Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimeä-EiKaupallinen-EiMuutoksia 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä.
Paula Koistinen ja Elsa Keskitalo
Ammattikorkeakoulun tehtävä on kouluttaa tulevaisuuden osaajia ja kehittää työelämän käytäntöjä. Nopeasti muuttuvassa ja moninaistuvassa yhteiskunnassa on kehittämisosaamisella ja -kyvyllä ennakoida muutoksia entistä suurempi merkitys. Ammattikorkeakouluopinnoissa opinnäytetyö tarjoaa mahdollisuuden analysoida työelämän kehittämistarpeita, kehittää uusia toimintamalleja ja menetelmiä. Opinnäyte toteutetaan yhteistyössä työelämän kanssa, mikä antaa mahdollisuuden työelämän kehittämishaasteisiin tutustumiseen ja työelämäyhteistyöhön opintojen aikana.
Tutkiva ja kehittävä osaaminen on keskeinen osa ammattikorkeakouluopiskelijan tulevassa työelämässä tarvitsemaa ammattitaitoa. Ammattikorkeakoulun opinnäytetyön erityisenä tehtävänä kehittää tutkimus- ja kehittämistyön valmiuksia ja soveltamista käytäntöön. Opinnäytetyöprosessi kehittää myös teoreettisen ja tutkitun tiedon käyttöä ja soveltamista käytännön työelämän haasteisiin. Tutkitun tiedon käyttö ja kehittämisosaaminen ovat myös osa elinikäisen oppimisen valmiuksia, joilla on tulevaisuuden työelämässä yhä suurempi merkitys.
Työelämän tarpeet edellyttävät usein laaja-alaista osaamista ja ilmiöiden lähestymistä eri näkökulmista. Opinnäytetöissä monialaiset, eri alojen opiskelijoista koostuvat opiskelijatiimit tai työparit ja eri alojen ohjaajaparit toteuttavat ja vahvistavat ilmiölähtöisyyden periaatetta, jolloin asioihin ja käsitteisiin saadaan laaja-alainen näkökulma. Monialaiset opinnäytetyötiimit luovat edellytyksiä sosiaali- ja terveysalan integraatiolle ja asiakaslähtöisille ratkaisuille eri alojen asiantuntemusta hyödyntäen.
Opinnäytetyöprosessin merkitys tulee esille myös lainsäädännössä. Ammattikorkeakoululain (L 932/2014, 4.§) mukaisesti ”ammattikorkeakoulun tehtävänä on antaa työelämän ja sen kehittämisen vaatimuksiin sekä tutkimukseen, taiteellisiin ja sivistyksellisiin lähtökohtiin perustuvaa korkeakouluopetusta ammatillisiin asiantuntijatehtäviin ja tukea opiskelijan ammatillista kasvua”.
Ammattikorkeakoulun tehtävänä on lisäksi harjoittaa ammattikorkeakouluopetusta palvelevaa sekä työelämää ja aluekehitystä edistävää ja alueen elinkeinorakennetta uudistavaa soveltavaa tutkimustoimintaa, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa sekä taiteellista toimintaa. Tehtäviään hoitaessaan ammattikorkeakoulun tulee edistää elinikäistä oppimista.” (L 932/2014.)
Opinnäytetyö on merkittävä osa ammatillista kasvua sekä ammattikorkeakoulututkinnon että ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opiskelijalle. Opinnäytetyössä yhdistyy kaikki se osaamispääoma, jonka opiskelija on opintojensa aikana hankkinut. Opinnäytetyö kuvaa opiskelijan oman alansa osaamista, teorian ja käytännön yhdistämisen osaamista ja tutkivaa ja kehittävää osaamista sekä tiimityöskentelytaitoa. Opinnäytetyö on hyvä näyttö opiskelijan osaamisesta siinä vaiheessa, kun siirrytään työelämään. Monet myös löytävät työpaikkansa jo työelämässä tehtävän opinnäytetyöprosessin aikana.
Pedagogiset periaatteet tutkivassa ja kehittävässä toiminnassa
Diakissa koulutuksen keskeisenä lähtökohtana ovat Diakin pedagogiset periaatteet (DIAKpeda). Niiden keskeisinä, koulutukseen liittyvää toimintaa ohjaavina sisältöinä ovat dynaaminen yhteisöllisyys, ilmiölähtöisyys, ammatillinen reflektiivisyys ja kehittyvä työote. Nämä periaatteet tukevat myös opinnäytetyöprosessia kuten muutakin opintoihin liittyvää tutkimus- ja kehittämistyötä.
Yhteisöllisyys näyttäytyy yhä enemmän yhteisenä tiedon rakentamisena opinnäytetöissä Diakin hankkeissa ja muussa työelämän kehittämistoiminnassa. Tavoite on, että opinnäytetyöt tehdään laajoista kokonaisuuksista, joissa on mukana useampia opiskelijoita. Diakin tutkintosäännön (2016) mukaisesti opinnäytetyö voidaan tehdä yksilö-, pari- tai pienryhmätyönä. Tiimityöskentely vahvistaa yhteisöllisyyttä monin tavoin.
Ilmiölähtöisyys tarkoittaa, että määriteltäviä, tutkittavia ja kehitettäviä asioita lähestytään monista eri näkökulmista. Ilmiölähtöiseen lähestymistapaan liittyy aina myös arvojen ja eettisten kysymysten pohdintaa. Kaikissa opinnäytetöissä sekä muussa tutkimus- ja kehittämistoiminnassa edellytetään monipuolista eettisten asioiden tarkastelua. Koska opinnäytetyön tekeminen kestää pitkään, monet opinnäytetyöhön liittyvät sisällölliset asiakokonaisuudet muokkautuvat, täsmentyvät ja laajenevat prosessin aikana. Näin opinnäytetyössä toteutuu ilmiölähtöisyyden periaate.
DIAKpedan periaatteista ammatillinen reflektiivisyys on asioiden, kokemusten ja toiminnan kriittistä arviointia. Opiskelija saa kokemusta ammatillisesta reflektiivisyydestä harjoitteluissa ja muiden työelämässä ja hankkeissa suoritettujen opintojen sekä opinnäytetyöprosessin aikana, kun hän arvioi toimintaa ja aikaansaatua muutosta. Kehittävä työote ohjaa opiskelijoita erilaisissa analyysitehtävissä ja opinnäytetyössä tunnistamaan muutoksen, kehittämisen tai puuttumisen tarvetta ja korjaamaan epäkohtia. Toisaalta voi myös sanoa, että analyysitehtävät ja opinnäytetyöt ohjaavat kehittävään työotteeseen, jossa muutos- ja kehittämistarpeiden tunnistaminen ja epäkohtien korjaaminen on keskeistä. (ks. tarkemmin Hakkarainen, Lonka & Lipponen 2004.)
Opinnäytetyössä toteutuu osallistava ja tutkiva kehittäminen (OSKE). Osallistavassa kehittämisessä työelämä ja parhaassa tapauksessa myös kokemusasiantuntijat (esimerkiksi asiakkaat, potilaat, asukkaat, palveluiden käyttäjät) ovat mukana opiskelijoiden ja ohjaajien kanssa kehittämässä työelämää. Osallistava kehittäminen on työelämää ja oppimista palvelevaa yhteiskehittämistä, jossa tavoitteet pohjautuvat eri osapuolten tarpeisiin. Yhteisen kehittämisen ympäristöjä kutsutaan OSKE-pajoiksi. Uudistetuissa opetussuunnitelmissa OSKE-toiminta liittyy kaikkiin opintoihin.
Opiskelija kerää e-portfolioonsa monimediaista materiaalia OSKE-toiminnastaan ja työstää opinnäytetyötään tätä materiaalia hyödyntäen. Koko opintojen ajan kestävä OSKE-prosessi tukee vahvasti opiskelijan ammatillista kasvua. Opinnäytetyöprosessia kuvataan tarkemmin tämän julkaisun muissa luvuissa.
Opinnäytetyön kieli ja tallennus
Diakissa opinnäytetyö kirjoitetaan suomen kielellä suomenkielisessä ja englannin kielellä englanninkielisessä koulutuksessa. Perustellut, työelämälähtöiset syyt voivat mahdollistaa poikkeuksen näistä kielistä. (Diakonia-ammattikorkeakoulun tutkintosääntö 2016.)
Jokainen opiskelija tallentaa opinnäytetyönsä Theseus-tietokantaan valmiin opinnäytetyön luovutuspäivään mennessä. Poikkeustilanteissa erillisellä päätöksellä tallennettu opinnäytetyö voidaan jättää julkaisematta, ja erittäin merkittävien syiden perusteella ja tutkintosäännössä kuvatun prosessin kautta opinnäytetyö voidaan julistaa salaiseksi määräajaksi. (Diakonia-ammattikorkeakoulun tutkintosääntö 2016, 23 §.)
Opinnäytetyö ammattikorkeakoulun perustutkinnoissa
Opinnäytetyö ammattikorkeakoulututkinnossa on kehittämistehtävä, joka palvelee työelämän tarpeita ja jossa opiskelija osoittaa osaamistaan ja oppineisuuttaan. Opinnäytetyö voi olla muodoltaan monenlainen: monografia, joka on yhtenäinen teos, osasuorituksista koostuvan opinnäytetyön raportti tai tuote ja siihen liittyvä raportti. Opinnäytetyö suunnitellaan yleensä yhdessä työelämän tai hanketoimijoiden ja ohjaavan opettajan kanssa. Opiskelija työstää opinnäytetyötään pitkäkestoisesti opintojensa eri vaiheissa.
Ammattikorkeakoulututkinnon varsinainen opinnäytetyö on laajuudeltaan vain suhteellisen pieni osa opintojen laajuudesta, 15 op/210–240 op. Kuitenkin se on keskeinen osa opiskelijoiden ammatillisen kasvun prosessia. Koko koulutus tukee monin tavoin opinnäyteprosessia, joka on osa opiskelijan opintoja usean lukukauden ajan. Opinnäytetyössä opiskelija jäsentää ja rakentaa opintojensa varrella oppimaansa samalla, kun hän luo uutta. Usein opinnäytetyöprosessin pitkäkestoisuus on oivallusten ja ymmärryksen kehittymisen kannalta tarkoituksenmukaista.
Opiskelija soveltaa opinnäytetyössään tutkimustietoa ja käyttää valittuja tutkimus- ja kehittämismenetelmiä työelämän kehittämistarpeissa ja - haasteissa. Hän osoittaa myös valmiuksiaan suunnitelmalliseen pitkäjänteiseen työskentelyyn tiimissä ja/tai itsenäisesti.
Prosessin aikana opiskelija oppii antamaan ja vastaanottamaan kehittävää ja kriittistä palautetta. Opinnäyteseminaareissa opiskelija oppii esittämään ja perustelemaan tutkimus- ja kehittämistyöhönsä liittyvät monenlaiset valinnat ja työnsä tulokset monialaiselle yleisölle ja osallistumaan alansa ammattieettiseen keskusteluun. Opiskelija saa myös valmiuksia viestittää työnsä tulokset ja jatkokehittämishaasteet erilaisille yleisöille. (Diakonia-ammattikorkeakoulu 2016.)
Opinnäytetyö antaa valmiuksia tutkivaan ja kehittävään osaamiseen. Opinnäytetyö palvelee myös ammattikorkeakoulututkintojen yhteisten innovaatio-osaamisen tavoitteita, joiden mukaisesti opiskelijaa 1) kykenee luovaan ongelmanratkaisuun ja työtapojen kehittämiseen, 2) osaa työskennellä projekteissa, 3) osaa toteuttaa tutkimus- ja kehittämishankkeita soveltaen olemassa olevaa alan tietoa ja menetelmiä ja 4) osaa etsiä asiakaslähtöisiä, kestäviä ja taloudellisesti kannattavia ratkaisuja. (Auvinen, Heikkilä, Ilola, Kallioinen, Luopajärvi, Raij & Roslöf 2010.)
Opinnäytetyö ylemmissä ammattikorkeakoulututkinnoissa
Opinnäytetyö on oleellinen osa ylemmän tutkinnon opintoja opintojen alusta alkaen. Opinnäytetyö alkaa opintojen alussa tutkimus- ja kehittämisaiheen valinnalla. Tämän jälkeen tutustutaan opinnäytetyön toimintaympäristöön työpaikoilla ja ideoidaan opinnäytetyön toteutusta. Ensimmäisen lukukauden aikana tutustutaan myös aikaisempaan aiheesta tehtyyn tutkimukseen ja kehittämishankkeisiin ja laaditaan tutkimus- ja kehittämishankkeen suunnitelma. Toisena lukukautena toteutetaan tutkimus- tai kehittämishankkeen aineistonkeruu ja/tai toiminnalliset osuudet. Kolmantena lukukautena raportoidaan ja julkistetaan opinnäytetyön tulokset. Tulokset voidaan julkistaa työpaikoilla ja/tai ammattikorkeakoulun avoimissa seminaareissa. Raportointi voi toteutua artikkeleina alan julkaisuissa tai kokoomateoksissa sekä Theseukseen tallennettuna raporttina.
Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyö antaa valmiuksia toimia asiantuntijana työelämän tutkimus- ja kehittämistehtävissä. Ylemmissä ammattikorkeakoulututkinnoissa opinnäytetyö muodostaa kolmasosan (30op) opintojen kokonaismäärästä. Diakissa ylempien tutkintojen opinnäytetyö on yhteistyössä työelämän kanssa toteutettu tutkimus- tai kehittämishanke. Opinnäytetyön tavoitteena on kehittää käytännön työelämää ja luoda uusia ratkaisuja työelämän haasteisiin. Opinnäytetyöt toteutetaan Diakin hankkeissa, työelämäkumppaneiden kanssa sovituissa hankkeissa tai opiskelijoiden työpaikkojen kehittämishankkeissa.
Diakin ylempien tutkintojen opinnäytetyön lähtökohtana on, että ne, joiden työtä tutkitaan ja kehitetään, osallistuvat työn kehittämiseen. Opinnäytetöissä tämä tarkoittaa sitä, että opinnäytetyöt toteutetaan yhteistyössä ammatillisten toimijoiden ja palvelujen käyttäjien kanssa. Opinnäytetöissä sovelletaan osallistavan tutkimus- ja kehittämistyön menetelmällistä viitekehystä (Keskitalo 2015). Opinnäytetyö voi olla tutkimus- tai kehittämispainotteinen työ tai produkti. Mikäli opinnäytetyö on tutkimuspainotteiden, voidaan puhua osallistavasta tutkimuksesta, ja mikäli opinnäytetyö on kehittämispainotteiden, voidaan puhua osallistavasta toimintatutkimuksesta. Ylempien tutkintojen tutkimus- ja kehittämismenetelmäopinnot tukevat opinnäytetyön tekemistä sen eri vaiheissa.
Ylempien tutkintojen opinnäytetöissä teoriatieto yhdistyy käytännön kehittämiseen. Opinnäytetöissä hyödynnetään teoreettista ja ajankohtaista kotimaista ja kansainvälistä tutkimustietoa. Teoreettista ja tutkimustietoa käytetään aiheen jäsentämisessä, tulosten analyysissa ja dokumentoinnissa. Opinnäytetyössä opiskellaan tiedonhaun taitoja ja hyödynnetään systemaattista tiedonhakua.
Opinnäytetyön muoto riippuu siitä, millaisen kehittämisen tarve työelämän yhteistyökumppanilla on. Toisaalta on myös tärkeää, että opinnäytetyön tekijän ja työelämän intressit kohtaavat. Opinnäytetyö on tekijälleen mielekäs, mikäli sen voi tehdä itseään kiinnostavasta aiheesta ja sen muotoisena ja sillä menetelmällä, jonka opiskelija erityisesti haluaa oppia.
Diakissa järjestetään lukukausittain kaikissa toimipisteissä tapahtumia, joissa on opiskelijoita sekä Diakin hankkeiden edustajia ja työelämäyhteistyökumppaneita kehittämistarpeineen. Näissä tilaisuuksissa intressit, työ ja tekijät kohtaavat ja opiskelijoiden on mahdollista saada itselleen opinnäytetyön aihe ja yhteistyökumppani. Yhteisten tapaamisten jälkeen eri osapuolten työskentely jatkuu työelämän tai hankkeiden OSKE-pajoissa, ts. siinä ympäristössä, johon kehittämistehtävä kohdistuu.
Ammattikorkeakoulun opinnäytetyöt ovat tutkimus- ja kehittämishankkeita, joiden muoto voi vaihdella. Opinnäytetyö voi olla kirjallinen tuotos, esimerkiksi tutkimusraportti, tai tuote, produkti. Mikäli opinnäytetyöhön sisältyy opiskelijan tekemä tuote, siinä on joka tapauksessa aina mukana myös kirjallinen raportti. Raportissa kuvataan esimerkiksi tuotekehityksen suunnittelu, toteutus ja arviointi. Varsinainen tuote on toinen osa opinnäytetyötä. Erilaisista opinnäytetöistä kerrotaan tarkemmin tässä julkaisussa.
Erityisesti ylemmissä, mutta myös muissa ammattikorkeakoulututkinnoissa opiskelijat voivat hyödyntää aikaisempia opintoja ja työelämäkokemusta ajankohtaisten työelämän kehittämishaasteiden ratkaisuun. Tavoitteena on, että opintopinnäytetyöt tehdään laajemmista työelämää hyödyttävistä teemoista työelämän ja Diakin yhteistyönä ja Diakin hankkeissa.
Opinnäytetyön arvioinnin merkitys
Arviointi ohjaa oppimista ja samalla opinnäytetyön tekemistä. Opinnäytetöiden arviointikriteerit on laadittu erikseen sekä ammattikorkeakoulu- että ylemmälle ammattikorkeakoulututkinnolle. Opiskelijan on tärkeää tuntea opinnäytetöiden arviointikriteerit, jotta tietää, mihin asioihin arvioinnissa kiinnitetään huomioita.
Diakissa ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyötä arvioidaan aiheen ja tehtävän asettelun, käytännön toteutuksen, perusteluiden, oman ajattelun ja toiminnan, opinnäytetyön rakenteen ja muodon sekä julkistamisen ja hyödyntämisen näkökulmista. Jokaiseen arvioinnin osa-alueeseen kuuluu muutamia alakriteereitä, jotka on kuvattu eri osaamisen tasoille. (Ks. AMK-tutkinnon opinnäytetyön arviointikriteerit.)
Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetöiden arvioinnin osa-alueet ovat: tehtävän merkitys työelämälle, tietoperusta ja tiedonhankinta, menetelmien ja prosessin hallinta, tulokset ja niiden hyödyntäminen sekä asiantuntijuuden kehittyminen ja kieli, rakenne ja viestintä. Kriteerit jakautuvat myös alakriteereihin, jotka on kuvattu eri osaamisen tasoille. (Ks. YAMK-tutkinnon opinnäytetyön arviointikriteerit.)
Diakin tutkintosäännön (2016) mukaisesti ryhmätyönä tehtävästä opinnäytteestä annettava arvosana on joko ryhmän yhteinen tai se annetaan kullekin opiskelijalle erikseen. Ryhmätyönä tehtävään opinnäytetyöhön on syytä merkitä (esim. työn johdantoon), mikäli opinnäytetyön osioissa on ollut selkeä työnjako ryhmäläisten kesken.
Arviointia tapahtuu opinnäytetyön tekemisen eri vaiheissa. Opiskelija saa opinnäytetyöprosessinsa eri vaiheiden seminaareissa vertaispalautetta toisten opiskelijoiden opponoinneissa ja keskusteluissa. Myös opettajat arvioivat seminaareissa opinnäytetyön vaiheita. Työelämän edustajien ja kokemusasiantuntijoiden palaute on olennainen tehtäessä yhteistyötä työelämän kanssa. Tärkeä arvioija on opiskelija itse, kun hän vertaa omaa edistyvää työtänsä opinnäytetyön arviointikriteereihin. Parhaimmillaan arviointi suuntaa ja ohjaa opinnäytetyötä sekä kannustaa ja motivoi opinnäytetyön tekijää.