

Esitystilanne
Opinnäytetyön merkitys ammattialalle
Julkistaminen

OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT (AMK-tutkinto)

Jos jokin arvioinnin osa-alueista ei täyty eli jokin kriteereistä ei täytä tyydyttävän kriteereitä, opinnäytetyö on hylätty. Hylätty työ ei siis täytä joltain osin (yksikin alakohta) tyydyttävän kriteereitä.

AMK-tutkinnon opinnäytetyön arviointikriteerit

	Tyydyttävä 1	Hyvä 3	Kiitettävä 5
I Aihe ja tehtävän asettelu	Työelämälähtöisyys ja työelämän kehittäminen: Aihe kuuluu omaan ammattialaan ja liittyy työelämään, mutta ei vastaa suoraan työelämän tarpeisiin.	Työelämälähtöisyys ja työelämän kehittäminen: Aihe liittyy läheisesti työelämän tarpeisiin ja hyödyttää työelämää.	Työelämälähtöisyys ja työelämän kehittäminen: Aihe on työelämälähtöinen ja tehtävänasettelu on tehty yhdessä työelämän kanssa tai aihe on muutoin ammattialan kehittämisen näkökulmasta merkittävä.
	Ammatillinen osaaminen ja sen kehittyminen: Ammatillisen osaamisen ja kehittymisen tavoitteiden asettelu ei ole kovin selkeää.	Ammatillinen osaaminen ja sen kehittyminen: Ammatillisen osaamisen ja kehittymisen tavoitteet on asetettu selkeästi.	Ammatillinen osaaminen ja sen kehittyminen: Ammatillisen osaamisen ja kehittymisen tavoitteet on asetettu korkealle tasolle.
	Tehtävän asettelun selkeys, rajaus sekä tutkimuksellisuus ja kehittämislähtöisyys: Tehtävän asettelun selkeydessä on puutteita, rajaus ei ole kaikilta osin onnistunut (liian laaja tai suppea) eikä sitä ole perusteltu.	Tehtävän asettelun selkeys, rajaus sekä tutkimuksellisuus ja kehittämislähtöisyys: Tehtävän asettelu on selkeä ja mielekäs ja se on perusteltu työssä.	Tehtävän asettelun selkeys, rajaus sekä tutkimuksellisuus ja kehittämislähtöisyys: Tehtävän asettelu on oivaltava, haastava, selkeä ja mielekäs sekä perusteltu työelämälähtöisesti.
II Käytännön toteutus	Lähestymistavan toimivuus suhteessa tehtävän asetteluun: Lähestymistapa ei sovellu erityisen hyvin asetettuun tehtävään. Lähestymistapaa ei ole juurikaan perusteltu.	Lähestymistavan toimivuus suhteessa tehtävän asetteluun: Lähestymistapa on tarkoituksen- mukainen tehtävän kannalta ja sen valinta on selkeästi perusteltu.	Lähestymistavan toimivuus suhteessa tehtävän asetteluun: Lähestymistapa on tehtävän kannalta toimiva ja mielekäs. Erilaisia vaihtoehtoja on tarkasteltu kriittisesti. Valittu lähestymistapa ja menetelmät on perusteltu selkeästi ja monipuolisesti.
	Kehittämis- ja tutkimusmenetelmien hallinta: Käytettyjen kehittämis- ja tutkimusmenetelmien osaamisessa on selviä puutteita. Tutkimuksellisessa opinnäytetyössä aineisto on suppeaa ja yksipuolista ja aineiston hankinnan kuvaus ja analyysi jäävät pintapuolisiksi ja epäsystemaattisiksi. Kehittämishankkeen ja produktiomuotoisen opinnäytetyön prosessin vaiheet (suunnittelu, toteutus ja arviointi) on kuvattu, mutta kuvauksen selkeydessä ja tarkkuudessa on puutteita.	Kehittämis- ja tutkimusmenetelmien hallinta: Käytettyjen kehittämis- ja tutkimusmenetelmien osaaminen on pääosin hallittua. Tutkimuksellisessa opinnäytetyössä aineisto riittävää ja tarkoituksenmukaista ja hankittu tarkoitukseen sopivalla tavalla. Analyysin vaiheet ja menetelmät on kuvattu selkeästi. Kehittämishankkeen ja produktiomuotoisen opinnäytetyön prosessin vaiheet (suunnittelu, toteutus ja arviointi) on kuvattu selkeästi.	Kehittämis- ja tutkimusmenetelmien hallinta: Käytettyjen kehittämis- ja tutkimusmenetelmien osaaminen on hallittua. Tutkimuksellisessa opinnäytetyössä aineisto on monipuolista ja hankittu ja käsitelty tarkoitukseen sopivalla tavalla. Analyysin vaiheet ja menetelmät on kuvattu tarkasti, selkeästi ja johdonmukaisesti. Analyysi on oivaltavaa ja systemaattista. Kehittämishankkeen ja produktiomuotoisen opinnäytetyön prosessin vaiheet (suunnittelu, toteutus ja arviointi) on kuvattu selkeästi, oivaltavasti ja kriittisesti.
	Opinnäyteprosessin hallinta, vastuullisuus ja eettisyys: Työprosessin ja ajankäytön hallinnassa on ollut selviä ongelmia. Opiskelijan toiminnan itseohjautuvuudessa on ollut puutteita eikä opiskelija ole kaikilta osin osoittanut opinnäytetyön edellyttämää vastuullisuutta. Yhteys työelämään on ollut ongelmallinen joissakin prosessin vaiheissa. Työnjaossa on ilmennyt ongelmia (jos useampi tekijä). Oman alan arvoperusta ja ammattieettiset periaatteet näkyvät opinnäytetyöprosessissa.	Opinnäyteprosessin hallinta, vastuullisuus ja eettisyys: Työprosessi ja ajankäyttö ovat suunniteltuja ja toimivia ja opiskelija on pääsääntöisesti noudattanut sovittuja aikatauluja. Opiskelija on toiminut pääosin itsenäisesti, vastuullisesti sekä noudattanut sopimuksia. Yhteys työelämään on ollut tarkoituksenmukaista ja toimivaa prosessin eri vaiheissa (suunnittelu, toteutus ja arviointi). Työnjako on ollut tarkoituksenmukaista ja tasapuolista (jos useampi tekijä). Oman alan arvoperusta ja ammattieettiset periaatteet ohjaavat opinnäytetyöprosessia.	Opinnäyteprosessin hallinta, vastuullisuus ja eettisyys: Työprosessi ja ajankäyttö ovat hyvin suunniteltuja ja opiskelija on pysynyt suunnitellussa aikataulussa. Opiskelija on toiminut itsenäisesti ja vastuullisesti ja noudattanut sopimuksia. Yhteys työelämään on ollut suunnitelmallista, tarkoituksenmukaista ja vastuullista prosessin eri vaiheissa (suunnittelu, toteutus ja arviointi). Työnjako on ollut tarkoituksenmukaista ja tasapuolista (jos useampi tekijä). Opiskelija soveltaa oman alan arvoperustaa ja ammattieettisiä periaatteita opinnäytetyöprosessissa.
III Perustelut, oma ajattelu ja toiminta	Käsitteellistäminen, tietoperusta ja ilmiöiden kokonaisuus: Keskeisten käsitteiden valintaa on perusteltu, mutta niiden määrittely ja käyttö on puutteellista. Tietoperusta on yksipuolinen. Asioiden ymmärtäminen ja käsittelyn näkökulmat ovat kapea-alaisia.	Käsitteellistäminen, tietoperusta ja ilmiöiden kokonaisuus: Keskeisten käsitteiden valinta on perusteltua ja käsitteet määritellään tarkoituksenmukaisesti. Käsiteltävät ilmiöt kytketään osaksi laajempia kokonaisuuksia. Tietoperusta on pääosin monipuolisesti esitetty. Asioiden ymmärtäminen näkyy käsittelyssä, perusteluissa ja valinnoissa.	Käsitteellistäminen, tietoperusta ja ilmiöiden kokonaisuus: Keskeisten käsitteiden valinta ja määrittely on loogista, oivaltavaa ja perusteltua. Käsiteltävät ilmiöt kytketään luontevasti osaksi laajempia kokonaisuuksia. Tietoperusta on monipuolisesti esitetty. Asioiden hyvä ymmärtäminen näkyy käsittelyssä, perusteluissa ja valinnoissa.
	Kotimaisten ja ulkomaisten lähteiden käyttö ja relevanttius: Kotimaisia ja ulkomaisia lähteitä on käytetty suppeasti. Lähdekritiikki on riittämätöntä. Lähteet ovat relevantteja.	Kotimaisten ja ulkomaisten lähteiden käyttö ja relevanttius: Kotimaisia ja ulkomaisia lähteitä on käytetty tarkoituksenmukaisesti ja arvioitu kriittisesti. Lähteet ovat relevantteja ja ajankohtaisia.	Kotimaisten ja ulkomaisten lähteiden käyttö ja relevanttius: Kotimaisia ja ulkomaisia lähteitä on käytetty runsaasti, monipuolisesti ja tarkoituksenmukaisesti. Lähteitä on arvioitu kriittisesti. Lähteet ovat relevantteja, korkeatasoisia ja ajankohtaisia.
	Oma ajattelu ja argumentaatio: Opiskelijan oma ajattelu ja argumentaatio tulevat esille vain ajoittain. Perusteluja ja johtopäätöksiä on, mutta ne eivät ole kovin pitkälle pohdittuja. Eettisiä kysymyksiä on käsitelty	Oma ajattelu ja argumentaatio: Oma ajattelu, argumentaatio ja asian ymmärtäminen tulevat esille. Perustelut ja johtopäätökset ovat selkeitä. Opinnäytetyössä on innovatiivisia aineksia. Eettisiä kysymyksiä on käsitelty ja opiskelija on perustellut omat ratkaisunsa.	Oma ajattelu ja argumentaatio: Oma ajattelu, argumentaatio ja asian ymmärtäminen tulevat monipuolisesti esille. Perustelut ja johtopäätökset ovat selkeitä, oivaltavia ja loogisia. Opinnäytetyö on innovatiivinen. Eettisiä kysymyksiä on käsitelty monipuolisesti ja opiskelija on perustellut omat ratkaisunsa.
	Osallistuminen ja valmistautuminen ohjaukseen sekä vuorovaikutus: Opiskelijan osallistuminen ohjauk seen on ollut satunnaista, eikä opis keli ja ole hyödyntänyt ohjausta ja vertaispalautetta parhaalla mahdollisella tavalla opinnäytetyössään. Ohjaustilanteisiin ja seminaareihin valmistautuminen on ollut puutteellista. Prosessin aikainen seminaarityöskentely on ollut suhteellisen passiivista.	Osallistuminen ja valmistautuminen ohjaukseen sekä vuorovaikutus: Opiskelija on osallistunut ohjaukseen tarkoituksenmukaisesti ja on hyödyntänyt ohjausta ja vertaispalautetta opinnäytetyössään. Opiskelija on valmistautunut ohjaustilanteisiin ja seminaareihin. Prosessin aikainen seminaari-työskentely on ollut aktiivista.	Osallistuminen ja valmistautuminen ohjaukseen sekä vuorovaikutus: Opiskelija on osallistunut ohjaukseen aktiivisesti ja hyödyntänyt ohjausta ja vertaispalautetta hyvin opinnäytteen kehittämisessä. Opiskelija on valmistautunut ohjaustilanteisiin ja seminaareihin hyvin. Prosessin aikainen seminaarityöskentely on ollut aktiivista, rakentavaa ja kannustavaa.
IV Rakenne ja muoto	Rakenteen selkeys Opinnäytetyön rakenne noudattaa pääosin ohjeita, mutta rakenteen selkeydessä on puutteita. Opinnäytetyön kokonaisuudessa on epäjohdonmukaisuutta.	Rakenteen selkeys Opinnäytetyön rakenne on ohjeiden mukainen ja se on selkeästi jäsentynyt ja etenee pääosin loogisesti. Opinnäytetyö muodostaa ehyen kokonaisuuden	Rakenteen selkeys Opinnäytetyön rakenne on ohjeiden mukainen, selkeä ja looginen. Opinnäytetyö muodostaa jäsentyneen ja oivaltavan kokonaisuuden.
	Ulkoasu, lähteistys, oikeakielisyys, sujuvuus Kieli ei ole sujuvaa ja siinä on virheitä. Tyyli ja ilmaisun tapa eivät sovi kaikilta osin opinnäytetyöhön. Rakenteellisesti tekstissä on epäjohdonmukaisuutta. Tekstin asettelussa, ulkoasussa ja lähdemerkinnöissä on jonkin verran puutteita.	Ulkoasu, lähteistys, oikeakielisyys, sujuvuus Kieli on sujuvaa ja melkein virheetöntä. Tyyli ja ilmaisun tapa sopivat opinnäytetyöhön. Teksti on rakenteeltaan johdonmukainen ja se muodostaa selkeän kokonaisuuden. Tekstin asettelu, ulkoasu ja lähdemerkinnät ovat pääsääntöisesti ohjeiden mukaiset.	Ulkoasu, lähteistys, oikeakielisyys, sujuvuus Kieli on sujuvaa ja virheetöntä. Tyyli ja ilmaisun tapa sopivat opinnäytetyöhön. Teksti on rakenteeltaan johdonmukainen ja se muodostaa selkeän, eheän kokonaisuuden. Tekstin asettelu, ulkoasu ja lähdemerkinnät ovat ohjeiden mukaiset
	Tuotteen tai produktion kuvaus, muoto ja tekninen toteutus: Produktiotyyppisissä opinnäytetöissä tuote on ilmaisultaan, muodoltaan ja tekniseltä toteutukseltaan hiomaton.	Tuotteen tai produktion kuvaus, muoto ja tekninen toteutus: Produktiotyyppisissä opinnäytetöissä on ilmaisultaan, muodoltaan ja tekniseltä toteutukseltaan toimiva.	Tuotteen tai produktion kuvaus, muoto ja tekninen toteutus: Produktiotyyppisissä opinnäytetöissä on ilmaisultaan, muodoltaan ja tekniseltä toteutukseltaan erinomainen.
V Julkistaminen ja hyödyntäminen	Esitystilanne Esitys on havainnollinen. Opiskelija tuo esille ratkaisunsa ja vastauksensa esitettyihin kysymyksiin.	Esitystilanne Esitys on havainnollinen ja vuorovaikutteinen. Opiskelija perustelee ratkaisunsa ja vastauksensa esitettyihin kysymyksiin.	Esitystilanne Esitys on havainnollinen, viimeistelty ja vuorovaikutteinen. Opiskelija perustelee monipuolisesti ja reflektiivisesti ratkaisunsa ja vastauksensa esitettyihin kysymyksiin.
	Opinnäytetyön merkitys ammattialalle Opiskelija arvioi jossain määrin opinnäytetyön merkitystä ja hyödynnettävyyttä.	Opinnäytetyön merkitys ammattialalle Opiskelija arvioi opinnäytetyön merkitystä ja hyödynnettävyyttä ammattialalle.	Opinnäytetyön merkitys ammattialalle Opiskelija arvioi perustellusti opinnäytetyön merkitystä ja hyödynnettävyyttä.
	Julkistaminen Opinnäytetyön tulokset on esitelty työelämän edustajille.	Julkistaminen Opinnäytetyön tulokset on esitelty työelämän edustajille ja opinnäytetyön prosessin aikana on myös pohdittu erilaisia julkistamisen ja vaikuttamisen kanavia.	Julkistaminen Opinnäytetyön tulokset on esitelty työelämän edustajille ja opinnäytetyön prosessin aikana on suunnitelmallisesti pohdittu julkistamisen ja yhteiskunnallisen vaikuttamisen kanavia.