”Tämä on OSKE-oppaan 2016 avattu versio. Mikäli tarkoituksesi oli käyttää päivittynyttä OSKE-opas 2.0 -versiota, pääset siihen tästä osoitteesta https://libguides.diak.fi/oskeopas .”
Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimeä-EiKaupallinen-EiMuutoksia 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä.
Anna Liisa Karjalainen, Mervi Kivirinta ja Jukka Määttänen
Lähdeviitteet tekstissä
Yleisesti käytössä olevia viitteen merkitsemistapoja on kansallisesti ja kansainvälisesti useita. Diakissa noudatetaan tässä esitettyä käytäntöä. Kun julkaisee tai jättää arvioitavaksi tekstinsä jossakin muualla, on tarkistettava aina, että merkintätavat vastaavat kunkin julkaisun, oppilaitoksen tai laitoksen käytänteitä. Tämä lähteiden merkintätapa noudattaa pääosin APA 6 -tyylin ohjeistuksia.
Lähteiden hallinnan ja lähdeluettelon tekemisen apuna voi hyödyntää RefWorks-viitteidenhallintaohjelmaa.
Lähdeviite kertoo lukijalle, kenen esittämistä tiedoista on kyse. Viite kirjoitetaan sulkeisiin lainatun kohdan päätyttyä, esimerkiksi virkkeen tai kappaleen loppuun. Viite merkitään sekä referoidun että samasanaisen lainauksen loppuun. Tällainen viittaamisen tapa on luonteeltaan neutraalia, asiakeskeistä viittaamista.
Kirjoittajakeskeistä on viittaaminen, jossa lähteen tekijä mainitaan tekstissä. Kun tekijä mainitaan omassa tekstissä, siihen on erityinen syy: lähteen kirjoittajaa korostetaan auktoriteettina tai kyseessä on esimerkiksi vertailu.
Esim.
Mönkkönen (2007, 86–87) korostaa – – Rahikan (2013, 111) mukaan kuitenkin – –
Viite tarvitaan myös muihin kuin kirjallisiin lähteisiin viitattaessa. Lainaus voi liittyä siten esimerkiksi suulliseen tiedonantoon tai kyseessä voi olla kuvion tai taulukon lainaaminen.
Viitteen sisältö ja muoto sulkujen sisällä on seuraava:
(Helminen 2015, 212)
(Hakala 2015)
(Laine i.a.)
Pisteen paikka viitteessä riippuu siitä, koskeeko viite yhtä vai useampaa viitettä edeltävää virkettä.
Jos lainausta lähteestä on vain yhdessä edeltävässä virkkeessä, piste tulee sulkujen ulkopuolelle:
Yhteisön kannalta roolit voi jakaa kolmeen ryhmään: kollektiivisiin, sosiaalisiin ja persoonallisiin (Kopakkala 2011, 100).
Jos viitataan useampaan edeltävään virkkeeseen, piste merkitään lauseen loppuun ennen viitteen alkua sekä sulkujen sisäpuolelle:
Yhteisön kannalta roolit voi jakaa kolmeen ryhmään: kollektiivisiin, sosiaalisiin ja persoonallisiin. Roolit liittyvät vuorovaikutussuhteisiin, ja niissä näyttäytyy eri puolia ihmisestä. (Kopakkala 2011, 100.)
Jos lähteen tekijöitä on kaksi, molemmat kirjoittajat mainitaan aina. Tekstissä käytetään tekijöiden nimien välissä ja-sanaa, mutta sulkuihin tulee tekijöiden väliin &-merkki:
Raittila ja Sutinen (2008, 14) korostavat – –
Uusperheen arki on haastava (Raittila & Sutinen 2008, 14).
Jos tekijöitä on 3–5, luetellaan ensimmäistä kertaa mainittaessa kaikki nimet. Myöhemmin samaan lähteeseen viitattaessa ensimmäisen nimen jälkeen kirjoitetaan ym. Jos tekijöitä on kuusi tai useampia, voidaan jo ensimmäistä kertaa viitattaessa mainita vain ensimmäinen tekijä
(Kaski ym. 2012, 47–48.)
Jos teksti perustuu useampaan eri lähteeseen, viitteet erotetaan toisistaan puolipisteellä. Lähteiden esittämisjärjestys voi perustua aakkosjärjestykseen, mutta se voi olla myös lähteiden aika- tai tärkeysjärjestys. Valittua järjestysperiaatetta on noudatettava johdonmukaisesti.
(Heikkinen, Jyrkämä & Rantanen 2013; Kivelä 2012; Näslindh-Ylispangar 2012)
Viite saman tekijän useaan julkaisuun
Jos viitataan saman tekijän useaan julkaisuun, julkaisut merkitään aikajärjestyksessä ja vuosiluvut erotetaan toisistaan pilkuilla.
Lapsinäkökulmaista tutkimusta on Suomessa edistänyt ja kehittänyt Liisa Karlsson (2000, 2003, 2012, 2013).
Jos viitataan myös lähteiden tietyille sivuille, erotetaan julkaisut toisistaan puolipisteillä.
Jos viitataan saman tekijän useaan julkaisuun samalta vuodelta, ne erotetaan toisistaan pienaakkosilla.
Lähdeluetteloon kyseiset julkaisut järjestetään julkaisujen alkukirjaimen mukaan:
(Karvinen 2015a, 210)
(Karvinen 2015b, 115)
Jos viitataan samassa viitteessä saman lähteen eri sivuille, sivut erotetaan toisistaan pilkulla. Jos viite kohdistuu laajempaan yhtenäiseen jaksoon lähteessä, sivut merkitään rajakohtailmauksena ajatusviivan kanssa.
Omaelämäkerta ei ole vain eletyn jäsentämistä, vaan siinä on läsnä myös nykyisyys ja tulevaisuus (Kosonen 2000, 16, 102).
Omaelämäkerrallinen kirjoittaminen auttaa nykyhetken jäsentämisessä (Vilkko 1999, 20–37).
Käytettäväksi pyritään saamaan aina alkuperäinen lähde (ns. primaarilähde), jossa asia on esitetty ensimmäistä kertaa, eikä tyydytä viittaamaan toisen lähteen kautta. Toinen lähde on yleensä käsitellyt asiaa omalta kannaltaan ja toisinaan alkuperäistä lähdettä on saatettu referoida virheellisesti.
Joskus alkuperäistä lähdettä ei ole mahdollista saada käsiinsä sen iän, harvinaisuuden tai muun saatavuusongelman vuoksi, ja joudutaan viittaamaan toisen lähteen kautta (ns. sekundaarilähde). Olennaista on, että lähdeviitteeksi merkitään tuolloinkin se teos, josta lainaus on otettu ja alkuperäinen lähde ilmoitetaan omassa tekstissä.
Poskiparran (2002) mukaan neuvonta- ja ohjaustilanteet perustuvat sosiaali- ja terveysalan työntekijän ja asiakkaan yhteistyöhön (Niemi, Nietosvuori & Virikko 2006, 289).
Käytössä olevassa lähteessä saattaa olla viitteitä, joiden avulla esitellään, vertaillaan, kehitellään, sovelletaan tai tulkitaan muissa lähteissä esitettyjä ajatuksia. Tällöin nämä viitteet ovat olennaisia asian käsittelyn kannalta ja ne on merkittävä lainattuun tekstiin.
Valtonen (2015, 267) on Koistiseen (2010) ja Kolkkaan (2014) viitaten päätynyt siihen, että – –
Lähdeluetteloon merkitään vain se lähde, jota kirjoittaja itse käyttää.
Internetlähteet voivat olla www-sivustoja, yksittäisiä nettisivuja tai verkon kautta haettavia ja luettavia verkkojulkaisuja (esim. pdf-tiedostojen lukuohjelmalla käytettäviä). Lähteet voivat olla avoimesti kaikkien käytettävissä tai julkaisuja, joihin kirjasto on ostanut lukuoikeuden. Niitä käytetään yleensä ammattikorkeakoulun verkkotunnuksilla.
Internetlähteisiin viitataan pääsääntöisesti samalla tavoin kuin painettuihin.
Jos kyse on lähteestä, jolla ei ole henkilötekijää, viite rakennetaan yhteisötekijän mukaan. Jos dokumentista ilmenee selkeästi julkaisuajankohta, se merkitään viitteeseen ja lähdeluetteloon. Silloin kun on kyse www-sivustosta (esim. Järvenpään kaupungin www-sivut), lähdeluettelossa ei käytetä ilman aikaa (i.a.) -merkintää. Viitteeseen ei tule www-osoitetta.
Kun lainataan www-sivustosta, yhteisötekijän nimen lisäksi merkitään lähdeviitteeseen lainatun sivun ja sen alasivun nimi, jolta tieto on otettu.
(Järvenpään kaupunki. Ikäihmisten palvelut. Neuvontapalvelut)
(Suomen ev.lut. kirkko. Kirkko numeroina)
(Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Lastensuojelun käsikirja. Työprosessit)
Viittaus verkkojulkaisuihin
Verkkojulkaisuilla tarkoitetaan tässä Internetissä julkaistavia e-kirjoja, raportteja, artikkeleita, blogeja ja muita teoksia, joiden tekijä ja julkaisuajankohta on yleensä ilmoitettu.
Jos internet-lähteeseen on merkitty julkaisuajankohdan päivämäärä, merkitään päivämäärä lähdeluetteloon sulkuihin. Lähdeviitteeseen merkitään vain vuosi.
(Sosiaali- ja terveysministeriö 2015)
(Mäntyneva 2015)
(Surakka, Paananen ja Kainulainen 2017)
Mäntyneva, M. (2.11.2016). Miten projektisuunnitelma tehdään? HAMK Unlimited Professional. Saatavilla https://unlimited.hamk.fi/yrittajyys-ja-liiketoiminta/miten-projektisuunnitelma-tehdaan/
Internetlähteiden linkkien merkitseminen
Internetlähteiden linkit merkitään lähdeluettelomerkinnän loppuun ilman loppupistettä. Linkin eteen merkitään tieto ”saatavilla”. Jos on kyse nettisivustosta, jonka sisältö voi muuttua, merkitään päiväys, jolloin tieto on otettu internetistä.
Linkiksi valitaan mahdollisimman tarkka www-osoite, josta käytetty lähde aukeaa suoraan. Jos lähteellä on doi- tai urn-alkuinen osoite, käytetään sitä. Doi- ja urn-osoitteet ovat pysyviä yksittäisten teosten ja artikkeleiden osoitteita. Osoite on rakennettu niin, että se ei riipu esim. kirjaston tai korkeakoulun osoitteista. Organisaatioiden www-osoitemuutokset tai sivujen päivitykset eivät vaikuta teoksen www-osoitteeseen.
Jos aineistolla ei ole suoraa linkkiä (aineisto on talletettu johonkin tietokantaan tai käyttö vaatii erillistä kirjautumista), Saatavilla-tietoon ilmoitetaan tietokannan tai palvelun www-osoite. Verkkoaineistosta ei aina löydy esim. artikkelin sivunumeroita, jolloin ne voi jättää pois.
Viite kirjaan muodostetaan tekijän nimestä, julkaisuvuodesta ja sivunumerosta. Jos viitataan koko kirjaan, ei sivunumeroa tarvita.
(Helminen 2016)
(Erkko & Hannukkala 2013, 150–157)
Kirjoista ilmoitetaan lähdeluettelossa tekijän sukunimi, etunimen alkukirjain, julkaisuvuosi sulkeissa, kirjan nimi kursiivilla, painos (jos on useita) lyhteenä p. tai uud. p., mahdollinen julkaisusarjan nimi ja numero sekä kustantajan kotipaikka ja kustantaja kaksoispisteellä erotettuna edellisestä. Jos tekijä(t) ovat toimittajia, tieto laitetaan sulkuihin tekijätietojen jälkeen.
Kirjasta jätetään kustantajan kotipaikka ja kustantaja pois, jos käytetään e-versiota. Saatavilla-tietoon merkitään teoksen linkki suoraan tai sen e-kirjapalvelun linkki, jonka kautta e-kirja on luettavissa.
Jos viitataan artikkeliin, joka sisältyy kokoomateokseen (ns. artikkelikirja, toimitettu teos), merkitään viitteeseen artikkelin kirjoittajan nimi:
Asunnottomuus on edelleen kompleksista. Se näyttäytyy Helsingissä erilaisena kuin muissa Suomen kunnissa. (Koski 2015, 18.)
Kokoomateoksesta ilmoitetaan viitatun artikkelin tekijä, julkaisuvuosi sulkeissa ja artikkelin nimi. Tämän jälkeen merkitään koko julkaisun nimi kursiivilla sekä sulkuihin ne sivut, joilla artikkeli julkaisussa sijaitsee. Lopuksi painetusta teoksesta kustantajan kotipaikka ja kustantaja. E-kirjasta riittää vain linkki.
Viite artikkeliin, joka on julkaistu aikakauslehdessä, muodostetaan kirjoittajan nimestä, julkaisuvuodesta ja sivunumerosta.
(Vierula 2014, 343–360)
(Karjalainen 2013, 12–15)
Lehtiartikkelista lähdeluetteloon merkitään kirjoittajan nimi, julkaisuvuosi, artikkelin nimi, lehden nimi kursiivilla, mahdollinen vuosikerta, lehden numero tai päivämäärä ja sivu(t), jo(i)lla artikkeli on.
Sanomalehden artikkeliin viitataan kirjoittajan nimen mukaan, mikäli sellainen on ilmoitettu. Viitteeseen merkitään myös julkaisuvuosi ja sivunumero.
(Varis 2015, 11)
Päivittäin ilmestyvistä sanomalehdistä lähdeluetteloon riittää lehden ilmestymispäivä ja sivunumero.
Kun lain (L) tai asetuksen (A) nimi mainitaan tekstissä, viitteeseen merkitään säädöksen numero ja vuosiluku.
Laissa lasten päivähoidosta annetun lain muuttamisesta (L 580/2015) on säädetty, että – –
Asetuksessa sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista (A 912/1992) todetaan, että – –
Jos lain tai asetuksen nimeä ei mainita tekstissä, vaan niiden sisällöstä kerrotaan yleisesti, viitteeseen merkitään silloinkin lain numero ja vuosiluku.
Päihdehuollon tavoitteena on ehkäistä ja vähentää päihteiden ongelmakäyttöä (L 41/1986).
Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen perusteena käytetään – – (A 912/1992).
Lähdeluettelomerkintä laista ja asetuksesta koostuu lain tai asetuksen numerosta ja vuosiluvun mukaan, lain tai asetuksen nimestä sekä saatavuustiedosta. Luetteloon lait ja asetukset merkitään peräkkäin nousevassa järjestyksessä vuosiluvun mukaan ja siihen aakkosjärjestyksen kohtaan, johon se lain (L) tai asetuksen (A) lyhenteen mukaan kuuluu.
Raamattuun viitataan käyttämällä lukujen vakiintuneita lyhenteitä
(Ps. 139: 7–18)
(Matt. 3:16)
Raamatusta lähdeluettelomerkintää tehtäessä noudatetaan Helsingin yliopiston teologisen tiedekunnan omaksumaa käytäntöä. Tekstiviitteessä mainittua Raamatun erilliskohtaa ei mainita, vaan lähdeluettelomerkinnäksi tulevat Raamatun nimiölehdeltä löytyvä kokonaisteoksen nimi Pyhä Raamattu tai Raamattu.
Viite opinnäytteeseen muodostetaan opinnäytteen tekijän nimestä, julkaisuvuodesta ja sivunumerosta, Jos viitataan koko teokseen, ei sivunumeroa tarvita.
(Ikonen 2015)
Lähdeluetteloon merkitään tekijän sukunimi, etunimen alkukirjain, julkaisuvuosi sulkeissa, opinnäytteen nimi kursiivilla. Merkintä opinnäytetyöstä, koulutusohjelmasta ja korkeakoulusta laitetaan lähdeluettelomerkinnän loppuun ennen mahdollista www-osoitetta. Jos opinnäytetyö on julkaistu julkaisusarjassa, laitetaan julkaisusarjan nimi sulkuihin ja kustantajatiedot normaalisti.
Viittaus henkilökohtaiseen tiedonantoon
Henkilökohtaiseen tiedonantoon (puhelinkeskustelu, kirje, sähköposti) merkitään etunimi ja sukunimi sekä mahdollisimman tarkka päivämäärä:
Mika Alavaikon (henkilökohtainen tiedonanto 28.4.2015) mukaan – –
Henkilökohtainen tiedonanto suluissa lauseen tai kappaleen lopussa:
(Mika Alavaikko, henkilökohtainen tiedonanto 28.4.2015.)
Henkilökohtaista tiedonantoa ei merkitä lähdeluetteloon.
Asiantuntijaluentoon viitataan luennon pitäjän sukunimellä ja luennonpitovuodella.
(Toivanen 2014)
= Juhani Toivasen luento Emotional Finnish Speech: Evidence from Automatic Classification Experiments 6.9.2014 Tukholman yliopistossa
(Vuokila-Oikkonen & Keskitalo 2015)
= Päivi Vuokila-Oikkosen ja Elsa Keskitalon 22.10.2015 pidetyn luennon Osallistuva tutkiminen ja kehittäminen tallenne.
Niin DVD- ja CD-muotoisten kuin internetistä ladattavien tallenteiden tekijä- ja julkaisutietojen merkintätavat vaihtelevat. Lähdeviitteissä ja lähdeluettelomerkinnöissä käytetään niitä tietoja, mitä tallenteesta yhteydestä (nettisivu, kotelo) löytyy. Elokuvista ja muista ohjelmista merkitään viitteeseen ja lähdeluetteloon tuottaja, ohjaaja ja/tai jokin muu tekijätieto. Tekijän rooli laitetaan sulkuihin nimen jälkeen. TV- ja radio-ohjelmista merkitään lähetyspäivä ja lähetyskanava. Jos ohjelma on jaettu vain internetissä (esim. Youtube), merkitään ohjelman linkki ja julkaisupäiväys.
(Kinoproduction, Wahlsten & Kukkonen 2012.)
(YLE, Suomi & Lönnqvist 2015)
(YLE, Suomi 2013)
Youtube-tallenteesta merkitään tekijä, jos se on tallenteen yhteydestä löydettävissä. Tekijän jälkeen merkitään hakasulkuihin [videon lataajan nimi / nimimerkki] sekä (lataamispäiväys) sulkuihin. Jos videosta ei löydy tekijää, niin tekijän paikalle merkitään lataaja. Videon nimen jälkeen laitetaan hakasulkuihin tallenteen muoto [Video].
(Könkkölä 2013)
(Vammais Kumppanuus 2016, 0:20–1:01) (huom. jos tarpeen, voit merkitä myös tarkemman kohdan videosta aikamerkinnällä t:min:s)
Musiikkitallenteesta merkitään kappaleen tekijä, (copyright-vuosi sulkuihin), kappaleen nimi, [esittäjä(t) hakasulkeisiin, jos muu kuin tekijä], albumin nimi kursiivilla, [hakasulkeisiin tallennemuoto], kustantajatiedot, [nauhoitusajankohta loppuun hakasulkeisiin].
(Löytty 1977)
(Simojoki i.a.)
Luentotallenteesta annetaan tarvittavat tiedot esimerkiksi näin:
(Vuokila-Oikkonen & Keskitalo 2015)
Äänikirjat (esim. Celia äänikirjapalvelun tallenteet lukemisesteisille)
Lähdeviitteeseen merkitään alkuperäinen teos. Lähdeluettelomerkintään lisätään hakasulkeisiin [Celia äänikirjapalvelu sekä vuosi, jolloin äänite on tehty.]
Lähdeviitteeseen ei tarvitse laittaa sivunumeroita, koska niitä ei äänitteissä yleensä kerrota.
(Juujärvi 2007)
Hoitotieteen ja Käypä hoito -suosituksien viitteisiin merkitään suosituksen nimi sekä mistä suosituksesta on kyse sekä julkaisuvuosi. Lähdemerkintään tulee sulkuihin suosituksen julkaisemisen tarkka päiväys sekä suosituksen julkaisija.
(Leikki-ikäisen emotionaalinen tuki päiväkirurgisessa hoitotyössä. Hoitotyön suositus 2016)
(Kosteus- ja homevaurioista oireileva potilas. Käypä hoito -suositus 2016.)