Skip to main content

Osallistavan ja tutkivan kehittämisen opas: Perustutkinnon opinnäytetyöprosessi

Tämä on OSKE-oppaan 2016 avattu versio. Mikäli tarkoituksesi oli käyttää päivittynyttä OSKE-opas 2.0 -versiota, pääset siihen tästä osoitteesta https://libguides.diak.fi/oskeopas

Perustutkinnon opinnäytetyöprosessi

Mika Alavaikko ja työryhmä Marja-Liisa Läksy, Elina Pekonen, Hannu Piiroinen, Sami Ritokoski ja Kirsi Sukula-Ruusunen

Artikkeli päivitetty 13.6.2017. Työryhmässä myös Olli Vesterinen.

Tässä artikkelissa kuvataan suomenkielisten sosiaali- ja terveysalojen koulutusten opinnäytetyöprosessi. Suomenkieliset humanistisen ja kasvatusalan tulkkikoulutuksen opinnäytetyöt jäävät tämän kuvauksen ulkopuolelle (ks. Humanistisen ja kasvatusalan opinnäytetyö tässä julkaisussa).

Artikkelissa puhutaan opiskelijasta pääsääntöisesti yksikössä. Opinnäytetyö on mahdollista tehdä myös parityönä tai ryhmässä.

Opinnäytetyön prosessin vaiheet, eteneminen sekä työelämä- ja hankeyhteistyö

Opinnäytetyö etenee Diakin opetussuunnitelman (Opetussuunnitelma 2015) OSKE-opintojaksojen kautta. Näitä opintojaksoja ovat opinnäytetyöhön valmistavat Ammattialan kehittämistyön välineet 1–2 (AMM) ja varsinaiset opinnäytetyöopintojaksot Kehittäminen ja innovaatiotoiminta 1–4 (KEH).

Opinnäytetyön tulee olla työelämälähtöinen: ideoiden ja tavoitteiden tulee liittyä Diakin hankkeisiin ja työelämäkumppanuuksiin. Tavoitteena on prosessi, jossa palveluiden käyttäjät, ammattilaiset ja kansalaiset eivät ole toiminnan kohteita vaan aktiivisia osallisia.

Opinnäytetyö etenee kolmen keskeisen vaiheen kautta (Kuvio 1). Opinnäytetyön suunnitelmaa edeltää ideointi esim. Ammattialan kehittämistyön välineet I -opintojaksolla. Opinnäytetyön suunnitelma esitellään aina opinnäytetyön ohjaajille opinnäytetyön ryhmäohjauksessa. Siellä opiskelija saa luvan edetä suunnitelman mukaan. Opinnäytetyön suunnitelman täydentäminen tässä vaiheessa on tavallista. Opinnäytetyön suunnitelma vertaisopponoidaan ohjaavan opettajan päätöksen mukaan. Esimerkiksi yhteistyökumppaneiden aikataulut voivat olla syy poikkeavaan käsittelytapaan, johon ei sisälly vertaisopponointia.

Opinnäytetyön suunnitelman hyväksymisen jälkeen seuraa opinnäytetyön toteutusvaihe. Tämä tarkoittaa etenemistä suunnitelman mukaan: esimerkiksi tutkimusaineiston keräämistä tai artikkelin, suullisen esityksen posterin jne. tuottamista osasuorituksena.

Opinnäytetyön käsikirjoitus on opinnäytetyön raportin ensimmäinen versio. Myös opinnäytetyön käsikirjoituksesta opiskelija saa palautetta ohjaajilta ja vertaisopponentilta. Esitarkastus on vaihe, jossa opinnäytetyön raportti on jo hyvin lähellä valmista. Opiskelija saa sen perusteella viimeiset kommentit opinnäytetyön raportin viimeistelyyn..

KUVIO 1. Prosessin keskeiset kohdat

Opinnäytetyön suunnitelma on lähtökohtaisesti KEH2-opintojakson suoritus. Mikäli opiskelijan opintopolku AHOTointien ja/tai HOPSauksen takia nopeutuu, on opinnäytetyön suunnitelma mahdollista tehdä jo aikaisemminkin.

Opinnäytetyön aiheen valinnassa ei tulisi kuitenkaan kiirehtiä. Ammattiopintojen sisällöt avaavat opintojen edetessä uusia näkökulmia, jotka jäävät huomiotta, mikäli opinnäytetyön aihe valitaan ennen viidettä temaattista kokonaisuutta.

Opinnäytetyön suunnitelma tulee olla hyväksyttynä opinnäytetyön ryhmäohjauksessa ennen opinnäytetyön käytännön toteutuksen alkamista. Samalla se on KEH2-opintojakson osasuoritus.

Opiskelijat ohjataan opinnäytetyön ohjausryhmiin KEH1-opintojakson aikana. Mikäli opinnäytetyön aihe selkeytyy jo aikaisemmin, ohjataan opiskelija opinnäytetyö ohjausryhmään jo aikaisemmin. Tällöin opinnäytetyön aihe ja työelämäkumppani tulee olla selvillä.

Toinen tärkeä vaihe on käsikirjoituksen esittäminen ja hyväksyminen. Vasta tämän jälkeen opinnäytetyön voi jättää esitarkastukseen. Käsikirjoituksella tarkoitetaan raportin vaihetta, jossa on mukana kaikki opinnäytetyön raportin sisältöön kuuluvat keskeiset asiat. Tässä vaiheessa viimeistään on otettava huomioon myös plagioinnin välttämiseen liittyvät seikat, jotta siitä ei tule ongelmaa opinnäytetyön palautuksen jälkeen. Opinnäytetyön käsikirjoitus liittyy KEH3-opintojakson suoritusmerkintään.

Seuraavassa (Taulukko 1) on tiivistettynä Diakin opinnäytetyöpolku. Kokonaisuus rakentuu opintojaksoista ja niiden ydinsisällöistä ja oppimistehtävistä. Kyseisten opintojaksojen tehtävät on suunniteltu siten, että tuotokset voivat muodostaa itsenäisiä, julkaistavia kokonaisuuksia ja opinnäytetyön voi koostaa näistä prosessin aikana syntyneistä tuotoksista. Opiskelija koostaa opinnäytetyön tuotoksia ja suorituksia esimerkiksi portfoliotyökalulla.

 

TAULUKKO 1. Opinnäytetyöpolku kokonaisuudessaan ja OPS2015:n keskeiset sisällöt

 

Tavoitteet

Ydinsisällöt

Seminaarityöskentely

Ammattialan kehittämistyön välineet 1 (AMM1) 3 op

Opiskelija

  • tuntee tiedon eri lajeja
  • tunnistaa tiedontarpeensa ja osaa hakea ja käyttää oman alansa tutkimustietoa
  • tietää sosiaali-, terveys- ja kirkon alan tieteellisen ajattelun ja työelämän kehittämisen periaatteita
  • tuntee työelämälähtöistä kehittämistutkimusta
  • tuntee tutkimus-, projekti- ja tuotekehitystyön perusteet
  • tuntee tutkimuskirjoittamisen perusteet ja tutkimusraportin tekstilajina

• tiedonkäsitykset ja tiedonlajit

• tiedonlähteet, tietokannat ja lähdekritiikki

• kehittämistutkimus

• tutkimus-, projekti- ja tuotekehityksen perusteet

• tutkimusraportti tekstilajina

 

Ammattialan kehittämistyön välineet 2 (AMM2) 2 op

Opiskelija

  • tuntee tulevaisuustutkimusta ja innovaatiotoimintaa
  • tuntee erilaisia työelämän tutkimus- ja kehittämistyön strategioita ja menetelmiä
  • tietää tutkimus- ja kehittämisprosessin toteutuksen
  • osaa hankkia tietoa kansallisista ja kansainvälisistä tietolähteistä

 

• tulevaisuustutkimus ja innovaatiotoiminta

• kehittämis- ja tutkimusprosessi ja menetelmät

 

Kehittäminen ja innovaatiotoiminta 1

(KEH1) 3 op

Opiskelija

  • tunnistaa muuttuvan työelämän ja osaamisen kehittämiskohteita
  • osaa käyttää erilaisia tulevaisuuden ennakoimiseen kehitettyjä menetelmiä
  • osaa käyttää valitsemaansa tutkimusstrategiaa ja -menetelmää
  • osaa reflektoida ja käyttää eri alojen tietoa ja monialaisen yhteistyön ulottuvuuksia
  • osaa tiedonhankinnan suunnittelua tutkimus- ja kehittämistyötä varten

 

• muuttuvan työelämän haasteet

• tiedonhankinnan lomake

• kansalliset ja kansainväliset tietolähteet

• tutkimusmenetelmät

• monialainen tieto

Opiskelija ohjataan seminaariin ja saa opinnäytetyö-ohjaajan/t

Kehittäminen ja innovaatiotoiminta 2

(KEH2) 2 op

Opiskelija

  • osaa arvioida kriittisesti tutkimustietoa ja perustella tekemiään valintoja
  • osaa luoda uusia innovatiivisia ratkaisuja sekä kehittämään omaa toimintaansa työelämän muutoksessa
  • osaa laatia opinnäytetyön suunnitelman

• tutkimustiedon kriittinen arviointi

• työelämän muutoksen arviointi

• opinnäytetyön suunnitelma

• tutkimusmenetelmät

Opiskelija tekee opinnäytetyön suunnitelman valmiiksi, toimii vertaisopponenttina ja ohjaajan hyväksymänä etenee toteutusvaiheeseen; huom! mahdolliset tutkimusluvat

Kehittäminen ja innovaatiotoiminta 3 (KEH3) 5 op

Opiskelija

  • osaa toteuttaa opinnäytetyötä tutkivana, kehittävänä ja reflektiivisenä yhteistyöprosessina alan toimintaympäristössä
  • osaa soveltaa tutkimus- ja kehittämismenetelmiä työhönsä
  • osaa antaa ja vastaanottaa kehittävää ja kriittistä palautetta tutkimus- ja kehittämistyöstä

 

• tutkimus- ja kehittämistoiminta prosessina

• kehittävä ja kriittinen palaute

• tutkimusmenetelmien soveltaminen

Opiskelija vie toteutuksen loppuun ja esittää käsikirjoituksen sekä toimii vertaisopponenttina

Ohjaaja antaa luvan edetä esitarkastukseen

Kehittäminen ja innovaatiotoiminta 4 (KEH4) 5 op

Opiskelija

  • osaa arvioida tutkivan, kehittävän ja innovatiivisen toiminnan merkitystä ammatillisessa tutkimus- ja kehittämistyössä
  • osaa esittää ja perustella tutkimus- ja kehittämistyönsä tulokset monialaisissa seminaareissa ja osallistua ammattieettiseen keskusteluun
  • osaa viestiä opinnäytetyönsä tulokset ja jatkokehittämishaasteet sidosryhmille
  • osaa opinnäytetyössään esittää sosiaalista oikeudenmukaisuutta, tasa-arvoa ja osallisuutta edistäviä toimintakäytäntöjä

• kypsyyskoe ja työelämäviestintä

• ammatillinen kriittinen reflektio

Opiskelija viimeistelee opinnäytetyön, jättää esitarkastukseen, osallistuu kypsyyskokeeseen ja julkistaa työn sekä toimii julkistamisessa puheenjohtajana ja vertaisopponenttina

Kehittäminen ja innovaatiotoiminta 5 (KEH5) 5 op 
(vain terveydenhoitajat)

Erillinen kehittämistehtävä

• terveydenhoitajatyön kehittämistehtävä

• kehittämispainotteinen ja toiminnallinen opinnäytetyö

• työelämäyhteistyö kehittämisessä

• terveysviestintä

 

Edellä kuvattuihin opintojaksoihin liittyvät oppimistehtävät tehdään työelämäympäristöissä.

Opiskelija saa esitarkastukseen jätetystä opinnäytetyöstä erillisen palautteen ohjaavalta opettajalta ja opinnäytetyön tarkastajalta. Esitarkastuspalautteessa käydään läpi opinnäytetyön arviointikriteerien kaikki ulottuvuudet (1-5).

TAULUKKO 2. Opinnäytetyöpolun jäsentely prosessina

  Ideointi- ja suunnittelu Toteutus Julkaisu ja arviointi
Opintojakso AMM1 ja AMM2 KEHI1 ja KEHI2 KEHI3 ja KEHI4
Opinnäytetyön arviointikriteereissä erityisesti Kohta I Kohta II Kohdat III, IV ja V

 

 

Opiskelijoiden, opettajien sekä hankkeiden ja työelämäkumppaneiden yhteistyössä keskeisiä ovat OSKE-torit sekä OSKE- ja Yhteisöpajat.

Diakin kussakin toimipaikassa järjestetään OSKE-tori tai vastaava tapahtuma säännöllisin väliajoin. Se on rekrytointi- ja yhteistyötapahtuma. Kunkin toimipaikan hankkeet ja yhteistyökumppanit kutsutaan esittelemään yhteistyömahdollisuuksia. OSKE-tori antaa opiskelijoille mahdollisuuden saada yleiskuvan Diakin hankkeista ja työelämäkumppanuuksista ja löytää yhteistyökumppaneita eri opintojaksoihin.

OSKE- ja Yhteisöpajat ovat Diakin pitkäkestoisia yhteistyökumppanuuksia. Lisätietoa OSKE- ja Yhteisöpajoista on Diakin verkkosivuilla.

Opinnäytetyön työelämälähtöisyys on yksi keskeinen arviointikriteeri (Opinnäytetyön arviointikriteerit kohta I). Osallistumalla OSKE-toreille ja sitomalla opinnäytetyönsä aihe OSKE- tai Yhteisöpajaan on mahdollista edistää tämän tavoitteen toteutumista.

Lisätietoja tämän julkaisun artikkelit:

Opinnäytetyön arviointikriteerit

Opinnäytetyön suunnitelman ohje

Opinnäytetyön käsikirjoituksen ohje

Opinnäytetyön raportin rakenne

Osasuorituksista koostuva opinnäytetyö ja yhteiskirjoittaminen

Opiskelija kerää opinnäytetyöhön ja opintojaksoihin kuuluvat oppimistehtävät esimerkiksi portfoliotyökalua hyödyntäen.

Opinnäytetyöprosessi antaa mahdollisuuden soveltaa erilaisia dokumentaatio- ja tiedonkeruumenetelmiä. Opiskelijoiden prosessia tuetaan menetelmätyöpajoissa. Menetelmäpajat ovat osa KEH1- ja KEH2-opintojaksoja ja niihin tulee osallistua. Pajojen sisällöt ovat:

  • Kirjallisuuskatsauspaja
  • Tilastollisten aineistojen käyttö ja kyselyt -paja
  • Havainnointi ja haastattelut -paja
  • Valokuvan ja videon käytön paja

Menetelmäpajoissa käyminen jakautuu siis useamman opintojakson ajalle. Menetelmäpajoihin valmistaudutaan materiaalien ja opinnäytetyön senhetkisen vaiheen mukaan. Kaikki pajat ovat tärkeitä. Vaikka tekisit oman opinnäytetyösi kuvailevalla otteella, tulevassa työssäsi tulee varmasti vastaan tilanteita, joissa tulee osata lukea, tulkita ja jopa itse tehdä taulukoita ja vastaavia.

Kehittämis- ja tutkimusmenetelmien hallinta on yksi opinnäytetyön arviointikriteereistä.

Prosessia ja sen tuloksia on mahdollista dokumentoida ja raportoida monin eri tavoin (esim. abstrakti, posteri, artikkeli)

Yhteiskirjoittamista on mahdollista soveltaa prosessin eri vaiheissa. Tämä voi tarkoittaa opiskelijoiden kirjoittamista yhdessä, mutta myös hanketyöntekijöiden ja työelämäkumppaneiden sekä Diakin henkilökunnan osallistumista kirjoittamiseen. Opinnäytetyön raportin tulee kuitenkin olla opiskelijoiden kirjoittama.

Lisätietoja tämän julkaisun artikkelit:

Opinnäytetyön arviointikriteerit kohta II

Yhdessä kirjoittaminen

Opinnäytetyön raportin rakenne

Seminaarityöskentely ja opinnäytetyön ohjaus

Opinnäytetyö prosessin ohjaus on ryhmämuotoista ja se tapahtuu joko opinnäytetyöseminaareissa tai OSKE- /Yhteisöpajoissa.

Taulukko 3. Opinnäytetyöseminaarissa tai OSKE-/Yhteisöpajassa esiteltävät ja opponoitavat kokonaisuudet

Esiteltävä kokonaisuus

Opintojakso

Vertaisopponointi

HUOM!

Opinnäytetyön ideapaperi

KEH1- tai KEH2-opintojakso

Ei sovittua opponenttia vaan yleisön kommentit

Ideapaperin tekeminen ei ole välttämätöntä

Opinnäytetyön suunnitelma

KEH2 opintojaksolla valmisteltu opinnäytetyön suunnitelma esitellään seminaariryhmässä
tai OSKE-/ Yhteisöpajassa KEH1 -opintojakson aikana

Ohjaavan opettajan
harkinnan mukaan

Mikäli yhteistyökumppanin tutkimuslupakäytännöt niin vaativat, opiskelija tarkentaa opinnäytetyön suunnitelmaa tutkimusluvan myöntäjän vaatimusten mukaiseksi

Opinnäytetyön käsikirjoitus

Kehittämis- ja innovaatiotoiminta KEH3

Kyllä

Opinnäytetyön käsikirjoitus pitää sisällään kaikki tulevan opinnäytetyön raportin elementit

Julkistettava opinnäytetyöraportti

Kehittämis- ja innovaatiotoiminta KEH4

 Kyllä

Mikäli opinnäytetyön julkistaminen tapahtuu oppilaitoksen ulkopuolella, esim. työelämäkumppanin tilaisuudessa tai seminaarissa/konferenssissa, voivat vertaisopponoija ja ohjaava opettaja antaa palautteen kirjallisesti.

Opinnäytetyöprosessista vastaa vähintään kaksi lehtoria. Heistä toinen nimetään opinnäytetyön ohjaajaksi. Opinnäytetyön ohjaaja nimetään viimeistään KEHI1-vaiheessa. Opinnäytetyön tarkastajana toimii saman opinnäytetyöseminaarin tai OSKE-/Yhteisöpajan toinen lehtori. Tästä voidaan poiketa, mikäli ohjauksessa tarvitaan sellaista asiantuntemusta (esim. LTO-pätevyys; kirkollinen pätevyys), jota ko. seminaarin tai OSKE- tai Yhteisöpajan ohjaajilla ei ole.

Tapaamisissa opiskelijat opponoivat toistensa opinnäytetöiden suunnitelmia sekä valmistumisvaiheessa olevia opinnäytetöitä. Näissä tilanteissa opponentti toimii tilaisuuden puheenjohtajana. Oman työn esittely sekä perustellun palautteen saaminen ja antaminen ovat keskeinen osa opinnäytetyöprosessia. Ne ovat osa ammatillista käytäntöä ja liittyvät opinnäytetyön arviointikriteereihin.

Sekä opinnäytetyön ohjaaja että tarkastaja kommentoivat kaikkia Kuvassa 3 esiteltyjä vaiheita. Opinnäytetyön arvioivat opinnäytetyön ohjaaja ja tarkastaja yhdessä.

Seminaareihin osallistuminen edellyttää aktiivisuutta: toisten opiskelijoiden töihin tulee tutustua etukäteen ja valmistautua kommentoimaan niitä. Seminaari on parhaimmillaan vuoropuhelua, jossa opiskelijat ottavat vastuuta toistensa töiden etenemisestä. Opiskelijoilla on paljon annettavaa seminaarityöskentelyssä, ja hyvin organisoidussa seminaarissa tämä potentiaali saadaan yhteiseksi hyödyksi.

Työelämän ja hanketoiminnan edustajien osallistuminen seminaareihin on toivottavaa. Seminaarikokoontumisia voidaan järjestää myös oppilaitoksen tilojen ulkopuolella, esimerkiksi yhteistyökumppanin tiloissa. Tämän käytännön edellytyksenä usein on, että samaan aiheeseen liittyy useita opinnäytetöitä, joita voidaan käsitellä yhdellä kertaa. Seminaarikokoontumisten järjestäminen Diakin ulkopuolella on ohjaavan opettajan harkinnan varassa.

Kun opiskelija tarvitsee opinnäytetyölleen tutkimusluvan, on opinnäytetyön suunnitelma keskeinen.  On mahdollista, että opiskelija joutuu laajentamaan alustavaa opinnäytetyön suunnitelmaa, jos esimerkiksi tutkimusluvan myöntävästä organisaatiosta niin vaaditaan.

Opiskelija ei voi siirtyä opinnäytetyön toteuttamisvaiheeseen (esim. haastatteluiden tekeminen tai muu aineistonkeruu, työpajojen toteuttaminen työyhteisössä) ennen kuin opinnäytetyön ohjaava opettaja on hyväksynyt opinnäytetyön suunnitelman.

Tutkimusluvista, niiden hakemisesta ja aihepiiriin liittyvistä eettisistä kysymyksistä katso artikkeli Eettiset periaatteet tutkivassa ja kehittävässä työssä tässä julkaisussa.

Lisätietoja tämän julkaisun artikkelit:

Opinnäytetyön arviointikriteerit

Eettiset periaatteet tutkivassa ja kehittävässä työssä

Suomen kielen ja viestinnän opinnot sekä informaatikkojen tuki

Suomen kielen ja viestinnän opinnot kuuluvat opinnäytetyöprosessiin. Ammattialan kehittämistyön välineet I -opintojaksossa opinnot liittyvät yhteen osioon oppimistehtävässä ja Ammattialan kehittämistyön välineet II sekä Kehittäminen ja innovaatiotoiminta 1- ja Kehittäminen ja innovaatiotoiminta 2 -vaiheissa ne toteutetaan työpajoina. Suomen kielen ja viestinnän opinnot ovat tärkeitä myös opinnäytetyöprosessin loppuvaiheessa (kypsyysnäyte, suomen kielen ohjaus esitarkastusvaiheessa ja opinnäytetyön julkaiseminen).

Kirjaston informaatikot vastaavat tiedonhaun opetuksesta ja ohjauksesta. Tiedonhaun ja esimerkiksi lähteiden hallinnan taitoja tarvitaan opinnäytetyön eri vaiheissa. Nämä liittyvät Ammattialan kehittämistyön välineet I:n  ja Kehittämis- ja innovaatiotoiminta I:n oppimistehtäviin. Ne tukevat myös muita opintoja. Tiedonhankinnasta ja kirjastonkäytöstä lisätietoja Opinnäytetyön tekijälle -oppaassa.

Kypsyysnäyte kirjoitetaan omasta opinnäytetyöstä. Vaikka opinnäytetyö kirjoitettaisiin pari- tai ryhmätyönä, kirjoittaa kukin opiskelija itse oman kypsyysnäytteensä. Kypsyysnäytteestä tässä julkaisussa erillinen ohje.

Lisätietoja:

Kypsyysnäyte

Opinnäytetyön tekijälle -opas

Opinnäytetyön prosessin ja tulosten hyödyntäminen sekä opinnäytetyön arviointi

Opinnäytetyö on julkinen asiakirja. Sen julkaisemista ja poikkeuksia opinnäytetyön ja sen osien julkisuudesta säätelevät paitsi Suomen lainsäädäntö, myös Diakin tutkintosääntö ja muut Diakin ohjeet.

Opinnäytetyön julkaiseminen tarkoittaa kahta asiaa. Opinnäytetyö julkaistaan esittelemällä prosessi ja sen tulokset ohjaavalle opettajalle ja muille opiskelijoille. Toisaalta opinnäytetyön julkaiseminen viittaa opinnäytetyön julkaisemiseen laajemmalle yleisölle sähköisessä tietokannassa.

Opinnäytetyö julkistamistilaisuus järjestetään joko oppilaitoksen tai esimerkiksi Diakin yhteistyökumppanin tiloissa. Diakilla on aikataulut opinnäytetöiden julkaisemiseen. Niistä voidaan kuitenkin poiketa ohjaavan opettajan päätöksellä. Tällaisia tilanteita ovat esimerkiksi opinnäytetyön julkaiseminen yhteistyökumppanin tilaisuudessa tai opinnäytetyön aihepiiriä käsittelevässä konferenssissa.

Kun opinnäytetyö julkaistaan Diakin tiloissa opinnäytetyöseminaarin kokoontumisessa tai erillisessä julkistamisseminaarissa, antavat sekä ohjaava opettaja että vertaisopponentti palautteensa ko. tilaisuudessa. Opiskelija saa tarkastajan kommentit joko tilaisuuksissa tai esimerkiksi sähköpostin välityksellä.

Opinnäytetyön julkaisufoorumi tulee valita niin, että se tukee parhaalla mahdollisella tavalla opinnäytetyön hyödynnettävyyttä ja on osa työelämälähtöistä prosessia. Mikäli opinnäytetyö julkaistaan yhteistyökumppanin tilaisuudessa tai esimerkiksi konferenssissa, ohjaava opettaja ja vertaisopponentti toimittavat palautteensa tekijälle kirjallisessa muodossa.

Opinnäytetyön raportista Diakonia-ammattikorkeakoulu arkistoi yhden printatun kappaleen ja raportti julkaistaan sähköisessä muodossa. Opinnäytetyön julkaisemiseen liittyy poikkeuksia, jotka löytyvät Tutkintosäännöstä. Opinnäytetyö arvioidaan Diakin arviointikriteereiden mukaan. Arviointiin tyytymätön opiskelija voi pyytää arvioinnin oikaisua (Tutkintosääntö 28 §).  Opiskelijan tulee tarkastaa opinnäytetyön arviointiin ja julkaisemiseen liittyvät ajantasaiset säädökset Diakin tutkintosäännöstä ja muista ohjeista.

Lisätietoja

Tutkintosääntö

Opponentin tärkeimmät tehtävät

Artikkeli päivitetty 13.6.2017

Saavutettavuus