Metatiedon mestariksi

Tervetuloa kuvailun maailmaan!

Tervetuloa kirjastoaineiston kuvailun verkkokurssin käyttäjäksi. Tämän oppimateriaalinen avulla avulla voit opiskella tai kerrata bibliografisen kuvailun perusteita.

Kurssin suoritettuasi:

• Tunnet bibliografisen kuvailun peruskäsitteitä
• Tunnet perusasiat RDA:n kuvailusäännöistä
• Tiedät MARC21 -formaatin käytön perusteet (RDA:n kuvailusääntöjen mukaiset kuvailut tehdään MARC21-formaatissa)
• Tunnet erilaisia kuvailun apuvälineitä
• Osaat kuvailla eri tyyppisiä aineistoja

Kurssi on tarkoitettu RDA:n kuvailusääntöjen käyttäjille ja MARC 21 -formaatissa kuvaileville. Kurssi on tuotettu ammattikorkeakoulukirjastojen tarpeisiin, mutta sopii myös muille aloitteleville kuvailijoille. Kurssin avulla voit kerrata kuvailua, opiskella itsenäisesti tai käyttää aineistoa apuna uuden työntekijän opastuksessa.

Kuvailijan on tunnettava ja osattava käyttää erilaisia manuaaleja, sääntöjä ja ohjeita. Niinpä tälle kurssille ei ole tehty laajoja ohjeita opiskeltavaksi vaan opiskelu etenee kuvailuesimerkkien kautta. Kuvailuesimerkkeihin on linkitetty asiaan liittyvä sääntö tai ohje. Sääntöjen ja ohjeiden ylläpidosta ja  kehittämisestä vastaa Suomessa Kansalliskirjasto. Niinpä linkitykset johtavat useimmiten Kansalliskirjaston asiakaswikeihin.

Kurssiaineistossa on opastus RDAn kuvailusääntöjen sekä MARC 21-formaatin perusteisiin. Aloita opiskelu tutustumalla ensin em. perusasioihin: Sen jälkeen lähde opiskelemaan kuvailuesimerkkien ja erilaisten pienten tehtävien avulla. Katso vielä tarkemmat ohjeet kurssin suorittamisesta osiosta Ohjeita kurssin käyttäjille.

Kurssille osallistuvat kanssasi myös Markku ja Helena. Millähän mielellä he ovat tulossa mukaan?

Mitä kuvailu on?

Kuvailu on yksi kirjaston ydintoiminnoista. Kuvailusta käytettiin aikaisemmin termiä luettelointi. Nykyään käytetään myös kuvailutyöstä ja kuvailutyön tekijöistä käsitteitä metatietojen tallennus ja metatietoasiantuntija. 

Kuvailun päämääränä on auttaa tiedon etsijää löytämään vastauksia seuraaviin kysymyksiin:

• Mitä teoksia henkilö X on tuottanut?
• Kuka on kirjoittanut teoksen Y?
• Mitä aineistoja löytyy aiheesta Z?
• Mitä versioita (tallennetyyppejä) löytyy teoksesta Y?
• Mistä tiedon etsijä saa teoksen Y käyttöönsä?

Kuvailuun kuuluu kaksi osa-aluetta:

• bibliografinen kuvailu
• sisällönkuvailu (esim. luokitus, asiasanat)

Bibliografinen kuvailu on aineistojen, kuten kirjojen, lehtien, videoiden, elektronisten tallenteiden tai opinnäytetöiden kuvailua siten, että ne voidaan tunnistaa ja erottaa toisistaan, niin että ne ovat haettavissa ja löydettävissä. Kuvailussa aineistoista tallennetaan ulkoisia peruspiirteitä (esim. nimeke, tekijä, kustannustiedot, painostiedot, koko). 

Sisällönkuvailu täydentää bibliografista kuvailua ja se tehdään usein muun kuvailun yhteydessä. Sisällönkuvailu auttaa tiedonhakijaa löytämään tiettyä aihepiiriä käsitteleviä aineistoja. Aineiston sisältöä kuvaillaan sekä asiasanoilla että luokilla (esim. YSO, YKL).

Tässä verkkoaineistossa keskitytään bibliografisen kuvailun alkeisiin. Kun tällä kurssilla käytetään sanaa kuvailu, niin sillä tarkoitetaan bibliografista kuvailua.

Seuraavassa luvussa käsitellään lähemmin, mitä kuvailuprosessissa säännöt, formaatit ja erilaiset atk-järjestelmät tarkoittavat.