Skip to main content

Osallistavan ja tutkivan kehittämisen opas: Opinnäytetyön suunnitelman ohje

Tämä on OSKE-oppaan 2016 avattu versio. Mikäli tarkoituksesi oli käyttää päivittynyttä OSKE-opas 2.0 -versiota, pääset siihen tästä osoitteesta https://libguides.diak.fi/oskeopas

Opinnäytetyön suunnitelman ohje

Mika Alavaikko

Opinnäytetyön suunnitelmalla on monta eri tarkoitusta. Se on (i) opiskelijan tai opiskelijaryhmän käytännöllinen työkalu oman prosessin suunnitteluun ja hallitsemiseen; (ii) tapa kommunikoida oma idea ja sen toteuttamissuunnitelma muille (toiset opiskelijat, ohjaavat opettajat sekä työelämäkumppanit); (iii) keskeinen väline tutkimusluvan hakemisessa.

Tutkimuslupaa laadittaessa noudatetaan aina sen myöntävän organisaation ohjeita, ks. tarkemmin Eettiset periaatteet tutkivassa ja kehittävässä työssä.

Opinnäytetyön suunnitelma laaditaan käyttäen selkeää ja Diakin ohjeiden mukaan lähteistettyä asiatekstiä.

Seuraavassa käsitellään opinnäytetyön suunnitelman eri osioiden sisältöä. Jaottelu seuraa artikkelissa Opinnäytetyön raportin rakenne käytettyä jäsentelyä.

1. JOHDANTO

Johdantoon kuuluvat seuraavat asiat:

  •     Aihepiiri ja sen ajankohtainen merkitys
  •     Opinnäytetyön tarkoitus (esim. tuote X organisaation Y käyttöön)
  •     Opinnäytetyön tavoite eli tavoiteltu vaikutus (käsitteistä ks. esim. Aistrich 2014).
  •     Tutkimuskysymykset tutkimustyyppisessä opinnäytetyössä Tausta ja yhteistyötahot
  •     Työn liittyminen mahdollisiin hankkeisiin ja ohjelmiin

Osasuorituksista koostuvassa opinnäytetyössä yllämainittuja asioita tulee tarkastella paitsi osasuoritusten, myös koko opinnäytetyön kannalta. Opinnäytetyön vaikutus ja/tai vaikuttavuus voivat toteutua usealla eri tavalla. Esimerkiksi osasuorituksista koostuvassa opinnäytetyössä sen eri osilla voi olla eri kohdeyleisöt ja kullakin oma tavoitteensa. Samoin esimerkiksi työyhteisön koulutuspäivässä tai tiimikokouksessa suullisena esityksenä julkaistuilla tuloksilla on eri tavoite ja eri kohdeyleisö kuin sosiaalisessa mediassa julkaistuilla tiedoilla. Silti niitä voi yhdistää yhteinen aihepiiri ja kokonaistavoite.

2. TEORIA JA KESKEISET KÄSITTEET

Opinnäytetyön suunnitteluvaiheessa tulee varmistaa, että opinnäytetyön tavoite, keskeiset käsitteet ja sovellettavat menetelmät muodostavat johdonmukaisen kokonaisuuden. Tarkoituksenmukainen teoreettinen ja käsitteellinen sisältö sitoo opinnäytetyön aiheen ja sovelletut menetelmät yhteen.

Työn aihepiiristä käytyä teoreettista keskustelua tarkastellaan tutkimuskirjallisuuden, kehittämis- ja hankeraporttien sekä ammattilehtien ja opinnäytetöiden avulla.

Keskeiset teoreettiset käsitteet määritellään ja esitetään perustelut niiden valinnalle samoin kuin esitellään lainsäädäntö ja muut asetukset, mikäli ne ovat keskeisiä aihepiirin kannalta (esim. lastensuojelu tai muu tarkkaan säädelty aihealue).

Osajulkaisuista koostuvassa opinnäytetyössä teoriaosuus ja käsitteistö koskevat opinnäytetyön kokonaisuutta, eivät vain yhtä osiota.

3. MENETELMÄT

Menetelmät liittyvät uuden tiedon, tuotteen tai muun tavoitteen tuottamisen prosessiin. Jo suunnitelmavaiheessa tulee pystyä kuvaamaan lukijalle se, kuinka sovelletut menetelmät auttavat opinnäytetyön tuloksen saavuttamisessa. Menetelmät eivät ole itsetarkoitus, vaan niitä käytetään aina jonkin tavoitteen saavuttamiseen. Jos opinnäytetyön tavoitteena on luoda uusi tuote tai kehittää jo olemassa olevaa tuotetta, tulee suunnitelmasta selvitä, kuinka menetelmiä tullaan soveltamaan tuotteen kehittämisessä.

Esimerkkejä menetelmistä:

  • kirjallisuuskatsaus
  • tilastolliset menetelmät
  • havainnointi- ja haastattelu
  • valokuvaus ja videointi

Näiden lisäksi voidaan soveltaa erilaisia työelämän kehittämisen menetelmiä (esim. Gothóni et al 2015).

Voidaan esimerkiksi suorittaa alkukartoitus ja sen jälkeen käyttäjäryhmältä voidaan pyytää palautetta tuotteen ensimmäisestä versiosta (esim. Honkanen & Tervahauta 2016). Videointia voidaan käyttää työprosessin dokumentoinnissa, arvioinnissa ja kehittämisessä (esim. Tarpila 2013). Tietyn toimintamallin perusteita voidaan tarkastella kirjallisuuskatsauksen avulla (esim. Juvonen 2016).

Osallistavan ja tutkivan kehittämisen periaatteiden tulee näkyä menetelmien soveltamisessa (ks. Työelämälähtöinen osallistava kehittäminen). Näihin kuuluvat myös eettiset periaatteet ja säännöt (ks. Eettiset periaatteet tutkivassa ja kehittävässä työssä).

Jäsentele menetelmien soveltamista ryhmän mukaan. Mihin ryhmiin työskentely ja/tai aineistonkeruu kohdistuu? Tyypillisiä vaihtoehtoja ovat tietyn organisaation tai työyhteisön asiakkaat, ammattilaiset, vapaaehtoiset ja sidosryhmät. Mitä tietoa tarvitset eri ryhmiltä voidaksesi saavuttaa opinnäytetyön tavoitteen? Jos suunnittelet tuottavasi materiaalia seurakunnan nuorten aikuisen käyttöön, tulisi heiltä kerätä näkemyksiä ko. materiaalista. Tämänkaltainen aineistonkeruu on usein perusteltua suorittaa toiminnallisesti: tuotetta muokataan työpajoissa yhdessä tulevien käyttäjien kanssa.

Jos kyseessä on edellä kuvatun kaltainen työpaja työskentely, perinteisiä haastatteluita ei aina tarvita. Työpajatyöskentelyssä käytetyt menetelmät dokumentoidaan (esim. Ylävaara 2016). Menetelmien soveltamisesta ja niiden dokumentoinnista tulee aina keskustella etukäteen opinnäytetyön ohjaavan opettajan kanssa ja ne tulee kirjata opinnäytetyön suunnitelmaan.

Vaikka tuotteen käyttäjät ovat edellisessä esimerkissä keskeinen ryhmä, voi olla perusteltua kerätä myös esimerkiksi seurakunnan työntekijöiden näkemyksiä asiasta. Heiltä kerätty materiaali on erilaisessa asemassa kuin nuorilta aikuisilta kerätty materiaali: se taustoittaa asiakokonaisuutta ja prosessia kyseenä olevassa työyhteisössä.

Menetelmiä soveltamalla tuotettu uusi tieto, tuote tai kehittämistavoite julkistetaan opinnäytetyön osajulkaisuissa tai monografiassa (ks. kohta 5 Tulokset).

4. PROSESSIN KUVAUS

Opinnäytetyön prosessi kuvataan opinnäytetyön raportissa, ks. artikkeli Opinnäytetyön erilaiset toteutustavat.

5. TULOKSET

Opinnäytetyötä suunniteltaessa ei ole mahdollista vielä esittää tuloksia. Jo suunnitteluvaiheessa tulee kuitenkin tehdä itselleen ja lukijalle selväksi, mitä tavoitellaan. Jos opinnäytetyössä on kyse tuotteen kehittämisestä (ks. Manninen 2014), on tavoiteltava tuote opinnäytetyön tulos. Tällöin ei ole syytä esittää tavoitteeksi vaikkapa erillisiä tutkimustuloksia.

Samoin jos opinnäytetyön tavoite on luonteeltaan kehittämishanke, liittyvät tulokset kehittämiseen.

Tutkimuksellisessa opinnäytetyössä tulokset ovat luonteeltaan tutkimustuloksia.

Vaikka suunnitteluvaiheessa ei olekaan mahdollista esitellä tuloksia, voidaan esittää näkemyksiä prosessin tavoitelluista vaikutuksista. Esimerkiksi prosessin tuloksena syntyneen tuotteen avulla voidaan parantaa tietyn asiakasryhmän hyvinvointia.

Osajulkaisuista koostuvassa opinnäytetyössä tulokset julkaistaan mainituissa osajulkaisuissa. Vaikka niiden tarkkaa sisältöä ei suunnitteluvaiheessa voikaan kertoa, on mahdollista hahmotella osajulkaisujen sisältö ja julkaisukanavat.

6. JOHTOPÄÄTÖKSET, POHDINTA JA ARVIOINTI

Suunnitteluvaiheessa pohditaan prosessin toteutumismahdollisuuksia esimerkiksi SWOT-analyysin kautta.

Lähteet

Aistricht, M. (2014). Kannattaako vaikuttavuutta yrittää mitata? Sitra. Saatavilla 6.10.2016 http://www.sitra.fi/artikkelit/hyvinvointi/kannattaako-vai kuttavuutta-yrittaa-mitata

Gothóni R., Hyväri S., Kolkka M., Vuokila-Oikkonen, P. (2015). Osallisuutta, oppimista ja arviointia: Diakonia ammattikorkeakoulun TKI -toiminnan vuosikirja 2015.  (Diakonia-ammattikorkeakoulun julkaisuja. B Raportteja 60). Saatavilla http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-493-233-2

Honkanen, M. & Tervahauta, M. (2016). Vapaaehtoisen diakoniatoiminnan kehittäminen Oulun ortodoksisessa seurakunnassa. (Opinnäytetyö, Diakonia-ammattikorkeakoulu, sosiaalialan koulutusohjelma). Saatavilla http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016090814120

Juvonen, I. (2016). Nuorten syrjäytymisen ja epäsosiaalisen käytöksen riskitekijät. (Opinnäytetyö, Diakonia-ammattikorkeakoulu, sosiaalialan koulutusohjelma). Saatavilla http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201603153201

Manninen J. (2014). Varhaiskasvatussuunnitelmien päivittäminen Hankasalmella. (Opinnäytetyö, Diakonia-ammattikorkeakoulu, sosiaalialan koulutusohjelma). Saatavilla http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014091513982

Tarpila J. (2013). Kummitus Buu Buu, Marianna ja Terätinkon. Osallistava teatteriprojekti päiväkoti Helmessä. (Opinnäytetyö, Diakonia- ammattikorkeakoulu, sosiaalialan koulutusohjelma). Saatavilla http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201304285359

Ylävaara M. (2016). Diakoniatyön esite Tuiran seurakunnalle. (Opinnäytetyö, Diakonia- ammattikorkeakoulu, sosiaalialan koulutusohjelma).  Saatavilla www.theseus.fi [tulossa joulukuu 2016]

Päivitetty 6.4.2018

Saavutettavuus