Sen jälkeen, kun opinnäytetyön ideapaperi on hyväksytty, tehdään opinnäytetyön suunnitelma. Suunnitelma luo perustaa koko opinnäytetyön prosessille. Hyväksytty suunnitelma tarvitaan yhteistyösopimuksen laatimista tai tutkimusluvan hakemista varten. Suunnitelma selkiyttää opinnäytetyön tekijälle itselleenkin sitä, miten ja mihin perustuen hän on tekemässä opinnäytetyötään. Opinnäytetyön suunnitelma on myös tärkeä ohjauksen väline.
Koska opinnäytetyöt voidaan toteuttaa monin tavoin, myös opinnäytetyön suunnitelmissa painottuvat eri asiat. Seuraavassa esitellään suunnitelman runko sekä tutkimus- että kehittämispainotteiselle opinnäytetyölle.
Opinnäytetyön suunnitelman laajuus on yleensä 10 sivua. Sen tarkoituksena on esitellä, mitä ja miksi aiotaan tehdä tai tutkia sekä perustella suunnitellun opinnäytetyön ajankohtaisuus ja merkitys. Lisäksi suunnitelmassa kuvataan yhteistyötaho ja kohderyhmä, tarkastellaan aihepiiriin liittyvää tutkimustietoa ja määritellään keskeiset käsitteet sekä kuvataan, millaisin menetelmin opinnäytetyö toteutetaan. Opinnäytetyön suunnitelmaan tulee sisältyä myös aikataulusuunnitelma sekä arvio opinnäytetyöhön liittyvistä eettisistä haasteista.
Opinnäytetyön suunnitelma rakentuu seuraavista osista. Lukujen otsikoinnissa voi käyttää alla olevia lihavoituja otsikoita.
Johdanto on yleensä napakka ja laajuudeltaan korkeintaan sivun mittainen. Sen tarkoitus on johdatella aiheeseen, ja se etenee yleisestä yksityiskohtaisempaan. Johdannosta tulee ilmetä
Työn teoreettinen viitekehys muodostuu olemassa olevasta teoria- ja tutkimustiedosta sekä muusta ammattikäytäntöihin liittyvästä pätevästä tiedosta ja tausta-aineistoista. Teoreettisten lähtökohtien ja keskeisten käsitteiden tarkastelu jakautuu yleensä kahdesta neljään alalukuun. Luvut tulee otsikoida sisällön mukaisesti ja rakentaa lähdekirjallisuutta käyttäen. Niissä tulee
Opinnäytetyön tarkoituksen ja tavoitteen kuvaus muodostaa yleensä yhden, ilman alalukuja olevan pääluvun. Luvussa esitellään
Opinnäytetyön tutkimusympäristön ja työelämäkumppaneiden esittely voi olla omana alalukunaan. Joskus on kuitenkin mielekästä sijoittaa se osaksi opinnäytetyön toteutuksen kuvausta, siis samaan lukuun tutkimusmenetelmien sekä aineiston keruun ja analyysin kuvauksen kanssa. Olennaista on, että luku sisältää
Tässä luvussa on tarkoitus kertoa, miten tutkimusaineisto on tarkoitus koota ja miten sitä tullaan käsittelemään ja analysoimaan. Luvun sisällön rakentamisessa tulee käyttää menetelmäkirjallisuutta. Luvusta tulee ilmetä
Tutkimusaineiston keräämiseen ja käsittelemiseen liittyviä eettisiä haasteita on todennäköisesti käsitelty lyhyesti jo aineiston keruun, käsittelyn ja analyysin menetelmien kuvauksessa. Tässä luvussa on tarkoitus vielä tarkentaa
Tutkimusaikataulun kuvausta on todennäköisesti sisältynyt jossain määrin jo aineiston keruun ja menetelmien kuvaukseen. Tämän luvun tulisi sisältää vielä yksityiskohtaisempaa kuvausta opinnäytetyön toteuttamisen aikataulusta aina valmistumiseen saakka. Aikataulusuunnitelman voi esitellä myös taulukkona tai kuviona. Tekstistä tulee ilmetä
Lähdeluettelo laaditaan Diakin ohjeistuksen mukaisesti.
Liitteiksi lisätään muun muassa haastattelukysymykset, teemahaastattelun teemat, kyselylomakkeen kysymykset tai saatekirjeet.
Kehittämispainotteiset opinnäytetyöt toteutuvat yleensä kehittämishankkeina tai tuotekehittelyinä (produktio). Opinnäytetyön suunnitelma rakentuu seuraavista osista. Lukujen otsikoinnissa voi käyttää seuraavan jäsennyksen mukaisia lihavoituja otsikoita.
Johdanto on yleensä napakka ja laajuudeltaan noin sivun mittainen. Sen tarkoitus on johdatella aiheeseen ja se etenee yleisestä yksityiskohtaisempaan. Johdannosta tulee ilmetä
Opinnäytetyön lähtökohdat, toteuttamisympäristö ja yhteistyötahot sekä tarkoitus ja tavoitteet
Kehittämishankkeena tai tuotekehittelynä toteutettavassa opinnäytetyössä on tärkeää kuvata alkutilanne ja muutostarve, johon pyritään vastamaan. Näitä seikkoja kuvaava luku voi jakautua useisiin alalukuihin, joista tulisi ilmetä
Keskeisten käsitteiden tarkastelu perustuu olemassa olevaan teoria- ja tutkimustietoon sekä muuhun ammattikäytäntöihin liittyvään pätevään tietoon ja tausta-aineistoihin. Keskeisten käsitteiden tarkastelu jakautuu yleensä kahdesta neljään alalukuun. Luvut tulee otsikoida sisällön mukaisesti ja rakentaa lähdekirjallisuutta käyttäen. Niissä tulee ilmetä
Kehittämispainotteisessa opinnäytetyössä prosessin kuvauksella on keskeinen merkitys. Jo suunnitelmavaiheessa pitää kuvata alustavat ideat siitä, miten kehittämishankkeen tai tuotteen suunnittelu etenee, miten ja missä vaiheessa kehittämistyötä voidaan arvioida ja miten arviointi toteutetaan. Prosessin kuvauksen tukena voi käyttää prosessikaaviota tai taulukkoa. Prosessin kuvauksessa tulisi esitellä
Eettisiä näkökohtia on todennäköisesti kuvattu jo suunnitelman aiemmissakin vaiheissa. Tässä luvussa tulisi vielä pohtia
Tämä luku kuvaa koko opinnäytetyön toteuttamisen aikataulua aina valmistumiseen saakka. Aikataulusuunnitelman voi esittää myös taulukkona tai kuviona. Siitä tulee ilmetä
Lähdeluettelo laaditaan Diakin ohjeistuksen mukaisesti.
Suunnitelman liitteiksi lisätään esimerkiksi saatekirjeet.
Minna Valtonen, Elsa Keskitalo, Anna Liisa Karjalainen, Marianne Nylund, Titta Riihimäki ja Olli Vesterinen (2020)