Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimeä-EiKaupallinen-EiMuutoksia 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä.
Raili Gothóni, Marjo Kolkka, Susanna Hyväri ja Päivi Vuokila-Oikkonen
Osallistavan ja tutkivan kehittämisen lähtökohdat
Opinnäytetyöt ja opiskelu työelämän kehittämishankkeissa ovat osa ammattikorkeakoulun alueellista vaikuttamista ja TKI-toimintaa. Ammattikorkeakoulut ovat TKI-toimijoina alueellisen kilpailukyvyn rakentajia ja työelämän uudistajia. Tutkimustoiminta on käytännönläheistä, soveltavaa ja sillä pyritään vastaamaan yhteistyökumppaneiden kehittämistarpeisiin ja vaikuttamaan oman alueen kehittymiseen ja hyvinvointiin. (Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto 2015a, 2015b; Suoranta & Ryynänen 2014; Työryhmä ammattikorkeakoulujen rahoitusmallin uudistamiseksi 2017 alkaen 2015.)
Ammattikorkeakoulun työelämälähtöisyys tarkoittaa, että koulutus vastaa työelämän tarpeita ja että työelämäyhteistyötä tehdään opetuksen suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa. Opetuksen toteutuminen työelämässä varmistetaan pitkäjänteisellä yhteistyöllä ja luottamuksellisilla työelämäkontakteilla. Opiskelijan työelämälähtöinen oppiminen toteutuu tekemällä oppimistehtäviä työelämässä, osallistumalla kehittämishankkeisiin ja projekteihin, tekemällä opinnäytetyötä, osallistumalla opintokäynneille, työelämäjaksoille ja harjoitteluihin sekä tekemällä esimerkiksi haastatteluja ja kartoituksia osana ammattikorkeakoulun tutkimustoimintaa. (ks. Valtiontalouden tarkastusvirasto 2009.)
TKI-toiminta ja siihen kuuluva osallistava ja tutkiva kehittäminen ovat osa ammattikorkeakoulun lakisääteistä tehtävää (L 932/2014; Keskitalo 2015). Osallisuus kehittämisessä ei merkitse vain opiskelijoiden, työelämän työntekijöiden, opettajien ja tutkijoiden osallisuutta. Kehittämisessä asiakkaat ja alueen ihmiset osallistetaan niin, että palveluita kehitetään heidän kanssaan. Puhutaankin kehittäjäasiakkaista, kokemusasiantuntijoista ja kehittäjätyöntekijöistä Diakin eri toimijoiden yhteistyökumppaneina. Eri osapuolet ovat tasavertaisia toimijoita, joiden asiantuntijuus yhdessä kumuloituu. Hyvät työelämäyhteydet ja asiakaslähtöisyys varmistavat palveluiden käyttäjien kuulemisen, ja ne vaikuttavat rakenteisiin, joihin liittyy syrjäyttäviä piirteitä (Suoranta & Ryynänen 2014). Vaikutus moninkertaistuu valmistuvien ammattilaisten jatkaessa osallistumiseen ja yhteistoimintaan perustuvaa kehittämistyötä omilla työpaikoillaan (Gothóni & Kolkka 2015).
TKI-toiminta perustuu Diakin arvoihin sekä kestävän kehityksen periaatteisiin. Arvot ovat lähimmäisenrakkaus, sosiaalinen oikeudenmukaisuus, laadukas ja tuloksellinen toiminta sekä avoin vuorovaikutus. Arvojen mukaisesti tutkimustoiminnassa etusijalla ovat osallisuuteen ja terveyteen sekä köyhyyteen ja huono-osaisuuteen liittyvät kehittämishankkeet alueellisesti, valtakunnallisesti ja kansainvälisesti.
Osallistava ja tutkiva kehittäminen
Diakissa tehdään osallistavaa ja tutkivaa kehittämistä (OSKE). Se on työelämää ja oppimista palvelevaa yhteiskehittämistä, joka perustuu työelämäkumppanien ja Diakin yhteisiin tavoitteisiin.
Osallistavaa kehittämistä toteutetaan kaikilla Diakin koulutusaloilla. Oppimisessa on oleellista ihmettely, kysymysten asettelu, etsiminen, tiedonhaku, kriittisyys, jaettu asiantuntijuus sekä uuden tiedon rakentaminen (Hakkarainen, Lonka & Lipponen 2004). Nämä tutkivan oppimisen tunnusmerkit kuvaavat OSKE-toimintaa.
OPS2015:n toteutussuunnitelmat ja sen jälkeiset opetussuunnitelmat mahdollistavat sen, että opiskelijat saavuttavat opetussuunnitelman mukaisia osaamistavoitteita osallistumalla opintojensa kaikissa vaiheissa työelämässä ja hankkeissa kehittämistoimintaan ja muuhun sovittuun työskentelyyn. Näin he perehtyvät käytännössä tutkivan oppimisen prosesseihin. Opiskelijoiden ryhmäytyminen, vertaistuki sekä opettajien ja työelämän toimijoiden antama tuki ja ohjaus ovat keskeisiä tutkivan oppimisten elementtejä. (Koistinen ym. 2015.)
Osallistavan ja tutkivan kehittämiseen ja tasavertaiseen kumppanuuteen perustuvan OSKE-toiminnan onnistuminen edellyttää osapuolilta osin uudenlaista ajattelutapaa niin kumppanuudesta, asiantuntijuudesta, oppimisesta kuin pedagogiikastakin. Se edellyttää myös uskallusta ja luovuutta toisin tekemiseen ja uuden kokeilemiseen. OSKE-prosessin aikana osallistujat voivat joutua sietämään keskeneräisyyttä ja suunnitelmien muuttumista. Lopputuloksena voi olla hyvää oppimista myös silloin, kun alkuperäistä tavoitetta ei ole saavutettu ja pystytään kehittävän arvioinnin keinoin saamaan aikaan parannusehdotuksia tai kokonaan uusi tapa lähestyä yhteistä tavoitetta.
Kirkon alalla toiminnasta käytetään nimeä Yhteisöpaja. Näissä pajoissa käynnistetään projekteja ja hankkeita, joiden tavoitteena on yhteisöllisyyden, vapaaehtoistoiminnan ja kirkon jäsenyyden vahvistaminen sekä olemassa olevien mahdollisuuksien entistä parempi hyödyntäminen. Yhteisöpajoja on perustettu eri puolille Suomea yhteistyössä seurakuntien ja muiden paikallisten toimijoiden kanssa. Ajatuksena on, että yhteisöpajoissa työntekijät ja vapaaehtoiset sekä Diakin opiskelijat ja opettajat etsivät yhdessä ratkaisuja ajankohtaisiin haasteisiin. Olennaista on vastavuoroinen ja tutkiva työote ja tiedon yhteinen soveltaminen paikallisesti. (Yhteisöpaja I/2014; Koistinen ym. 2015; Diak Yhteisöpajat 2015.)
Osallistava ja tutkiva kehittäminen koostuu 1) työelämästä ja yhteiskunnasta tulevien haasteiden ennakoinnista, havaitsemisesta ja niihin vastaamisesta sekä 2) tutkivasta ja kehittävästä oppimisesta, joka tarkoittaa uuden tiedon ja toimintatapojen kriittistä rakentamista, kokeilua ja arviointia yhdessä tekemällä.
Osallistava ja tutkiva kehittäminen toteutuu työelämän kehittämishankkeina, tutkimuksina, selvityksinä ja kartoituksina sekä projekteina. Tuloksena syntyy muutoksia käytännöissä, osaamista, toimintamalleja ja menetelmiä työelämän ja Diakin käyttöön. Toimintaan liittyy julkaisuja, seminaareja, konferensseja ja tapahtumia.
Tutkiva ja kehittävä oppiminen
Osallistava ja tutkiva ja kehittäminen alkaa opintojen ensimmäiseltä lukukaudelta ja syvenee opintojen aikana. Opiskelija haastetaan kriittiseen ja reflektoivaan oppimiseen, jonka kuluessa hän muodostaa käsityksensä yhteiskunnasta, alasta, ammatista, palvelujärjestelmästä ja itsestään ammatillisena toimijana. (Gothóni & Kolkka 2015.)
Opintojen alkuvaiheessa orientoidutaan korkeakouluopintoihin, alaan ja ammattiin sekä rakennetaan perustaa ammatilliselle identiteetille. Keskeistä on yhteiskunnallinen lukutaito, joka pohjautuu reflektiiviseen ammattitaitoon Tämän edellyttää kehittävää ja tutkivaa suhdetta työelämään ja ihmisten arkeen. Opiskelijan aikaisempi osaaminen on arvokas pääoma, jonka varassa ammatillinen osaaminen kehittyy (Kolkka, Leinonen ja Lindroth 2015, Airola 2012).