Skip to main content

Osallistavan ja tutkivan kehittämisen opas: Lähdeviitteet ja lähdeluettelo

Tämä on OSKE-oppaan 2016 avattu versio. Mikäli tarkoituksesi oli käyttää päivittynyttä OSKE-opas 2.0 -versiota, pääset siihen tästä osoitteesta https://libguides.diak.fi/oskeopas

”Tämä on OSKE-oppaan 2016 avattu versio. Mikäli tarkoituksesi oli käyttää päivittynyttä OSKE-opas 2.0 -versiota, pääset siihen tästä osoitteesta https://libguides.diak.fi/oskeopas .”

Lähdeviitteet ja lähdeluettelo

Anna Liisa Karjalainen, Mervi Kivirinta ja Jukka Määttänen

Lähdeviitteet tekstissä

Yleisesti käytössä olevia viitteen merkitsemistapoja on kansallisesti ja kansainvälisesti useita. Diakissa noudatetaan tässä esitettyä käytäntöä. Kun julkaisee tai jättää arvioitavaksi tekstinsä jossakin muualla, on tarkistettava aina, että merkintätavat vastaavat kunkin julkaisun, oppilaitoksen tai laitoksen käytänteitä. Tämä lähteiden merkintätapa noudattaa pääosin APA 6 -tyylin ohjeistuksia.

Lähteiden hallinnan ja lähdeluettelon tekemisen apuna voi hyödyntää RefWorks-viitteidenhallintaohjelmaa.

Lähdeviite kertoo lukijalle, kenen esittämistä tiedoista on kyse. Viite kirjoitetaan sulkeisiin lainatun kohdan päätyttyä, esimerkiksi virkkeen tai kappaleen loppuun. Viite merkitään sekä referoidun että samasanaisen lainauksen loppuun. Tällainen viittaamisen tapa on luonteeltaan neutraalia, asiakeskeistä viittaamista.

Kirjoittajakeskeistä on viittaaminen, jossa lähteen tekijä mainitaan tekstissä. Kun tekijä mainitaan omassa tekstissä, siihen on erityinen syy: lähteen kirjoittajaa korostetaan auktoriteettina tai kyseessä on esimerkiksi vertailu.

Esim.

Mönkkönen (2007, 86–87) korostaa – – Rahikan (2013, 111) mukaan kuitenkin – –

Viite tarvitaan myös muihin kuin kirjallisiin lähteisiin viitattaessa. Lainaus voi liittyä siten esimerkiksi suulliseen tiedonantoon tai kyseessä voi olla kuvion tai taulukon lainaaminen.

Viitteen sisältö ja muoto

Viitteen sisältö ja muoto sulkujen sisällä on seuraava:

  • tekijän sukunimi tai sen puuttuessa julkaisun tai tekstin nimi tai internetsivujen yhteisötekijän nimi
  • julkaisuvuosi; jos se ei ole tiedossa, merkintä i.a. (ilman aikaa)
  • pilkku ja välilyönti
  • sivunumero (sivunumeroa ei tarvita, jos viite koskee koko dokumenttia tai sivunumeroita ei dokumentissa ole)

(Helminen 2015, 212)
(Hakala 2015)
(Laine i.a.)

Pisteen paikka viitteessä

Pisteen paikka viitteessä riippuu siitä, koskeeko viite yhtä vai useampaa viitettä edeltävää virkettä.

Jos lainausta lähteestä on vain yhdessä edeltävässä virkkeessä, piste tulee sulkujen ulkopuolelle:

Yhteisön kannalta roolit voi jakaa kolmeen ryhmään: kollektiivisiin, sosiaalisiin ja persoonallisiin (Kopakkala 2011, 100).

Jos viitataan useampaan edeltävään virkkeeseen, piste merkitään lauseen loppuun ennen viitteen alkua sekä sulkujen sisäpuolelle:

Yhteisön kannalta roolit voi jakaa kolmeen ryhmään: kollektiivisiin, sosiaalisiin ja persoonallisiin. Roolit liittyvät vuorovaikutussuhteisiin, ja niissä näyttäytyy eri puolia ihmisestä. (Kopakkala 2011, 100.)

Tekijöitä kaksi

Jos lähteen tekijöitä on kaksi, molemmat kirjoittajat mainitaan aina. Tekstissä käytetään tekijöiden nimien välissä ja-sanaa, mutta sulkuihin tulee tekijöiden väliin &-merkki:

Raittila ja Sutinen (2008, 14) korostavat – –
Uusperheen arki on haastava (Raittila & Sutinen 2008, 14).

Lähdeluettelossa
Raittila, K. & Sutinen, P. (2008). Huonetta vai sukua. Elämää uusperheessä. Helsinki: Kirjapaja.

Tekijöitä kolme tai enemmän

Jos tekijöitä on 3–5, luetellaan ensimmäistä kertaa mainittaessa kaikki nimet. Myöhemmin samaan lähteeseen viitattaessa ensimmäisen nimen jälkeen kirjoitetaan ym. Jos tekijöitä on kuusi tai useampia, voidaan jo ensimmäistä kertaa viitattaessa mainita vain ensimmäinen tekijä

(Kaski ym. 2012, 47–48.)

Lähdeluettelossa
Kaski, M., Manninen, A. & Pihko, H. (toim.) (2012). Kehitysvammaisuus (5. uud. p.). Helsinki: Sanoma Pro.

Useita lähteitä samassa viitteessä

Jos teksti perustuu useampaan eri lähteeseen, viitteet erotetaan toisistaan puolipisteellä. Lähteiden esittämisjärjestys voi perustua aakkosjärjestykseen, mutta se voi olla myös lähteiden aika- tai tärkeysjärjestys. Valittua järjestysperiaatetta on noudatettava johdonmukaisesti.

(Heikkinen, Jyrkämä & Rantanen 2013; Kivelä 2012; Näslindh-Ylispangar 2012)

Lähdeluettelossa
Heikkinen E., Jyrkämä J. & Rantanen, T. (toim.) (2013). Gerontologia (3. uud.p.). Helsinki: Duodecim.
Kivelä, S.-L. (2012). Hyviä vuosia. Arvokas ja turvallinen ikääntyminen. Helsinki: Kirjapaja.
Näslindh-Ylispangar, A. (2012). Vanhuksen terveyden, hyvinvoinnin ja hyvän elämän edistäminen. Helsinki: Edita.

Viittaus saman tekijän useaan julkaisuun

Viite saman tekijän useaan julkaisuun

Jos viitataan saman tekijän useaan julkaisuun, julkaisut merkitään aikajärjestyksessä ja vuosiluvut erotetaan toisistaan pilkuilla.

Lapsinäkökulmaista tutkimusta on Suomessa edistänyt ja kehittänyt Liisa Karlsson (2000, 2003, 2012, 2013).

Jos viitataan myös lähteiden tietyille sivuille, erotetaan julkaisut toisistaan puolipisteillä.

Lähdeluettelossa
Karlsson, L. (2000). Lapsille puheenvuoro : ammattikäytännön perinteet murroksessa. (Tutkimuksia / Kasvatuspsykologian tutkimusyksikkö, Helsingin yliopisto, 1/2000). Helsinki: Edita. (Väitöskirja, Helsingin yliopisto)
Karlsson, L. (2003). Sadutus : avain osallistavaan toimintakulttuuriin. Jyväskylä: PS-kustannus.
Karlsson, L. (2012). Lapsinäkökulmaisen tutkimuksen ja toiminnan poluilla. Teoksessa L. Karlsson & R. Karimäki (toim.), Sukelluksia lapsinäkökulmaiseen tutkimukseen ja toimintaan. (Kasvatusalan tutkimuksia, 57). Turku: Suomen kasvatustieteellinen seura.
Karlsson, L. (2013). Sadutus koulussa ja narratiivinen tietäminen: teoriaa ja kokemuksia. Teoksessa Ropo, E. & Huttunen M. (toim.), Puheenvuoroja narratiivisuudesta opetuksessa ja oppimisessa. Saatavilla http://www.ellibs.com/fi/

Viittaus saman tekijän samana vuonna ilmestyneisiin julkaisuihin

Jos viitataan saman tekijän useaan julkaisuun samalta vuodelta, ne erotetaan toisistaan pienaakkosilla.

Lähdeluetteloon kyseiset julkaisut järjestetään julkaisujen alkukirjaimen mukaan:

(Karvinen 2015a, 210)

(Karvinen 2015b, 115)

Lähdeluettelossa
Karvinen, I. (2015a). Tutkiva kehittäminen työelämäyhteistyönä – esimerkkinä terveysalan ylemmät tutkinnot. Teoksessa R. Gothoni, S. Hyväri, M. Kolkka & P. Vuokila-Oikkonen (toim.), Osallisuutta, oppimista ja arviointia. Diakonia-ammattikorkea-koulun TKI-toiminnan vuosikirja 2015 (s. 207–222). (Diakonia-ammattikorkeakoulun julkaisuja. B Raportteja 60). Saatavilla http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-493-233-2
Karvinen, I. (2015b). Vuorovaikutus ja yhteistyö oppimisen ja osaamisen kartuttamisen lähteenä. Teoksessa J. Helminen (toim.), Osaamiseksi kokemus jokainen. Näkökulmia oppimiseen ja hyvinvointialalla tarvittavan osaamisen muodostumiseen (s. 109–121). Tallinna: United Press Clobal.

Viittaus julkaisun eri sivulle

Jos viitataan samassa viitteessä saman lähteen eri sivuille, sivut erotetaan toisistaan pilkulla. Jos viite kohdistuu laajempaan yhtenäiseen jaksoon lähteessä, sivut merkitään rajakohtailmauksena ajatusviivan kanssa.

Omaelämäkerta ei ole vain eletyn jäsentämistä, vaan siinä on läsnä myös nykyisyys ja tulevaisuus (Kosonen 2000, 16, 102).

Omaelämäkerrallinen kirjoittaminen auttaa nykyhetken jäsentämisessä (Vilkko 1999, 20–37).

Viittaus alkuperäiseen lähteeseen toisen lähteen kautta

Käytettäväksi pyritään saamaan aina alkuperäinen lähde (ns. primaarilähde), jossa asia on esitetty ensimmäistä kertaa, eikä tyydytä viittaamaan toisen lähteen kautta.  Toinen lähde on yleensä käsitellyt asiaa omalta kannaltaan ja toisinaan alkuperäistä lähdettä on saatettu referoida virheellisesti.

Joskus alkuperäistä lähdettä ei ole mahdollista saada käsiinsä sen iän, harvinaisuuden tai muun saatavuusongelman vuoksi, ja joudutaan viittaamaan toisen lähteen kautta (ns. sekundaarilähde). Olennaista on, että lähdeviitteeksi merkitään tuolloinkin se teos, josta lainaus on otettu ja alkuperäinen lähde ilmoitetaan omassa tekstissä.

Poskiparran (2002) mukaan neuvonta- ja ohjaustilanteet perustuvat sosiaali- ja terveysalan työntekijän ja asiakkaan yhteistyöhön (Niemi, Nietosvuori & Virikko 2006, 289).

Lähdeluettelossa: Niemi, T., Nietosvuori, L. & Virikko, H. (2006). Hyvinvointialan viestintä. Helsinki: Edita.

 

Käytössä olevassa lähteessä saattaa olla viitteitä, joiden avulla esitellään, vertaillaan, kehitellään, sovelletaan tai tulkitaan muissa lähteissä esitettyjä ajatuksia. Tällöin nämä viitteet ovat olennaisia asian käsittelyn kannalta ja ne on merkittävä lainattuun tekstiin.

Valtonen (2015, 267) on Koistiseen (2010) ja Kolkkaan (2014) viitaten päätynyt siihen, että – –

Lähdeluetteloon merkitään vain se lähde, jota kirjoittaja itse käyttää.

Internetlähteet

Internetlähteet voivat olla www-sivustoja, yksittäisiä nettisivuja tai verkon kautta haettavia ja luettavia verkkojulkaisuja (esim. pdf-tiedostojen lukuohjelmalla käytettäviä). Lähteet voivat olla avoimesti kaikkien käytettävissä tai julkaisuja, joihin kirjasto on ostanut lukuoikeuden. Niitä käytetään yleensä ammattikorkeakoulun verkkotunnuksilla.

Internetlähteisiin viitataan pääsääntöisesti samalla tavoin kuin painettuihin.

Viittaus www-sivustoihin

Jos kyse on lähteestä, jolla ei ole henkilötekijää, viite rakennetaan yhteisötekijän mukaan. Jos dokumentista ilmenee selkeästi julkaisuajankohta, se merkitään viitteeseen ja lähdeluetteloon. Silloin kun on kyse www-sivustosta (esim. Järvenpään kaupungin www-sivut), lähdeluettelossa ei käytetä ilman aikaa (i.a.) -merkintää. Viitteeseen ei tule www-osoitetta.

Kun lainataan www-sivustosta, yhteisötekijän nimen lisäksi merkitään lähdeviitteeseen lainatun sivun ja sen alasivun nimi, jolta tieto on otettu.

 (Järvenpään kaupunki. Ikäihmisten palvelut. Neuvontapalvelut)

 (Suomen ev.lut. kirkko. Kirkko numeroina)

 (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Lastensuojelun käsikirja. Työprosessit)

 

Lähdeluettelossa
Järvenpään kaupunki. Ikäihmisten palvelut. Neuvontapalvelut. Saatavilla 17.8.2016 https://www.jarvenpaa.fi/--Neuvonta_ja_ohjaus--/sivu.tmpl?sivu_id=8441
Suomen ev.lut. kirkko. Kirkko numeroina. Saatavilla 17.8.2016 http://evl.fi/kirkkonumeroina
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Lastensuojelun käsikirja. Työprosessit. Dokumentointi lastensuojelussa. Saatavilla 17.8.2016 https://www.thl.fi/fi/web/lastensuojelun-kasikirja/tyoprosessi/dokumentointi-lastensuojelussa

 

Viittaus verkkojulkaisuihin

Verkkojulkaisuilla tarkoitetaan tässä Internetissä julkaistavia e-kirjoja, raportteja, artikkeleita, blogeja ja muita teoksia, joiden tekijä ja julkaisuajankohta on yleensä ilmoitettu.

Jos internet-lähteeseen on merkitty julkaisuajankohdan päivämäärä, merkitään päivämäärä lähdeluetteloon sulkuihin. Lähdeviitteeseen merkitään vain vuosi.

(Sosiaali- ja terveysministeriö 2015)

(Mäntyneva 2015)

(Surakka, Paananen ja Kainulainen 2017)

 

Lähdeluettelossa
Sosiaali- ja terveysministeriö (10.12.2015). Aikuisten kuntoutuspsykoterapian korvaustaso nousee. Saatavilla http://stm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/aikuisten-kuntoutuspsykoterapian-korvaustaso-nousee

Mäntyneva, M. (2.11.2016). Miten projektisuunnitelma tehdään? HAMK Unlimited Professional. Saatavilla https://unlimited.hamk.fi/yrittajyys-ja-liiketoiminta/miten-projektisuunnitelma-tehdaan/

Surakka, A., Paananen, R. & Kainulainen, S. (19.5.2017). Sokra tutkii ja kehittää: Huono-osaisuus hidastaa hyvinvoinnin pyörää. Kuntalehti. Saatavilla https://kuntalehti.fi/blogit/sokra-tutkii-ja-kehittaa-huono-osaisuus-hidastaa-hyvinvoinnin-pyoraa/

 

Internetlähteiden linkkien merkitseminen

Internetlähteiden linkit merkitään lähdeluettelomerkinnän loppuun ilman loppupistettä. Linkin eteen merkitään tieto ”saatavilla”. Jos on kyse nettisivustosta, jonka sisältö voi muuttua, merkitään päiväys, jolloin tieto on otettu internetistä.

Järvenpään kaupunki. Ikäihmisten palvelut. Neuvontapalvelut. Saatavilla 9.8.2018 https://www.jarvenpaa.fi/--Neuvonta_ja_ohjaus--/sivu.tmpl?sivu_id=8441

 

Linkiksi valitaan mahdollisimman tarkka www-osoite, josta käytetty lähde aukeaa suoraan. Jos lähteellä on doi- tai urn-alkuinen osoite, käytetään sitä. Doi- ja urn-osoitteet ovat pysyviä yksittäisten teosten ja artikkeleiden osoitteita. Osoite on rakennettu niin, että se ei riipu esim. kirjaston tai korkeakoulun osoitteista. Organisaatioiden www-osoitemuutokset tai sivujen päivitykset eivät vaikuta teoksen www-osoitteeseen. 

 

Koski, A. (2016). Työnohjaus - välttämätön hyvä ammattikorkeakoulussa. (Diak Työelämä 2). Saatavilla http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-493-261-5
Kenix, L.J. (2011). Alternative and Mainstream Media: The Converging Spectrum. Saatavilla  http://dx.doi.org/10.5040/9781849665421

 

Jos aineistolla ei ole suoraa linkkiä (aineisto on talletettu johonkin tietokantaan tai käyttö vaatii erillistä kirjautumista),  Saatavilla-tietoon ilmoitetaan tietokannan tai palvelun www-osoite. Verkkoaineistosta ei aina löydy esim. artikkelin sivunumeroita, jolloin ne voi jättää pois.

Moberg, David O. (2012). Aging and Spirituality : Spiritual Dimensions of Aging Theory, Research, Practice, and Policy. Saatavilla http://www.eblib.com

Kirja

Viite kirjaan muodostetaan tekijän nimestä, julkaisuvuodesta ja sivunumerosta. Jos viitataan koko kirjaan, ei sivunumeroa tarvita.

(Helminen 2016)

(Erkko & Hannukkala 2013, 150–157)

Lähdeluettelossa
Helminen, J. (toim.) (2016). Työelämälähtöistä ammattikorkeakoulupedagogiikkaa rakentamassa. (Diak työelämä 3). Helsinki: Diakonia-ammattikorkeakoulu.
Erkko, H. & Hannukkala, M. (2013). Mielenterveys voimaksi. Käsikirja nuorisotyön ammattilaisille. (2. uud. p.). Helsinki: Suomen mielenterveysseura.

 

Kirjoista ilmoitetaan lähdeluettelossa tekijän sukunimi, etunimen alkukirjain, julkaisuvuosi sulkeissa, kirjan nimi kursiivilla, painos (jos on useita) lyhteenä p. tai uud. p., mahdollinen julkaisusarjan nimi ja numero sekä kustantajan kotipaikka ja kustantaja kaksoispisteellä erotettuna edellisestä. Jos tekijä(t) ovat toimittajia, tieto laitetaan sulkuihin tekijätietojen jälkeen.

Kirjasta jätetään kustantajan kotipaikka ja kustantaja pois, jos käytetään e-versiota. Saatavilla-tietoon merkitään teoksen linkki suoraan tai sen e-kirjapalvelun linkki, jonka kautta e-kirja on luettavissa.

Lähdeluettelossa
Helminen, J. (toim.) (2016). Työelämälähtöistä ammattikorkeakoulupedagogiikkaa rakentamassa. (Diak työelämä 3). Saatavilla http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-493-263-9
Saari, J. (2015). Huono-osaiset. Saatavilla http://www.ellibslibrary.com
Van Berkel, R. & Møller, I. H. (2002). Active Social Policies in the EU : Inclusion Through Participation? Saatavilla http://www.eblib.com

Kokoomateoksen artikkeli

Jos viitataan artikkeliin, joka sisältyy kokoomateokseen (ns. artikkelikirja, toimitettu teos), merkitään viitteeseen artikkelin kirjoittajan nimi:

Asunnottomuus on edelleen kompleksista. Se näyttäytyy Helsingissä erilaisena kuin muissa Suomen kunnissa. (Koski 2015, 18.)

Lähdeluettelossa
Koski, A. (2015). ATLAS-hanke – Asumissosiaalista työtä kehittämässä uudessa asumisyksikössä. Teoksessa A. Koski & I. Vogt (toim.), Osallistavaa kehittämistä asumisyksikössä. Asukkaat ja työntekijät kehittäjinä (s. 17–33).  (Diak Työelämä 1). Saatavilla http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-493-233-2

 

Kokoomateoksesta ilmoitetaan viitatun artikkelin tekijä, julkaisuvuosi sulkeissa ja artikkelin nimi. Tämän jälkeen merkitään koko julkaisun nimi kursiivilla sekä sulkuihin ne sivut, joilla artikkeli julkaisussa sijaitsee. Lopuksi painetusta teoksesta kustantajan kotipaikka ja kustantaja. E-kirjasta riittää vain linkki.

Aikakauslehden artikkeli

Viite artikkeliin, joka on julkaistu aikakauslehdessä, muodostetaan kirjoittajan nimestä, julkaisuvuodesta ja sivunumerosta.

(Vierula 2014, 343–360)

(Karjalainen 2013, 12–15)

Lähdeluettelossa
Karjalainen, A.L. (2013). Kirjoittamalla lisää itseymmärrystä. Mielenterveys 52(3), 1–15.
Vierula, T. (2014). Lastensuojelun asiakkuus ja asiakirjat vanhempien kokemuksena. Janus 22(4), 343–360. Saatavilla  http://ojs.tsv.fi/index.php/janus/article/view/343%E2%80%93360/15682

 

Lehtiartikkelista lähdeluetteloon merkitään kirjoittajan nimi, julkaisuvuosi, artikkelin nimi, lehden nimi kursiivilla, mahdollinen vuosikerta, lehden numero tai päivämäärä ja sivu(t), jo(i)lla artikkeli on.

Sanomalehtiartikkeli

Sanomalehden artikkeliin viitataan kirjoittajan nimen mukaan, mikäli sellainen on ilmoitettu. Viitteeseen merkitään myös julkaisuvuosi ja sivunumero.

(Varis 2015, 11)

Lähdeluettelossa
Varis, T. (18.11.2015). Vaihtotalous voi olla tulevaisuuden valuutta. Pieksämäen lehti, s. 11.

 

Päivittäin ilmestyvistä sanomalehdistä lähdeluetteloon riittää lehden ilmestymispäivä ja sivunumero. 

Lait ja asetukset

Kun lain (L) tai asetuksen (A) nimi mainitaan tekstissä, viitteeseen merkitään säädöksen numero ja vuosiluku.

Laissa lasten päivähoidosta annetun lain muuttamisesta (L 580/2015) on säädetty, että – –

Asetuksessa sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista (A 912/1992) todetaan, että – –

Jos lain tai asetuksen nimeä ei mainita tekstissä, vaan niiden sisällöstä kerrotaan yleisesti, viitteeseen merkitään silloinkin lain numero ja vuosiluku.

Päihdehuollon tavoitteena on ehkäistä ja vähentää päihteiden ongelmakäyttöä (L 41/1986).

Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen perusteena käytetään – – (A 912/1992).

Lähdeluettelossa
A 912/1992. Asetus sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista. Saatavilla http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1992/19920912
A 1460/2015. Valtioneuvoston asetus ulkomailla suoritettuja korkeakouluopintoja täydentävistä opinnoista. Saatavilla http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2015/20151460
L 41/1986. Päihdehuoltolaki. Saatavilla http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1986/19860041
L 938/2014. Laki yleisestä asumistuesta. Saatavilla http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2014/20140938
L 1301/2014. Sosiaalihuoltolaki. Saatavilla. http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2014/20141301
L 580/2015. Laki lasten päivähoidosta annetun lain muuttamisesta. Saatavilla http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2015/20150580

 

Lähdeluettelomerkintä laista ja asetuksesta koostuu lain tai asetuksen numerosta ja vuosiluvun mukaan, lain tai asetuksen nimestä sekä saatavuustiedosta. Luetteloon lait ja asetukset merkitään peräkkäin nousevassa järjestyksessä vuosiluvun mukaan ja siihen aakkosjärjestyksen kohtaan, johon se lain (L) tai asetuksen (A) lyhenteen mukaan kuuluu. 

Raamattu

Raamattuun viitataan käyttämällä lukujen vakiintuneita lyhenteitä

(Ps. 139: 7–18)

(Matt. 3:16)

Lähdeluettelossa
Raamattu. Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkolliskokouksen vuonna 1992 käyttöön ottama suomennos. Helsinki: Kirjapaja.

 

Raamatusta lähdeluettelomerkintää tehtäessä noudatetaan Helsingin yliopiston teologisen tiedekunnan omaksumaa käytäntöä. Tekstiviitteessä mainittua Raamatun erilliskohtaa ei mainita, vaan lähdeluettelomerkinnäksi tulevat Raamatun nimiölehdeltä löytyvä kokonaisteoksen nimi Pyhä Raamattu tai Raamattu.

Opinnäytetyöt

Viite opinnäytteeseen muodostetaan opinnäytteen tekijän nimestä, julkaisuvuodesta ja sivunumerosta, Jos viitataan koko teokseen, ei sivunumeroa tarvita.

(Ikonen 2015)

Lähdeluetteloon merkitään tekijän sukunimi, etunimen alkukirjain, julkaisuvuosi sulkeissa, opinnäytteen nimi kursiivilla. Merkintä opinnäytetyöstä, koulutusohjelmasta ja korkeakoulusta laitetaan lähdeluettelomerkinnän loppuun ennen mahdollista www-osoitetta. Jos opinnäytetyö on julkaistu julkaisusarjassa, laitetaan julkaisusarjan nimi sulkuihin ja kustantajatiedot normaalisti.

Lähdeluettelossa
Ikonen, T. (2015). Kirkko muukalaisen asialla. Kansainvälinen diakonia Suomen evankelis-luterilaisen kirkon hiippakunta- ja keskushallinnossa 1993-2004. (Diakonia-ammattikorkeakoulun julkaisuja. A Tutkimuksia 41). Helsinki: Diakonia-ammattikorkeakoulu.  (Väitöskirja, Helsingin yliopisto) 
Räisänen, H. (2007). Äitien minäkuva ja parisuhdetyytyväisyys: pitkittäistutkimus siirtymästä vanhemmuuteen (Pro gradu -tutkielma, Jyväskylän yliopisto, psykologian laitos). Saatavilla  http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-200798
Vaittinen, J. (2014). Toipumiskulttuurit riippuvuudesta toipumisessa. Tutkimus Hietalinnayhteisön asiakkaiden toipumiskulttuureista ja niiden vaikutuksista heidän toipumisprosesseihinsa (Opinnäytetyö, Diakonia-ammattikorkeakoulu, sosiaalialan koulutusohjelma). Saatavilla http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014092614244

Henkilökohtainen tiedonanto ja asiantuntijaluento

Viittaus henkilökohtaiseen tiedonantoon

Henkilökohtaiseen tiedonantoon (puhelinkeskustelu, kirje, sähköposti) merkitään etunimi ja sukunimi sekä mahdollisimman tarkka päivämäärä:

Mika Alavaikon (henkilökohtainen tiedonanto 28.4.2015) mukaan – –

Henkilökohtainen tiedonanto suluissa lauseen tai kappaleen lopussa:

(Mika Alavaikko, henkilökohtainen tiedonanto 28.4.2015.)

Henkilökohtaista tiedonantoa ei merkitä lähdeluetteloon.

Asiantuntijaluentoon viitataan luennon pitäjän sukunimellä ja luennonpitovuodella.

(Toivanen 2014)

= Juhani Toivasen luento Emotional Finnish Speech: Evidence from Automatic Classification Experiments 6.9.2014 Tukholman yliopistossa

(Vuokila-Oikkonen & Keskitalo 2015)

= Päivi Vuokila-Oikkosen ja Elsa Keskitalon 22.10.2015 pidetyn luennon Osallistuva tutkiminen ja kehittäminen tallenne.

Lähdeluettelossa
Toivanen, J. (6.9.2014). Emotional Finnish Speech: Evidence from Automatic Classification Experiments [Luento]. Tukholma: Tukholman yliopisto.
Vuokila-Oikkonen, P. &  Keskitalo E. (22.10.2015). Osallistuva tutkiminen ja kehittäminen [Luentotallenne]. Helsinki: Diakonia-ammattikorkeakoulu. Saatavilla https://app.flowbox.fi/video/UPLSGNTQ/

Audivisuaalinen aineisto ja tallenteet

Niin DVD- ja CD-muotoisten kuin internetistä ladattavien tallenteiden tekijä- ja julkaisutietojen merkintätavat vaihtelevat.  Lähdeviitteissä ja lähdeluettelomerkinnöissä käytetään niitä tietoja, mitä tallenteesta yhteydestä (nettisivu, kotelo) löytyy. Elokuvista ja muista ohjelmista merkitään viitteeseen ja lähdeluetteloon tuottaja, ohjaaja ja/tai jokin muu tekijätieto. Tekijän rooli laitetaan sulkuihin nimen jälkeen. TV- ja radio-ohjelmista merkitään lähetyspäivä ja lähetyskanava. Jos ohjelma on jaettu vain internetissä (esim. Youtube), merkitään ohjelman linkki ja julkaisupäiväys.

(Kinoproduction, Wahlsten & Kukkonen 2012.)

(YLE, Suomi & Lönnqvist 2015)

(YLE, Suomi 2013)

Lähdeluettelossa
Kinoproduction Oy (tuotanto), Wahlsten, A. (käsikirjoittaja) & Kukkonen, J. (ohjaaja) (2012). Kiusaus [DVD]. Hyvinkää: Elämäni Sankari ry.
YLE, Suomi (tuotanto) (2013). Kun oppiminen ei suju (video). Jakso 1. YLE TV1 11.12.2013. Saatavilla http://areena.yle.fi/1-1992758
YLE, Suomi (tuotanto) & Lönnqvist, M. (ohjaaja) (2015). Ulkolinja. Rajojen Eurooppa [Video]. YLE TV1 14.1.2016.

 

Youtube-tallenteesta merkitään tekijä, jos se on tallenteen yhteydestä löydettävissä. Tekijän jälkeen merkitään hakasulkuihin [videon lataajan nimi / nimimerkki] sekä  (lataamispäiväys) sulkuihin. Jos videosta ei löydy tekijää, niin tekijän paikalle merkitään lataaja. Videon nimen jälkeen laitetaan hakasulkuihin tallenteen muoto [Video].

(Könkkölä 2013)

(Vammais Kumppanuus 2016, 0:20–1:01)     (huom. jos tarpeen, voit merkitä myös tarkemman kohdan videosta aikamerkinnällä t:min:s)

Lähdeluettelossa
Könkkölä K. [Kalle Könkkölä] (23.6.2013). Kallen nojatuoli ensimmäinen jakso [Video]. Saatavilla https://youtu.be/ruYCmMz-Xf0
Vammais Kumppanuus (1.3.2016). Noora Västinen – Vammaisuus [Video]. Saatavilla https://youtu.be/upHg_n55MLI

 

Musiikkitallenteesta merkitään kappaleen tekijä, (copyright-vuosi sulkuihin), kappaleen nimi, [esittäjä(t) hakasulkeisiin, jos muu kuin tekijä], albumin nimi kursiivilla, [hakasulkeisiin tallennemuoto], kustantajatiedot, [nauhoitusajankohta loppuun hakasulkeisiin].

(Löytty 1977)

(Simojoki i.a.)

Lähdeluettelossa
Löytty J. (1977), Edessäsi uudistun. Teoksessa Omakuva [CD]. Helsinki: Profile Records. [12.2.1998]
Simojoki, P. (i.a.) Jouluyön hymni. [Esittäjät Hollolan musiikkiluokkien kuoro & P. Kallioinen). Teoksessa Tähdistä kirkkain. [CD]. Hollola: Hollolan musiikkiluokkien kuoro. [1998]

Luentotallenteesta annetaan tarvittavat tiedot esimerkiksi näin:

(Vuokila-Oikkonen & Keskitalo 2015)

Lähdeluettelossa
Vuokila-Oikkonen, P. &  Keskitalo E. (22.10.2015). Osallistuva tutkiminen ja kehittäminen [Luentotallenne]. Helsinki: Diakonia-ammattikorkeakoulu. Saatavilla https://app.flowbox.fi/video/UPLSGNTQ/

Äänikirjat (esim. Celia äänikirjapalvelun tallenteet lukemisesteisille)

Lähdeviitteeseen merkitään alkuperäinen teos. Lähdeluettelomerkintään lisätään hakasulkeisiin [Celia äänikirjapalvelu sekä vuosi, jolloin äänite on tehty.]

Lähdeviitteeseen ei tarvitse laittaa sivunumeroita, koska niitä ei äänitteissä yleensä kerrota.

(Juujärvi 2007)

Lähdeluettelossa
Juujärvi, S. (2007). Eettinen herkkyys ammatillisessa toiminnassa [Audio]. Helsinki: Tammi.  [Celia äänikirjapalvelu 2014].

Hoitotieteen suositukset ja Käypä hoito -suositukset

Hoitotieteen ja Käypä hoito -suosituksien viitteisiin merkitään suosituksen nimi sekä mistä suosituksesta on kyse sekä julkaisuvuosi. Lähdemerkintään tulee  sulkuihin suosituksen julkaisemisen tarkka päiväys sekä suosituksen julkaisija.

(Leikki-ikäisen emotionaalinen tuki päiväkirurgisessa hoitotyössä. Hoitotyön suositus 2016)

Lähdeluettelossa
Leikki-ikäisen emotionaalinen tuki päiväkirurgisessa hoitotyössä. Hoitotyön suositus (13.1.2016). Helsinki: Hoitotyön tutkimussäätiö. Saatavilla http://www.hotus.fi/leikki-ikaisen-emotionaalinen-tuki-paivakirurgisessa-hoitotyossa-hoitosuositus

 

(Kosteus- ja homevaurioista oireileva potilas. Käypä hoito -suositus 2016.)

Lähdeluettelossa
Kosteus- ja homevaurioista oireileva potilas. Käypä hoito -suositus (22.9.2016). Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim. Saatavilla http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/suositus?id=hoi50111

Saavutettavuus