Pirjo Näkki, Anita Pyykkö ja Minna Valtonen
Diakin sosiaali-, terveys- ja kirkon alan opinnäytetöiden keskeisenä lähtökohtana on, että ne ovat ammatialaa ja työelämää kehittäviä. Opinnäytetöiden muodot ja prosessit voivat olla erilaisia (ks. Opinnäytetyön erilaiset toteutustavat ja raportin rakenne), mutta yhteistä on se, että ne etsivät ratkaisua johonkin työelämästä ja asiakkaiden tarpeista nousevaan tehtävään tai kysymykseen.
Toisena keskeisenä lähtökohtana on, että opinnäytetyön tekeminen syventää opiskelijan ammatillista osaamista ja kehittymistä. Opinnäytetyössä kiteytyvät käyttöteorian rakentumisen, tiedon ja taidon karttumisen ja ammatillisen kriittisen reflektion prosessit (kuvio1).
Opinnäytetyöprosessissaan opiskelija laajentaa ja syventää ammatissa tarvittavia tietoja ja taitoja, joista rakentuu käyttöteoriaa opetuksen muun toiminnan kanssa sekä välineitä alan asiantuntijaksi kehittymisessä. Yksin, ryhmässä ja yhteisössä toimien opiskelija reflektoi ammatillista osaamistaan elämän moninaisuuden ymmärtäjänä, eettisesti sensitiivisenä vaikuttajana, yhteisöllisyyden rakentajana sekä kumppanuuslähtöisenä kehittäjänä ja rohkeana kokeilijana.
Opiskelijalle opinnäytetyön tekeminen tarjoaa siis mahdollisuuden tarttua johonkin kiinnostavaan, omaa ammattialaa kehittävään aiheeseen ja paneutua siihen monipuolisesti ja syvällisesti. Osallistavan ja tutkivan kehittämisen prosessi, sekä OSKE-pajat että Yhteisöpajat tarjoavat opintojen aikana mahdollisuuden eri alojen opiskelijoiden ja ammattilaisten väliseen yhteistyöhön. Parhaimmillaan opinnäytetyöprosessin aikana voi muodostua uusia moniammatillisia yhteistyöverkostoja ja kumppanuuksia, joihin linkittyminen auttaa opiskelijaa työllistymisessä.
Diakonia-ammattikorkeakoulun strategian mukaisesti opinnäytetyöt pyritään liittämään erilaisiin hankkeisiin ja osallistavan kehittämisen pajoissa sekä Yhteisöpajoissa esiin tuleviin yhteisiin kehittämisen kohteisiin. Opinnäytetyöt voivat liittyä esimerkiksi kartoitusten ja selvitysten tekemiseen tai niiden pohjalta tehtävään alan kehittämiseen.
Ammattialan kehittävässä ja tutkivassa orientaatiossa tarvitaan myös tutkimustyön perusvalmiuksia, kuten kykyä systemaattiseen tiedon hankintaan ja arviointiin. Näihin perusvalmiuksiin kuuluu niiden tutkimusmenetelmien hallinta, jotka liittyvät käytännön kehittämistoimintaan ja siihen sisältyvään tiedontuotantoon. Sosiaali- ja terveys- ja kirkon alalla tutkimusmenetelmäosaaminen mahdollistaa alan tiedon kriittisen arvioinnin. Opinnäytetyöprosessiin kuuluu siis taito osata lukea ja hyödyntää opinnäytetyön tekemisessä erilaisia alaan liittyviä tutkimuksia.
|
Aloittaessasi omaa opinnäytetyöprosessiasi kannattaa pohtia seuraavia kysymyksiä:
|
Sosiaali-, terveys- ja kirkon alan opinnäytetöiden painopistealueet
Opinnäytetyön aiheen valintaan vaikuttavat Diakissa tehdyt koulutuksen tavoitteita koskevat linjaukset. Sosiaali-, terveys- ja kirkon alan opinnoissa on tärkeää miettiä, mihin yhteiskunnallisiin ja ammattialan kehittämistarpeisiin koulutuksella vastataan. Diak kouluttajana korostaa sellaista ammatillisen osaamisen tavoittelua, jossa sosiaali- ja terveysalan palvelutoiminta on eettisesti kestävää ja jossa ammattirooleihin sisältyvää valtaa käytetään oikein. Ihmistyön haaste ja kiinnostavuus on sen kahdensuuntaisuus: on toimittava palvelujen käyttäjän tukena ja ”asianajajana” ja samalla pyrittävä vaikuttamaan yhteiskuntaan ja palveluihin niin, että syrjäyttäviä rakenteita ei pääse syntymään.
Diakilaisen ajattelun mukaisesti työelämän kehittämisen keskiössä on ihmisten toimijuuden tukeminen, osallisuuden vahvistaminen ja yhteisöjen rakentaminen. Tällöin tärkeä tehtävä on erilaisissa elämäntilanteissa olevien ihmisten kuuleminen. Hoito- ja palvelujärjestelmien käyttäjillä on ainutlaatuista tietoa ja kokemuksia. Ilman tukea, ohjausta ja viestintäkanavia kaikkein haavoittuvammassa asemassa olevat eivät kuitenkaan voi saada ääntänsä kuuluville. Näiden ihmisten tilanteen ja näkökulman esille nostamisessa Diakin opiskelijoiden opinnäytetyöt voivat olla merkittävässä asemassa.
Osallistavan johtamisen kehittämispalveluja tarjoava Fountain Park (ks. Valtari & Vuorenkoski 2011) teki Suomen Akatemialle selvityksen ”Mitä tulisi tutkia huomenna?”. Selvityksessä tulee esiin myös sosiaalialan ammattikorkeakoulutuksen näkökulmasta tärkeitä aiheita: lasten ja nuorten syrjäytyminen, syrjäytymiseen johtavat elämän käännekohdat, maahanmuuttajien syrjäytyminen, köyhyyden ja syrjäytymisen periytyminen, hyvinvoinnin epätasa-arvoinen jakautuminen, hyvinvointipalvelujen tuottaminen tulevaisuudessa sekä hyvän elämän käsite.
Juho Saari on huono-osaisuutta tutkiessaan tuonut esiin, että Suomessa hyvinvoivan enemmistön varjossa asuu, elää ja toimii heikossa asemassa olevia ihmisiä, ja vähemmistö heikossa asemassa olevista muodostaa varjoisiin notkelmiin sijoittuvia alaryhmiä. Heidän elämäntapaansa varjostavat monista eri syistä johtuvat vaikeudet elämänhallinnassa. Heidän elämänsä eroaa laadullisesti useimpien suomalaisten elämästä. Hyvä palvelujärjestelmä tukee myös ihmisten uusien identiteettien muotoutumista (Saari 2015, 14–15, 253).
Sosiaali-, terveys- ja kirkon alan opinnäytetöissä olisikin tärkeää kehittää ihmisten hyvinvointiin liittyvää palvelujärjestelmää ja palvelujärjestelmässä erilaisia käytäntöjä, jotta ne vastaavat paremmin ihmisten tarpeisiin. Tässä kehittämisessä tarvitaan kokeilevaa ja innovoivaa työotetta. Uuden luovan otteen omaksuminen opinnäytetyön toteutuksessa yhteistyössä työelämän kanssa kehittää ammatillisia yksilöllisiä ja yhteisöllisiä innovaatiokompetensseja.
Tutkiva, kehittävä ja luova työote on keskeistä ammatillisessa kasvussa sosiaali-, terveys- ja kirkon alan työntekijäksi, mutta se vahvistaa myös yleisellä tasolla alakohtaista asiantuntijuutta. Esimerkiksi sosiaalialan uudistuvissa kompetensseissa nostetaan esiin innovaatiokompetenssit, joissa sosiaalialan ammattilainen osaa omassa kehittämis- ja tutkimushankkeessaan soveltaa ja yhdistää eri alojen tietoja ja menetelmiä sekä kykenee luovaan ongelmaratkaisuun ja alan työtapojen kehittämiseksi. (vrt. Ruohotie 2003.)
Sosiaalialan opinnäytetyön kriteerit
Sosionomin työelämävalmiuksia tai ammattialan ydinosaamista kuvataan ammattialan kompetenssien kautta. Sosiaalialan ammattikorkeakoulutuksen verkosto on hyväksynyt sosionomien kompetenssit yhteisiksi osaamistavoitteiksi, joissa lähtökohtana ovat sosiaalialan toimintaympäristön tulevaisuuden osaamistarpeet. Sosionomin yhtenä ydinosaamisen kompetenssina on tutkimuksellinen kehittämis- ja innovaatio-osaaminen, jossa osaamisperustaisesti määritellään, että sosionomi (AMK):
(Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto 2016.)
Näissä kompetensseissa korostuu käytännön kehittämistoiminta ja siihen liittyvä tiedontuotanto. Sosiaalialalla pääpaino on asiakastyön menetelmien ja työkäytäntöjen kehittämisessä yhdessä työelämän ja asiakkaiden kanssa. Keskeistä on myös kyky toimia muuttuvassa toimintaympäristössä omaa toimintaansa jatkuvasti kehittäen, mihin opinnäytetyöprosessi kokonaisuudessaan antaa valmiuksia.
Diakonia-ammattikorkeakoulun sosionomin koulutusohjelmassa opiskelijalle syntyy sekä laaja-alaista sosiaalialan osaamista että syventävää erityisosaamista. Koulutusohjelmassa voi suuntautua viiteen eri vaihtoehtoiseen työalueeseen: gerontologiseen sosiaalityöhön, mielenterveys- ja päihdetyöhön, moninaisuus- ja monikulttuurisuustyöhön, vammaistyöhön, varhaiskasvatukseen, lapsi- ja perhetyöhön. Opinnäytetyössä opiskelijalla onkin mahdollisuus syventää tätä omaa ammatillista erityisosaamistaan valitsemalla opinnäytetyön aiheen näiltä työalueilta. Erityisosaaminen liittyy myös erilaisia kelpoisuuksia tuottavaan osaamiseen (esim. koulun sosiaalityö) tai kelpoisuuksiin, joiden opintopistemäärät on määritelty vielä erikseen lainsäädännössä (lastentarhanopettajan kelpoisuus). Sosionomitutkintoa suorittavan opiskelijan tuleekin kompetenssien lisäksi ottaa huomioon opinnäytetyössään kelpoisuusehtoihin liittyvä lainsäädäntö. Jos opiskelija valitsee lastentarhanopettajan kelpoisuuden sosionomitutkintoonsa, nykyisten kelpoisuusehtojen mukaisesti tulee sosionomin opintopolkuun sisältyä 60 opintopistettä varhaiskasvatuksen ja sosiaalipedagogiikan opintoja (ks. A 608/2005, 1§). Näihin opintopisteisiin luetaan mukaan myös opinnäytetyö (15 op). Opinnäytetyön tulee liittyä tällöin varhaiskasvatuksen teoriaan ja toimintaympäristöön, jossa opiskelija syventää sisällöllistä ja metodista osaamistaan. Kelpoisuuden saavuttamiseksi opinnäytetyön painopiste tulee olla lapsuudessa, perheessä tai vanhemmuudessa.
Terveysalan opinnäytetyön kriteerit
Sairaanhoitaja-, sairaanhoitaja-diakonissa ja terveydenhoitajakoulutuksen osaamisvaatimuksia ohjaavat Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien (36/2005/EY ja 55/2013/ EU) edellyttämät yleissairaanhoidosta vastaavan sairaanhoitajan (180 op) ammatillisen osaamisen vähimmäisvaatimukset, terveydenhuollon ammattihenkilöstöä ohjaavan lain (559/1994) ja asetuksen (564/1994) vaatimukset sekä kansallisesti ja valtakunnallisesti sovitut sairaanhoitaja- ja terveydenhoitajakoulutuksen osaamisvaatimukset (Haarala 2014; Eriksson, Korhonen, Merasto & Moisio 2015).
Yleissairaanhoitajan osaamisvaatimuksiin kuuluu tutkimus- ja kehittämis- ja innovaatio-osaaminen, jossa osaamisperustaisesti on määritelty, että sairaanhoitaja (AMK) ja terveydenhoitaja (AMK):
Yleissairaanhoitajan osaamisvaatimuksiin kuuluu hoitotieteen tuottaman tietoperustan käyttäminen ja näkyminen opinnäytetöissä.
Terveydenhoitajatyön ammattiopintoihin sisältyy kehittämistyö (5 op), jonka tekeminen vahvistaa terveydenhoitajatyön ammatillisen osaamisen ja terveydenhoitajan työn ja ammatin kehittämistä (Haarala 2014). Diakissa tämä näkyy kehittämis- ja innovaatiotoiminnan opintojaksossa terveydenhoitaja
Sairaanhoitajien ja terveydenhoitajien opinnäytetöissä korostetaan sellaisen toiminnan ja innovaatioiden kehittämistä, joissa ihmiset osallistuvat ja voimaantuvat terveyttä edistävään ja ylläpitävään toimintaan. Painotus on kaikkein haavoittuvammassa asemassa olevien yksilöiden, perheiden ja yhteisöjen terveyden ja toimintakyvyn edistämisessä. Toiminnassa korostetaan opiskelijoiden etsivää ja jalkautuvaa työtä sekä yhteistyökumppanuutta terveydenhuollon eri sektoreilla, matalankynnyksen toimintaympäristöjen sekä järjestöjen ja seurakunnan toiminnassa. Opinnäytetöissä arvioidaan sairaanhoitajien ja terveydenhoitajien valtakunnallisten osaamistavoitteiden saavuttamista.
Kirkon alan opinnäytetöiden kriteerit
Diakin kirkon alan tutkintoihin sisältyvien opinnäytetöiden tulee täyttää sekä sosiaali- tai terveysalan että kirkon alan opinnäytetöille asetetut tavoitteet ja kriteerit. Diakoniksi, kirkon nuorisotyönohjaajaksi tai kirkon varhaiskasvatuksen ohjaajaksi opiskelevan tulee syventää opinnäytetyössään siis sekä sosiaalialan ammattitaitoaan että kirkollista ammatillista osaamistaan. Kirkon varhaiskasvatuksen ohjaajan opinnäytetyöprosessia määrittävät myös lastentarhanopettajan kelpoisuutta koskevat kriteerit, joiden mukaan opinnäytetyön tulee liittyä varhaiskasvatuksen teoriaan ja toimintaympäristöön. Diakonissan tulee opinnäytetyössään syventää sairaanhoitajan pätevyyteen sisältyvää terveyttä edistävää ja ylläpitävää osaamista.
Kirkon alan koulutuksissa opinnäytetyön (15 op) tulee liittyä kirkon työhön Piispainkokouksen kelpoisuuspäätösten (2005) ilmaisun mukaisesti. Kirkon työntekijän kelpoisuuden saavuttamiseksi opinnäytetyön tulee täyttää jokin seuraavista vaatimuksista:
Nämä kriteerit koskevat sekä monografioita että osasuorituksista koostuvien opinnäytetöiden raportteja. Ensimmäisen kriteerin mukaisesti kirkon alan opinnäytetöiden tavoitteena on kehittää kristillistä diakonia-, nuoriso- tai kasvatustyötä. Ajankohtaisia aiheita on tarjolla muun muassa Yhteisöpajoissa, joita on perustettu eri puolille Suomea seurakuntien ja kirkollisten järjestöjen kanssa. Kehitys- ja innovaatiotoiminta tapahtuu niissä yhdessä ammattilaisten, vapaaehtoisten ja alueella olevien muiden toimijoiden kanssa. (ks. esim. Yhteisöpaja 1/2014, 1–21.)
Toisen kriteerin mukaisesti kirkon alan opinnäytetyö voi myös liittyä oman ammattialan mukaisesti joko sosiaali- tai terveysalan teemoihin. Diakonian, kristillisen kasvatuksen tai nuorisotyön asiantuntijuuteen liittyvien näkökulmien tulee kuitenkin olla myös tällaisessa työssä mukana läpi koko prosessin ja tämä tulee osoittaa erillisessä luvussa. Esimerkiksi tutkimusmuotoisessa monografiassa kyseisessä luvussa voidaan tarkastella tulosten soveltamisen mahdollisuuksia seurakunnan työssä. Muun muotoisissa opinnäytetöissä pohdinta voi sisältää esimerkiksi sen tarkastelua, miten opinnäytetyöprosessissa syventynyttä asiantuntijuutta on mahdollisuus soveltaa kirkon työssä.
Myös kolmas ja neljäs kriteeri liittyvät sellaisiin kirkon alan opinnäytetöihin, jotka vastaavat sosiaali- ja terveysalan tarpeisiin. Näidenkin kriteereiden osalta on tärkeää, että kirkon työhön liittyvä pohdinta on mukana opinnäytetyöprosessissa alusta loppuun saakka.
Sosiaali- terveys- ja kirkon alan perustutkintojen opinnäytetöiden erilaisia toteutustapoja
Opinnäytetöiden tavoitteena on vastata työelämän erilaisiin tarpeisiin. Samalla opiskelija voi hyödyntää omaa erityisosaamistaan ja omia vahvuuksiaan opinnäytetyön tekemisessä. Tämän vuoksi opinnäytetyön toteutustavat ovat moninaisia. Ne voivat olla monografioita tai portfolioita, kuten on kuvattu opinnäytetyön prosessia käsittelevässä artikkelissa. Lisäksi opinnäytetyöt voivat olla muodoltaan vaihtelevia. Sosiaali-, terveys- ja kirkon alan opinnäytetyöt voivat olla:
Kaikissa töissä tulee kuitenkin pyrkiä oman alakohtaisen ammatillisuuden kehittymiseen. Työssä tulee näkyä myös tutkimuksellisuus, jolle on tunnusomaista kriittinen ja pohtiva sekä perusteleva kirjoitustapa. Riippumatta opinnäytetyön aiheesta ja muodosta, siitä tulee aina tehdä kirjallinen raportti, jossa kuvataan opinnäytetyön lähtökohdat, tarkoitus ja prosessin eteneminen. Työssä tulee myös perustella aiheen valintaa kriittisesti ja arvioida lopputulosta myös alakohtaisten kompetenssien tai ydinosaamiskuvausten näkökulmasta.
Tutkimuksellinen asiakas- ja potilastyön kehittäminen on myös mitä suurimmassa määrin eettistä toimintaa ja opinnäytetyössä pitää sitoutua yleisiin tutkimuseettisiin periaatteisiin, joita on esitelty tämän oppaan artikkelissa Eettiset periaatteet tutkivassa ja kehittävässä työssä.