Pekka Launonen, Ikali Karvinen ja Elsa Keskitalo
Ylemmät amk-tutkinnot ovat laajuudeltaan 90 opintopistettä, josta opinnäytetyön osuus on 30 opintopistettä. Koulutus toteutetaan kolmen lukukauden eli puolentoista vuoden aikana. Opiskelijat suorittavat tutkinnon yleensä työn ohessa. Koska opinnäytetyö on laajuudeltaan kolmasosa koulutuksen kokonaisopintopistelaajuudesta, myös monet muut opinnot on osittain suunniteltu tukemaan opinnäytetyön prosessia.
Opinnäytetyö on tutkimus- ja kehittämishanke, jonka on tarkoitus hyödyttää työelämän kehittämistä. Tavoitteena on luoda uusia toimintamalleja ja työmenetelmiä työelämän käyttöön. Ylemmissä tutkinnoissa opinnäytetyön prosessia ohjaavat osallistavan toimintatutkimuksen periaatteet: opiskelija, työelämätoimijat ja opinnäytetyön ohjaajat toimivat yhdessä ratkaistakseen työelämän monimutkaisia ja haastavia ongelmia. Ylempien tutkintojen opinnäytetyö noudattaa ammattikorkeakoulututkintojen OSKE-toiminnan periaatteita.
Opinnäytetyötä tehdään tiimeissä
Opinnäytetöiden tekeminen ja ohjaaminen tapahtuu temaattisissa ryhmissä. Ryhmät tai tiimit pyritään muodostamaan niin, että kaikki opiskelijat tekevät työnsä samalle työpaikalle tai samaan yhteisöön. On myös mahdollista, että temaattisen ryhmän työt kohdentuvat useammille eri työpaikoille tai opiskelijan omalle työpaikalle. Ylempien koulutusohjelmien muitakin oppimistehtäviä voidaan liittää opinnäytetöiden teemoihin ja näiden työpaikkojen toivomiin aiheisiin.
Opinnäytetöiden tekeminen tapahtuu kolmen lukukauden aikana tiiviinä ja ohjattuna prosessina. Seuraavassa kuvataan näiden vaiheiden eteneminen. Töiden aiheesta ja toteutustavasta riippuen etenemisen aikatauluissa voi kuitenkin olla eroja. Opinnäytetöiden tekemistä tukevat ensimmäisen ja toisen lukukauden aikana koulutusohjelman tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiomenetelmien opinnot.
Lähtökohtana on, että ennen prosessin käynnistymistä Diakin edustajat käyvät neuvottelut työpaikkojen kanssa ajankohtaisista teemoista, joita halutaan tutkia ja kehittää. Koulutusohjelmien työelämäyhteistyöstä johtuen prosessit voi olla hieman erilaisia sosiaali- ja terveysalalla ja humanistisella ja kasvatusalalla. Varsinainen opinnäytetyöprosessi käynnistetään teematyöpajoissa, joissa esitellään työelämäkumppaneiden kanssa etukäteen sovittuja opinnäytetöiden aiheita. Näiden teemojen perusteella muodostetaan opiskelijaryhmät, joissa opinnäytetyöt toteutetaan. Opinnäytetyön prosessissa huomioidaan opiskelijan omat intressit, valmiudet ja oppimistavoitteet.
Seuraava vaihe on ideatyöpajat, joissa opiskelijat esittelevät sovittujen teemojen pohjalta ideat kehittämishankkeiksi. Työpajoihin osallistuvat opiskelijat, ohjaavat opettajat ja työpaikkojen edustajat. Ideatyöpajojen tuloksena täsmennetään opinnäytetöiden aiheet, joista sovitaan Diakin ja työpaikkojen kirjallisella sopimuksella. Tämän jälkeen opiskelijat tutustuvat aiheeseen liittyviin aikaisempiin tutkimuksiin ja kehittämishankkeisiin ja laativat niihin liittyvän kirjallisuuskatsauksen. Opinnäytetyön alustava idea kirjataan ideapaperiksi. Ideapaperiin annetaan ohjausta opinnäytetyön ohjauksissa ja TKI-opetuksen yhteydessä.
Ensimmäisen lukukauden lopulla pidetään suunnitelmatyöpajat, joissa opiskelijat esittelevät opinnäytetöiden toteuttamisen suunnitelmat työpaikoilla. Työpajoihin osallistuvat opiskelijat, ohjaavat opettajat ja työpaikkojen edustajat. Suunnitelmien hyväksymisen jälkeen voidaan aloittaa tutkimusaineistojen kerääminen ja kehittämistoiminnan käytännön vaiheet. Tässä vaiheessa anotaan myös tarvittavat tutkimusluvat. Opinnäytetyön tutkimus- ja kehittämissuunnitelmat tehdään opinnäytetyöohjauksessa ja TKI-opetuksessa annettavien ohjeiden mukaisesti ja tallennetaan oppimisalustalle annetussa aikataulussa.
Opintojen toinen lukukausi on tietojen keräämisen ja analysoimisen sekä toiminnan ja kokeilemisen vaihe. Toteutuksen ja ohjauksen painopiste on työpaikoilla ja ryhmäohjauksia pidetään lukukauden aikana kolme kertaa. Toisen lukukauden päättyessä opiskelijalla tulee olla koossa pääosa tarvitsemastaan aineistosta, jotta hän voi siirtyä tulosten kokoamisen, raportoinnin ja julkistamisen vaiheeseen.
Kolmannen lukukauden aikana opinnäytetyön tulokset julkistetaan työpaikoilla ja niitä arvioidaan työpaikkojen ja korkeakoulun näkökulmasta. Tuloksena on tutkimiseen ja toimintaan perustuvia palveluiden kehittämisehdotuksia ja uusia toimintamalleja. Opinnäytetyö raportoidaan kirjallisesti artikkeleina tai raporttina ja tuloksista tiedotetaan Diakin verkkosivuilla ja tuloksia esitellään seminaareissa ja ammattilehdissä.
Tutkimus- ja kehittämishankkeen tulokset julkistetaan siten, että ne hyödyttävät työelämän kehittämistä. Tulokset voidaan julkistaa työelämässä ja/tai Diakin julkistamiseminaareissa, joihin työelämän edustajat osallistuvat. Opinnäytetyöstä laaditaan raportti, joka julkaistaan Theseuksessa. Vaihtoehtoisesti julkaistavan raportin sijaan voidaan laatia artikkeli, joka julkaistaan Diakin julkaisuissa tai muissa julkaisuissa.
Ylempien tutkintojen opinnäytetyön opintopisteet jakautuvat kolmeksi kymmenen opintopisteen laajuiseksi kokonaisuudeksi. Tavoitteena on, että opiskelijalle kertyy kullakin lukukaudella 10 opintopistettä opinnäytetyön opintoja. Ensimmäisen lukukauden 10 opintopistettä katsotaan suoritetuksi silloin, kun opinnäytetyön ideapaperi ja opinnäytetyön tutkimus- ja/tai kehittämissuunnitelma on hyväksytty. Toisen lukukauden vastaavat 10 opintopistettä katsotaan suoritetuksi silloin, kun opiskelija on tutkimuspainotteisessa opinnäytetyössä kerännyt opinnäytetyöhön tarvittavan aineiston, jonka avulla hän voi edetä analyysiin tai kun hän on vastaavasti toiminnallisessa opinnäytetyössä sovitusti suorittanut intervention työpaikalla. Kolmannen lukukauden 10 opintopistettä katsotaan suoritetuksi, kun opiskelija on hyväksytysti julkaissut opinnäytetyönsä sovitulla tavalla, suullisesti esitellyt työnsä sovitulla tavalla ja osallistunut kypsyysnäytteeseen. Kypsyysnäyte suoritetaan kulloinkin voimassa olevan Diakin tutkintosäännön mukaisesti.
Keskitalo, E. (2015). Osallistava tutkimus ja kehittäminen ylempien ammattikorkeakoulututkintojen tki-viitekehyksenä. Teoksessa R. Gothoni, S. Hyväri, M. Kolkka ja P. Vuokila-Oikkonen (toim.), Osallisuutta, oppimista ja arviointia. Diakonia-ammattikorkeakoulun TKI-toiminnan vuosikirja 2015, (s. 191-222). Saatavilla https://www.theseus.fi/handle/10024/87751
Keskitalo, E., Vuokila.-Oikkonen, P., Karvinen, I. & Launonen, P. (2016). Osallistava toimintatutkimus työelämän muutoksen tuottamisessa. Teoksessa A. Mutanen, M. Kantola, H. Kotila & L. Vanhanen-Nuutinen (toim.), Hyvä elämä. Käytäntö, tutkimus ja ammattipedagogiikka.(s. 228–245). (Turun ammattikorkeakoulun Tutkimuksia 44). Saatavilla http://julkaisut.turkuamk.fi/isbn9789522166081.pdf