Skip to main content
It looks like you're using Internet Explorer 11 or older. This website works best with modern browsers such as the latest versions of Chrome, Firefox, Safari, and Edge. If you continue with this browser, you may see unexpected results.

Diakin kirjaston podcastit (löydät tekstitykset erillisinä wordtiedostoina alempana)

https://soundcloud.com/diak-kirjasto/eetu

DIAKIN KIRJASTOSTA PÄIVÄÄ!

-Moro

-Moikka

-Kukas sä olet?

-Mä olen videotaitelija Eetu Linnankivi.

-Jaa, miten sä liityt Diakiin?

-Mä liityn Diakiin sillä tavalla, että mulla on huomenna alkamassa näyttely Galleria Diakin tilassa.

-Elikä täällä Kalasatamassa?

-Joo, kyllä vaan.

-No kerropa siitä sun näyttelystä jotakin.

-Näyttelyssä on yksi videoteos, joka käsittelee miesten herkkyyttä. Siinä kuusi miestä kertoo, kuinka he ovat itse kokeneet herkkyyden. Ja millainen suhde heillä on omaan herkkyyteensä.

-No ketäs ne miehet on? Ovatko ne sinun tuttuja? Mistä sä olet löytänyt ne miehet?

-Ne on mulle ennestään tuntemattomia miehiä. Eli teosta tehdessä, etsin heitä facebookista. Laitoin ilmoituksen omaan profiiliin, olisitko kiinnostunut tulemaan mukaan. Ja odotin, että sieltä tulisi muutama mun kaveri, mutta yllättäen se ilmoitus levisi tosi hyvin. Mä sain tosi paljon yhteydenottoja. 60 halusi osallistua tähän. Mukaan ei mahtunut niin montaa. Melkein kaikki ihmisistä oli sellaisia, joita en ollut koskaan tavannut. Ne oli jotenkin törmännyt tähän ilmoitukseen.

-Wau! Ja toihan tuo siihen ihan erilaisen fiiliksen, kun ne on sinulle vieraita.

-Joo se oli kyllä tosi mielenkiintoista mennä heidän koteihinsa ekaa kertaan tapaamaan heitä. Juotiin kahvit ja mentiin aika syvälliseen haastatteluun. Se oli tosi kiinnostava. Ei oltu koskaan tavattu, mut silti pystyin keskustelemaan tosi syvistä asioista. Jotenkin tuntui, että ne ihmiset luotti tosi nopeasti. Että olin heidän puolellaan. Ne halus puhua omasta herkkyydestään.

-Tuosta videotaiteesta yleensäkin. Kuinka olet sellaiseen ryhtynyt?

-Mun tausta on siinä, että olen tehnyt enemmän valokuvataidetta. Mutta sitten olen jotenkin huomannut, että välillä kaipaan sitä, että valokuva olisikin vähän elävämpi, että siinä olisi ääntä mukana. Ja sitten olen huomannut, että video on tosi kiva taiteenmuoto. Ja mä tykkään siitä, että tääkin teos näyttää valokuvalta aika paljon, mutta nämä ihmiset, jotka ovat mukana näissä valokuvissa; niin ne liikkuukin ja hengittää. Ja ne on läsnä eri tavalla kuin jos olisi ihan pysäytetty kuva.

-Onko siinä niiden ihmisten oikeat nimet vai onko ne nimettömiä siinä teoksessa?

-Nämä ihmiset on nimettömiä tässä teoksessa.

-Onko tämä teos myös netissä eli ihmiset, jotka ei tule tänne Kalasatamaan, niin miten ne voi sitä katsoa?

-Jos haluaa katsoa netissä, niin mun nettisivuilla Eetu Linnankivi.com löytyy myös tämä teos eli sieltä pääsee katsomaan.

-Eli nyt Korona-aikana pääsee katsomaan taidetta omalta kotisohvalta?

-Joo.

-Tosi hieno juttu. Ja tämä näyttely on nyt tammikuun lopusta maaliskuun 8. päivään.

-Kyllä vain.

Tämä on siis Kalasataman alakerrassa, ruokalan perällä Galleria Diakissa. No, mitäs sitten vielä? Sellaisen haluaisin mainita, että meidän Diakin kirjastossa, joka 2. kerroksessa, tehdään samaan aikaan kirjanäyttely, joka liittyy tähän teemaan. Etsitään hyllystä kirjoja, joissa on erilaisia miehiä ja herkkyydestä. Eli kun tulee käymään, saa tällaisen kokonaisvaltaisen elämyksen.

-Joo, loistavaa.

-Kiitos sulle.

-Kiitos sulle.

-Moi.

-Moi.

Saavutettavuusseloste