Avoimen julkaisemisen ohjeet

Avoin julkaisutoiminta

Diakin julkaisutoiminta vahvistaa Diakin yhteiskunnallista vaikuttavuutta jakamalla tietoa, herättelemällä keskustelua ja tuomalla esille tutkimus-, kehittämis- ja innovaatio- sekä opetustoimintamme keskeisiä tuloksia ja parhaita käytäntöjä. 

Osallistamme julkaisutoimintaamme laajasti henkilöstömme, opiskelijamme, kumppanimme ja sidosryhmämme ja julkaisemme mielellämme kirjoituksia myös mm. kumppaneidemme julkaisualustoilla.

Toteutamme julkaisutoimintaamme avoimen julkaisemisen periaatteiden mukaisesti. 

⇒ Tutustu: Rohkeasti avoin Diak - oppiminen, tutkimus, kehittäminen ja tieto

Diakin julkaisutoiminta koostuu tieteellisistä artikkeleista, ammattikirjallisuudesta, suurelle yleisölle kohdistetuista kirjoituksista ja oppimateriaaleista.

Diak omat julkaisukanavat ovat julkaisusarjat ja verkkomedia Dialogi. Dialogissa pääsee tutustumaan myös julkaisusarjoissa julkaistuihin teoksiin. Lähes kaikki julkaisut sekä opinnäytetyöt ovat luettavissa ammattikorkeakoulujen yhteisessä Theseus-palvelussa.

⇒ Dialogi

⇒ Theseus

Kannustamme henkilökuntaa julkaisemaan myös muissa avoimissa julkaisukanavissa. Diakin henkilökunnan julkaisut löytyvät Tiedejatutkimus.fi -palvelusta.

⇒ Tiedejatutkimus.fi

Avoimen julkaisemisen hyötyjä

• Sähköistä tietoa on helppo jakaa ja kommentoida
• Edistää tieteen läpinäkyvyyttä ja toistettavuutta
• Näkyvyys ja vaikuttavuus
• Löydettävyys helppoa myös suurelle yleisölle
• Edistää tutkimustietoon perustuvaa päätöksentekoa
• Pitkäaikaissäilytyksen kannalta on turvallisempaa tallentaa julkaisuarkistoon

Julkaisujen vastuullinen arviointi tiedeyhteisössä

Tiedeyhteisössä julkaisuja arvioidaan erilaisilla mittareilla. Tätä kutsutaan julkaisumetriikaksi (myös bibliometriikaksi). Julkaisumetriikassa tarkastellaan julkaisuja ja niiden välisiä viittauksia. Mittareita voivat olla esim. seuraavat:

• Vaikuttavuuskerroin (impact factor). Tieteellisten aikakauslehtien keskinäistä paremmuutta voidaan arvioida vaikuttavuuskertoimien avulla. Mitä suurempi vaikuttavuuskerroin, sitä enemmän lehdessä ilmestyneet artikkelit ovat saaneet viittauksia. Suurimmat vaikuttavuuskertoimet ovat lääketieteen lehdillä ja suurilla tieteen yleislehdillä kuten Science and Nature.
• H-indeksi (Hirch-indeksi). Kvalitatiivinen mittari jolla pyritään arvioimaan samanaikaisesti tutkijan julkaisutehokkuutta ja hänen julkaisujensa merkittävyyttä. H-indeksi on tietokantakohtainen eli se lasketaan vain ko. tietokantaan sisältyvistä viittauksista.

Julkaisumetriikkaa käytetään sekä tutkimuksen että tutkijan arvioinnissa. Kansallinen suositus julkaisumetriikan vastuullisesta käytöstä sisältyy vastuullisen tutkijanarvioinnin suositukseen. 

Altmetriikka (altmetrics) on bibliometriikan uusi suuntaus, jossa mitataan yksittäisten artikkelien näkyvyyttä sosiaalisessa verkossa: twitterissä, facebookissa, blogeissa, tutkijaverkostoissa. Tarkoituksena on löytää vastauksia siihen, mitä tieteessä tapahtuu juuri nyt.

Julkaisujen arvioinnin välineitä

• Julkaisufoorumi, suomalainen julkaisukanavien tasoluokitus.
• Tiedejatutkimus.fi, kokoaa ja jakaa tietoa Suomessa tehtävästä tutkimuksesta 
• Google Scholar, tieteellinen hakukone, jossa on tietoa artikkelien viittausmääristä.
• Publish or Perish, ohjelmalla voi tehdä Google Scholarin viittaustietoihin perustuvia viittausanalyysejä.

Kansallisessa julkaisumetriikkaoppaassa on 

"...esitelty julkaisumetriikkaan liittyvät keskeisimmät käsitteet sekä miten erilaisia kohteita voidaan julkaisujen perusteella analysoida. Erilaiset indikaattorit, tiedonlähteet ja työkalut esitellään monipuolisesti. Oppaassa tuodaan myös esille julkaisumetriikkaan läheisimmin liittyviä metriikoita muista näkökulmista. Lisäksi oppaan sisällössä on keskeisessä roolissa vastuullinen julkaisumetriikan käyttö, joka oman lukunsa lisäksi on upotettu näkökulmana tai nostoina oppaan muihin lukuihin."'

Avoimen tieteen tutkimuksen koordinaation Ohje tieteellisille julkaisukanaville vastuullisen aineisto- ja datapolitiikan laatimiseksi sisältää seitsemäntoista kohtaa ja suositusta, jotka tieteellisen julkaisijan on hyvä huomioida omassa aineisto- ja datapolitiikassa.