Skip to main content

Osallistavan ja tutkivan kehittämisen opas: YAMK-tutkinnon opinnäytetyön arviointikriteerit

Tämä on OSKE-oppaan 2016 avattu versio. Mikäli tarkoituksesi oli käyttää päivittynyttä OSKE-opas 2.0 -versiota, pääset siihen tästä osoitteesta https://libguides.diak.fi/oskeopas

Arvioinnin osa-alueet

1. TEHTÄVÄN MERKITYS TYÖELÄMÄLLE

  • Aiheenvalinta
  • Tehtävänasettelu

2. TIETOPERUSTA JA TIEDONHANKINTA

  • Käsitteellistäminen
  • Tietoperusta ja lähteiden hyödyntäminen

3. MENETELMIEN JA PROSESSIN HALLINTA

  • Metodologiset valinnat
  • Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiomenetelmät
  • Opinnäytetyön prosessi

4. TULOKSET JA NIIDEN HYÖDYNTÄMINEN SEKÄ ASIANTUNTIJUUDEN KEHITTYMINEN

  • Tulokset ja johtopäätökset:
  • Tulosten hyödyntäminen
  • Asiantuntijuuden kehittyminen

5. KIELI, RAKENNE JA VIESTINTÄ

  • Kieli
  • Rakenne
  • Tulosten viestintä

OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT (YAMK-tutkinto)

Hyväksyttyyn opinnäytetyöhön vaaditaan että kaikki osa-alueet ovat vähintään tasolla yksi.

Arvioinnin osa-alueet Tyydyttävä 1 Hyvä 3 Kiitettävä 5

1

TEHTÄVÄN MERKITYS TYÖELÄMÄLLE

Aiheenvalinta

Aiheen ajankohtaisuus ja merkitys työelämän kehittämisessä on perusteltu puutteellisesti. Aiheenvalinnan perustelu opiskelijan asiantuntijuuden kehittymisen kannalta on niukkaa.

Tehtävänasettelu

Työn tarkoituksen määrittelemisessä, tavoitteenasettelussa ja tehtävän rajaamisessa on selkeitä puutteita.

Aiheenvalinta

Aihe on ajankohtainen ja sitä on perusteltu työelämän ja alan kehittämisen näkökulmasta. Aiheenvalintaa on perusteltu selkeästi opiskelijan asiantuntijuuden kehittymisen kannalta.

Tehtävänasettelu

Työn tarkoitus ja tavoitteenasettelu on perusteltu selkeästi. Tehtävän rajaaminen on perusteltu tarkoituksenmukaisesti.

Aiheenvalinta

Aihe on ajankohtainen ja innovatiivinen ja se on työelämän ja alan kehittämisen näkökulmista merkittävä. Aiheenvalintaa on perusteltu monipuolisesti opiskelijan asiantuntijuuden kehittymisen kannalta.

Tehtävänasettelu

Työn tarkoitus ja tavoitteenasettelu on perusteltu monipuolisesti ja innovatiivisesti. Tehtävän rajaaminen on perusteltu asiantuntevasti.

2
TIETOPERUSTA JA TIEDON-
HANKINTA

Käsitteellistäminen:

Käsitteiden ja viitekehyksen määrittelyssä on puutteita. Ilmiön yhteyttä laajempaan kontekstiin ei ole käsitelty.

Tietoperusta ja lähteiden hyödyntäminen:

Kotimaisia ja ulkomaisia lähteitä on käytetty suppeasti ja yksipuolinen. Lähdekritiikki on niukkaa.

Käsitteellistäminen:

Käsitteet ja viitekehys on määritelty selkeästi. Ilmiön yhteyttä laajempaan kontekstiin on käsitelty.

Tietoperusta ja lähteiden hyödyntäminen:

Kotimaisia ja ulkomaisia lähteitä on käytetty tarkoituksenmukaisesti. Lähdekritiikki on asianmukaista.

Käsitteellistäminen:

Käsitteet ja viitekehys on määritelty monipuolisesti ja kriittisesti. Ilmiön yhteyttä laajempaan kontekstiin on käsitelty asiantuntevasti.

Tietoperusta ja lähteiden hyödyntäminen:

Kotimaisia ja ulkomaisia lähteitä on käytetty monipuolisesti. Lähdekritiikki on asiantuntevaa.

3

MENETELMIEN JA PROSESSIN HALLINTA

Metodologiset valinnat:

Menetelmällisen lähestymistavan valinta on perusteltu niukasti ja se ei kaikilta osin ole tarkoituksenmukainen.

Tutkimus, kehittämis- ja innovaatiomenetelmät:

TKI-menetelmien käyttö sekä eettisyyden ja luotettavuuden arviointi on puutteellista eikä kaikilta osin työhön soveltuvaa.

Opinnäytetyön prosessi

Prosessin tavoitteellisuudessa, suunnitelmallisuudessa ja eettisyydessä on ollut puutteita. Yhteistyö eri tahojen kanssa on ollut sattumanvaraista.  

Metodologiset valinnat:

Menetelmällisen lähestymistavan valinta on perusteltu selkeästi ja se on tarkoituksenmukainen työn aiheen kannalta.

Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiomenetelmät:

TKI-menetelmien käyttö sekä eettisyyden ja luotettavuuden arviointi on tarkoituksenmukaista ja työhön soveltuvaa.

Opinnäytetyön prosessi

Prosessi on ollut tavoitteellinen, suunnitelmallinen ja eettinen. Yhteistyö eri tahojen kanssa on ollut tarkoituksenmukaista.  

Metodologiset valinnat:

Menetelmällisen lähestymistavan valinta on perusteltu monipuolisesti ja kriittisesti ja se on toimiva työn aiheen kannalta.

Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiomenetelmät:

TKI-menetelmien käyttö sekä eettisyyden ja luotettavuuden arviointi on asiantuntevaa ja hallittua.

Opinnäytetyön prosessi

Prosessi on ollut tavoitteellinen, suunnitelmallinen ja vastuullinen. Prosessissa näkyy syvällinen eettinen ajattelu. Yhteistyö eri tahojen kanssa on ollut suunnitelmallista ja aktiivista.

4

TULOKSET JA NIIDEN HYÖDYNTÄMINEN SEKÄ ASIANTUNTIJUUDEN KEHITTYMINEN

Tulokset ja johtopäätökset:

Tulosten esittäminen, pohdinta ja johtopäätökset ovat epäjohdonmukaisia. Eettisiä kysymyksiä on käsitelty suppeasti. Työ tuottaa niukasti uusia ratkaisuja ja tuloksia työelämän kehittämiseen.

Tulosten hyödyntäminen:

Tulosten hyödyntämistä työelämän kehittämisessä perustellaan puutteellisesti. Tulosten yhteyttä aikaisempiin tutkimus- ja kehittämishankkeisiin ei pohdita.

Asiantuntijuuden kehittyminen:

Työssä näkyy niukasti oman asiantuntijuuden ja TKI-osaamisen kehittyminen. Työssä ei esitetä tuloksiin perustuvia uusia tutkimus- ja kehittämishaasteita.

Tulokset ja johtopäätökset:

Tulosten esittäminen, pohdinta ja johtopäätökset ovat argumentoituja ja johdonmukaisia. Eettisiä kysymyksiä on käsitelty monipuolisesti. Työ tuottaa uusia ratkaisuja ja tuloksia, joita voidaan hyödyntää työelämän kehittämisessä.

Tulosten hyödyntäminen:

Tulosten hyödyntämistä työelämän kehittämisessä perustellaan monipuolisesti. Tulosten yhteyttä aikaisempiin tutkimus- ja kehittämishankkeisiin pohditaan eri puolilta. 

Asiantuntijuuden kehittyminen:

Työssä näkyy selkeästi oman asiantuntijuuden TKI-osaamisen kehittyminen. Työssä esitetään tuloksiin perustuvia uusia tutkimus- ja kehittämishaasteita.

Tulokset ja johtopäätökset:

Tulosten esittäminen, pohdinta ja johtopäätökset ovat analyyttisiä, hyvin argumentoituja ja johdonmukaisia. Eettisiä kysymyksiä on käsitelty syvällisesti. Työn tulokset ja ratkaisut soveltuvat sellaisinaan työelämän kehittämiseen.

Tulosten hyödyntäminen:

Tulosten hyödyntämistä työelämän kehittämisessä perustellaan monipuolisesti ja innovatiivisesti. Tulosten yhteyttä aikaisempiin tutkimus- ja kehittämishankkeisiin pohditaan ja analysoidaan monipuolisesti.

Asiantuntijuuden kehittyminen:

Työssä näkyy monipuolisesti oman asiantuntijuuden ja TKI-osaamisen kehittyminen. Työssä esitetään ja innovoidaan tuloksiin perustuvia tutkimus- ja kehittämishaasteita

5

KIELI, RAKENNE JA VIESTINTÄ

Kieli:

Opinnäytetyön kieli ei ole sujuvaa ja siinä on virheitä. Ilmaisutapa vaihtelee eikä ole kaikilta osin työn luonteeseen sopiva. 

Rakenne:

Opinnäytetyön rakenne on paikoin epäjohdonmukainen. Ulkoasu, tekstin asettelu ja lähteiden merkintä poikkeavat monin paikoin ammattikorkeakoulun ohjeista.

Tulosten viestintä:

Julkistaminen on puutteellinen viestinnän ja ammatillisen vaikuttavuuden näkökulmista..

Kieli:

Opinnäytetyön kieli on sujuvaa ja lähes virheetöntä. Ilmaisutapa on yhtenäinen ja työn luonteeseen sopiva.

Rakenne:

Opinnäytetyön rakenne on johdonmukainen. Ulkoasu, tekstin asettelu ja lähteiden merkintä ovat pääsääntöisesti ammattikorkeakoulun ohjeiden mukaiset.

Tulosten viestintä:

Julkistaminen on tarkoituksenmukainen viestinnän ja ammatillisen vaikuttavuuden näkökulmista

Kieli:

Opinnäytetyön kieli on sujuvaa ja virheetöntä. Ilmaisutapa on yhtenäinen ja selkeä.  

Rakenne:

Opinnäytetyön rakenne on johdonmukainen ja selkeä. Ulkoasu, tekstin asettelu ja lähteiden merkintä ovat ammattikorkeakoulun ohjeiden mukaiset.

Tulosten viestintä:

Julkistaminen on innovatiivinen viestinnän ja ammatillisen vaikuttavuuden näkökulmista.

Saavutettavuus