Skip to main content

Osallistavan ja tutkivan kehittämisen opas: Kirjallisen oppimistehtävän sisältö ja rakenne

Tämä on OSKE-oppaan 2016 avattu versio. Mikäli tarkoituksesi oli käyttää päivittynyttä OSKE-opas 2.0 -versiota, pääset siihen tästä osoitteesta https://libguides.diak.fi/oskeopas

Kirjallisen oppimistehtävän sisältö ja rakenne

Anna Liisa Karjalainen ja Riia Lamminmäki

Diakissa on erilaisia kirjallisia oppimistehtäviä, joiden tekstilajina voi olla esimerkiksi lukupäiväkirja, raportti, blogikirjoitus tai lehtijuttu. Yksi yleisimmistä oppimistehtävistä on lähdepohjainen, esseemäinen teksti. Tässä tekstissä annetaan neuvoja erityisesti tällaisen oppimistehtävän kirjoittamiseen.

Oppimistehtävän kirjoittaminen on osa oppimisprosessia. Tekstin kirjoittamisen avulla opiskelija itse sisäistää opittavan asian ja toisaalta tekstillään osoittaa lukijalle, miten on hahmottanut, jäsentänyt ja ymmärtänyt käsiteltävän asian.

Oppimistehtävät kirjoitetaan tehtävänannon mukaisesti joko ryhmätyönä, pareittain tai yksin. Niiden pituus ilmoitetaan tehtävänannossa, ja on olennaista, että annettua sivumäärää noudatetaan. Annettu sivumäärä ohjaa keskittymään olennaiseen näkökulmaan.

Oppimistehtävän sisältö

Esseemäisessä oppimistehtävässä yhdistetään eri lähteistä hankittua tietoa ja omakohtaista pohdintaa. Tehtävässä on käytettävä vähintäänkin niitä lähdeteoksia, jotka tehtävänantoon on merkitty, ja lähdeviitteet on merkittävä Diakin käytäntöjen mukaan (linkki).

Esseemäisessä tekstissä opiskelija esittelee lähdeteosten tietoja ja peilaa niitä omiin kokemuksiinsa ja havaintoihinsa. Lähdeteoksista ei kopioida suoraan tekstiä oppimistehtävään, vaan lähteitä siteerataan omin sanoin. Tekstistä on käytävä ilmi, miten kirjoittaja rakentaa lähdeteosten avulla oman käsityksensä käsiteltävästä asiasta. Lähdeviittausten avulla kerrotaan, mitkä ovat muilta lainattuja ajatuksia ja mitkä kirjoittajan omia.

Oppimistehtävän kieli

Oppimistehtäviä kirjoitetaan lukijaa varten. Sen vuoksi tekstien on oltava sekä ilmaisultaan että rakenteeltaan sellaisia, että lukija (eli yleensä tehtävää arvioida opettaja) saa helposti käsityksen siitä, mistä tehtävässä on kyse, miten kirjoittaja on jäsentänyt käsiteltävän asian ja mitä sanottavaa hänellä siitä on.

Kielen tulee olla yleiskieltä ja ilmaisun asiatyyliä. Tehtävät kirjoitetaan kokonaisin virkkein ja asiakokonaisuudet jaotellaan omiin kappaleihinsa. Lyhenteiden sijasta käytetään kokonaisia sanoja ja luetteloita käytetään harkiten. Luettelomaisen ilmaisutavan ongelmana on, että kirjoittajan oma ymmärrys ja asioiden keskinäiset suhteet eivät aina välity lukijalle.

Oppimistehtävän rakenne

Oppimistehtävissä noudatetaan Diakin asetteluja (linkki) ja yli 2-sivuisiin tehtäviin liitetään myös kansilehti. Kansilehden tiedoissa pitää olla tekijän/tekijöiden nimet, opintojakson nimi, tehtävän nimi ja päiväys. Lyhyessä tehtävässä samat tiedot laitetaan tekstin ylätunnisteeseen.

Oppimistehtävän jäsennyksenä on hyvä noudattaa seuraavaa rakennetta:

  • pääotsikko
  • johdanto
  • käsittelyosa
  • pohdinta
  • lähteet.

Pääotsikko kirjoitetaan kansilehdelle, ja se kertoo olennaisimman tekstin sisällöstä sekä näkökulman, josta asiaa on käsitelty. Pääotsikko on siis eri asia kuin tehtävän nimi.

Johdannon tehtävänä on nimensä mukaisesti johdattaa lukija aiheeseen. Johdannossa kerrotaan lyhyesti, mitä kyseisessä oppimistehtävässä käsitellään ja millä tavalla. Johdanto kertoo myös tekstin tavoitteen. Olennaista on kertoa näkökulma, josta asioita tarkastellaan ja mahdollinen aiheen rajaus. Johdanto on oppimistehtävissä pituudeltaan enimmillään puoli sivua.

Käsittelyosalla tarkoitetaan varsinaisia sisältölukuja johdannon jälkeen. Sisältöluvut muodostetaan keskeisistä asiakokonaisuuksista ja ne otsikoidaan lukujen sisällön mukaan pää- ja mahdollisesti myös alaotsikoina. Otsikot jäsentävät koko tekstin sisällön loogisesti ja helpottavat siten lukijan työtä.

Otsikot numeroidaan siten, että johdantoluku on luku numero 1. Numerointi noudattaa seuraavaa mallia:

1 JOHDANTO

2 ENSIMMÄINEN ASIA

2.1 Ensimmäisen asian ensimmäinen alakohta

2.2 Ensimmäisen asian toinen alakohta

2.3 Ensimmäisen asian kolmas alakohta

3 TOINEN ASIA

Kaksiportainen otsikointi riittää yleensä oppimistehtäviin, mutta myös pelkkiä pääotsikoita voi käyttää. Pääotsikolla ei voi olla yhtä yksinäistä alalukua, eli alalukuja on oltava vähintään kaksi. Otsikon viimeisen numeron perään ei tule pistettä.

Pohdinta-luvussa tehdään yhteenvetoa käsitellyistä asioista, pohditaan kokonaisuutta ja tuodaan esille syntyneitä kysymyksiä. Pohdinta-luvun pituus on suhteessa koko tehtävän pituuteen niin, että esimerkiksi 10-sivuisessa tehtävässä se on 1–1,5 sivua.

Lähdeluetteloon merkitään ainoastaan ne lähteet, joihin tekstissä on viite. Luettelo laaditaan Diakin ohjeiden mukaan ja otsikoidaan sanalla LÄHTEET.

Saavutettavuus