Siirry pääsisältöön

Osallistavan ja tutkivan kehittämisen opas 2.0

Aikamuodot opinnäytetyöraportissa

Aikamuotojen valintaan saattaa liittyä ongelmia opinnäytetyöraporttia kirjoitettaessa. Valintaan vaikuttavat käsiteltävä asia ja opinnäytetyön luku.

Preesens ilmaisee tekemisen, tapahtumisen tai tilan nykyhetken aikaiseksi. Lisäksi se ilmaisee ajallisesti rajoittamatonta tekemistä ja suomessa futuuria.

Preesensiä käytetään

  • opinnäytetyön tavoitetta ja tarkoitusta kuvattaessa
  • opinnäytetyön asiasisältöä ja teoreettisia lähtökohtia kuvailtaessa ja käsitteitä määriteltäessä
  • johtopäätöksissä ja mahdollisissa suosituksissa
  • taulukoihin, kuviin ja kuvioihin viitattaessa
  • yleensä myös lähdeteksteihin viitattaessa
  • aineistoa tulkittaessa

Imperfekti ilmaisee tekemisen tai tapahtumisen menneen hetken aikaiseksi ja jo päättyneeksi.

Imperfektiä käytetään

  • aikaisempiin tutkimuksiin viitattaessa
  • aineiston keruun suunnittelun, toteutuksen ja analyysin kuvaamisessa
  • tuloksissa
  • kehittämistyön tai tuotteen suunnittelun ja toteutuksen kuvaamisessa

Perfekti ilmaisee tekemisen tapahtuneen ennen nykyhetkeä mutta siten, että se on kestänyt nykyhetkeen asti ja sillä on merkitystä edelleen.

Aineistolainausten merkintä tekstissä

Aineistolainaukset ja pitkät sitaatit sisennetään (2,3 cm) tekstiin ja valitaan riviväliksi 1. Lainausmerkkejä ei käytetä, eikä lainausta kursivoida. Lyhyet sitaatit merkitään lainausmerkeillä tekstin sisään.

Kappale ja luku

Kappale tarkoittaa luvun rakenneyksikköä, joka erotetaan tekstissä tyhjällä rivillä. Se ei siis ole luvun synonyymi.  

Luku on koko se tekstikokonaisuus, joka on otsikon alla. Yksi kappale EI muodosta lukua. 

Lause ja virke

Virke on ison alkukirjaimen ja pisteen, kysymys- tai huutomerkin välinen tekstin osa. Virke koostuu yhdestä tai useammasta lauseesta. 

Lause on tekstin rakenteellinen kokonaisuus, jonka ydin on verbin persoonamuoto. Lausemuotoja ovat pää- ja sivulauseet, joista päälauseet voivat esiintyä yksin. Virkkeen lauseet erotetaan toisistaan pilkulla

Persoonamuotojen käyttö opinnäytetyöraportissa

Raportointiin liittyy pyrkimys objektiivisuuteen ja mahdollisimman neutraaliin ilmaisun tapaan. Objektiivisuutta ei kuitenkaan saavuteta tekijyyttä hämärtämällä passiivimuotoon. Silloin kun raportoinnissa on kyse tekijän/tekijöiden omista valinnoista ja toimista, on luontevaa käyttää persoonamuotoa.

Päälukujen rakenne

Pääluvut voivat jakautua alaluvuiksi. Silloin on muistettava, ettei voi olla vain yhtä yksinäistä alalukua pääluvun alla. Jos niin käy, on pääotsikkoa muokattava siten, että se kattaa myös kyseisen alaluvun sisällön.

Tekstiä ei pidä jakaa liian lyhyiksi luvuiksi. Puolen sivun mittaiset luvut ovat liian lyhyitä. Poikkeuksen tekee luku, jossa on esitetty tutkimustehtävä. Tekstin ”punainen lanka” ja asioiden yhteys toisiinsa on vaarassa kadota aina, kun kirjoittaja jäsentää tekstiään luvuiksi uuden otsikon avulla. Suosi laajoja kokonaisuuksia, niin tuo yhteys säilyy.

Taulukot, kuviot ja kuvat

Taulukot, kuviot ja kuvat havainnollistavat käsiteltävää asiaa. Ne toimivat itsenäisinä kokonaisuuksina, mutta niitä ei jätetä tekstissä puhumaan yksin puolestaan, vaan niihin viitataan ja niistä otetaan esille käsiteltävän asian kannalta olennaisia asioita edeltävässä tekstissä. 

Taulukot, kuviot ja kuvat otsikoidaan ja numeroidaan juoksevasti omissa sarjoissaan. Numeron perään merkitään piste, mutta otsikon perään ei. Jos taulukko, kuva tai kuvio on kopioitu lähteestä, lähde merkitään lähdeviitteellä. Kun taulukkoon, kuvaan tai kuvioon viitataan tekstissä, käytetään isoa alkukirjainta.

Tytöillä tupakkatuotteiden käyttö on vähentynyt 32 prosentista 16 prosenttiin 2000-luvun aikana (Taulukko 1).

Tupakkatuotteiden käytön aleneminen näkyy Taulukossa 1.

Taulukon numero ja otsikko merkitään taulukon yläpuolelle.

Taulukko 1. Päivittäin tupakkatuotteita käyttävät 18-vuotiaat (%) (mukaillen Kinnunen ym., 2015, Liitetaulukko 7) *)

Vuosi Tytöt Pojat
2001 32 36
2005 33 36
2011 23 29
2015 16 22

 

 

 

 

 

Lähdeluettelossa
Kinnunen, J., Pere, L., Lindfors, P., Ollila, H., & Rimpelä, A. (2015). Nuorten terveystapatutkimus 2015. Nuorten tupakkatuotteiden ja päihteiden käyttö 1977–2015. (Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistiota 2015:31). Sosiaali- ja terveysministeriö. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-3592-1

 

 *) Lähdeviitteeseen voi merkitä joko sivun tai jos tiedot on kerätty suoraan jostakin taulukosta, niin taulukon numeron. Jos olet muokannut kuvaa, kuviota tai taulukkoa, merkitse lähteen yhteyteen esim. mukaillen.

 

Kuvio 2. Lasten keskimääräiset viikottaiset harjoituskerrat

 

Esim. Sotkanet.fi:n palvelussa on indikaattoreita ja niiden yhdistelymahdollisuus. Jos yhdistetään eri indikaattoreita omaksi tilastoyhteenvedoksi, mainitaan lähteenä kaikki käytetyt indikaattorit. Yhdistelyjen seurauksena tullutta linkkiä ei merkitä lähdeluetteloon.

Kuvio 3.  80–84 - sekä 85-vuotiaiden osuus sairaalahoidon potilaista ja hoitojaksoista Kuopion seutukunnassa vuosina 2019 ja 2020 (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 2021a, 2021b, 2021c, 2021d)

 Lähdeluetteloon
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. (23.8.2021a). Sairaalahoidon 80 - 84-vuotiaat potilaat / 1 000 vastaavanikäistä (ind. 2531). Sotkanet.fi. https://sotkanet.fi/sotkanet/fi/metadata/indicators/2531
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. (30.8.2021b). Sairaalahoidon 85 vuotta täyttäneet potilaat / 1 000 vastaavanikäistä (ind. 2532). Sotkanet.fi. https://sotkanet.fi/sotkanet/fi/metadata/indicators/2532
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. (22.6.2021c). Sairaalahoidon hoitojaksot 80 - 84-vuotiailla / 1 000 vastaavanikäistä (ind. 2519). Sotkanet.fi. https://sotkanet.fi/sotkanet/fi/metadata/indicators/2519
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. (22.6.2021d). Sairaalahoidon hoitojaksot 85 vuotta täyttäneillä / 1 000 vastaavanikäistä (ind. 2520). Sotkanet.fi.  https://sotkanet.fi/sotkanet/fi/metadata/indicators/2520

 

Kuvion ja kuvan numero ja otsikko tulevat kuvion alapuolelle

 

 

 

 

 

 

Kuvio 1. Esimerkkikuvio opinnäytetyötä tekeville

 

Kuva 1. Esimerkkikuva opinnäytetyötä tekeville

Päivitetty 15.11.2021

Teksti pääotsikon ja ensimmäisen alaotsikon välissä

Usein kysytään, tuleeko tekstiä pääotsikon ja ensimmäisen alaotsikon väliin. Jos kirjoittaa tekstiä otsikoiden väliin, sitä on oltava johdonmukaisesti muidenkin päälukujen alussa ennen ensimmäistä alaotsikkoa. Tekstin tulee olla sisällöltään jollain tapaa kaikkien alalukujen asioihin yhteisesti liittyvää ja niitä jäsentävää. Se ei voi kuitenkaan olla esimerkiksi selostusta tai kuvailua siitä, mitä alaluvuissa käsitellään.

Pääotsikon jälkeen voi olla alaluku ilman välissä olevaa tekstiä. Silloinkin samaa käytäntöä on noudatettava systemaattisesti koko raportissa.  

Saavutettavuusseloste