Mika Alavaikko ja Arja Suikkala
Tutkimus- ja kehittämisprojektin raporttien laatiminen ja kyky niiden kriittiseen lukemiseen on osa sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten kehittämis- ja innovaatiokompetensseja (Sosiaalialan ammattikorkeakoulutuksen kompetenssit 2016; Eriksson ym. 2015). Raportit kirjoitetaan varsin vakiintuneiden periaatteiden mukaan. Näiden periaatteiden omaksuminen auttaa sekä raporttien laadinnassa että niiden kriittisessä lukemisessa. Tässä artikkelissa kuvataan monografian ja osasuorituksista koostuvan opinnäytetyöraportin rakennetta. Tässä esitelty raportin rakenne ei kuitenkaan ole ainoa olemassa oleva raportin malli. Raportin jäsentelyssä voidaan käyttää myös esim. IMRAD -mallia (Introduction eli johdanto, Methods eli menetelmät, Results eli tulokset and Discussion eli pohdinta) (Day 1989) tai Problem-Solution-raportointimallia (Morton i.a.).
Opinnäytetyön raporttia rakennetaan koko opinnäytetyöprosessin ajan. Vaikka opinnäytetyö koostuukin prosessin aikana kertyneistä osajulkaisuista, kirjoittaa opiskelija tai opiskelijaryhmä aina lopuksi raportin. Poikkeuksena on, jos opiskelija tai opiskelijaryhmä kirjoittaa laajan artikkelin ammatilliseen julkaisuun tai referee-artikkelin tieteelliseen julkaisuun. Ks. Perustutkinnon opinnäytetyö.
Opinnäytetyönä julkaistava raportti rakentuu yleensä alkuosasta, käsittelyosasta ja loppuosasta. Rakenne on tutkimus- ja kehittämispainotteisissa opinnäytetöissä hieman erilainen, vaikka kehittämistyökin noudattaa tutkimuksen periaatteita. Alkuosan muodostavat etukansi, nimiölehti sekä suomen- ja englanninkielinen tiivistelmä. Käsittelyosa sisältää johdannon, aihealueen teoreettisen ja käsitteellisen määrittelyn, toteutusosan ja siinä sovellettujen tutkimus- ja kehittämismenetelmien kuvauksen, tulosten/tuotoksen esittelyn sekä pohdinnan. Raportin loppuosaan kuuluvat lähteet ja liitteet. (Kananen 2012.) Opinnäytetyöraportoinnin tyyliä, kieltä ja lähteiden käyttöä koskevat ohjeet ovat löydettävissä tässä oppaassa luvussa Kirjallisten töiden toteuttaminen.
Seuraavassa kuvataan ensin monografian rakenne (TAULUKKO 1) ja tämän jälkeen osasuorituksista koostuvan opinnäytetyön raportin rakenne (TAULUKKO 2)
TAULUKKO 1. Monografian rakenne
|
1. JOHDANTO
|
|
2. TEORIA JA KESKEISET KÄSITTEET
|
|
3. MENETELMÄT
|
|
4. PROSESSIN KUVAUS Tutkimuspainotteisessa opinnäytetyössä kuvataan tutkimusympäristö ja kohderyhmä, aineistonkeruu ja analyysi. Tutkimus ja sen kulku tulee kuvata niin, että se on toistettavissa: kriittisen arvioijan tulee periaatteessa pystyä toistamaan tutkimus ja tarkastelemaan menetelmien oikeellisuutta ja luotettavuutta. Ks.Tutkimus- ja kehittämistyön luotettavuus. Kehittämispainotteisessa opinnäytetyössä kuvataan, miten kehittämishanke, tapahtuma tai tuotos on suunniteltu, toteutettu ja arvioitu. Prosessi ja erityisesti sen kriittiset vaiheet tulee dokumentoida huolella, jotta kuvauksen voi kirjoittaa. |
|
5. TULOKSET Tulokset esitetään peilaamalla opinnäytetyöprosessin (kohta 4) tuotosta teoriaan ja keskeisiin käsitteisiin (kohta 2). Millaisia tuloksia opinnäytetyö on tuottanut / tulee tuottamaan? Tutkimuksellisessa opinnäytetyössä tulokset ovat luonteeltaan laadullisia ja/tai määrällisiä tutkimustuloksia. Kehittämispainotteisen opinnäytetyöprosessin tuloksena on voinut syntyä esimerkiksi uusi tuote, hanke, palvelu tai liikeidea. Jos kysymyksessä on tuote, se liitetään raportin liitteeksi. Jos tämä ei ole mahdollista, tulee tuote liitteessä kuvata soveltaen, esim. otsikkotasolla. Tulos voi olla myös opinnäytetyön aiheen tai aihepiirin lisääntynyt tunnettavuus tai uuden käytännön juurtuminen ammatillisesti, yhteisössä tai yhteiskunnassa yleensä. |
|
6. JOHTOPÄÄTÖKSET, POHDINTA JA ARVIOINTI
|
TAULUKKO 2. Osasuorituksista koostuvan opinnäytetyön rakenne
|
1. JOHDANTO
|
|
2. TEORIA JA KESKEISET KÄSITTEET
|
|
3. PROSESSIN KUVAUS, SOVELLETUT MENETELMÄT JA TULOKSET Kuvaus kuhunkin osasuoritukseen liittyvästä
|
|
4. JOHTOPÄÄTÖKSET, POHDINTA JA ARVIOINTI
|
Edellä kuvattu raportin rakenne ei kuvaa raportin tekemisen prosessia aikajärjestyksessä. Esimerkiksi osio Teoria ja keskeiset käsitteet saattaa muuttua prosessin kuluessa. Suunnitteluvaiheessa kirjattu teoreettinen ja käsitteellinen lähestymistapa voi hyvin tarkentua prosessin myöhemmissä vaiheissa. Samoin opinnäytetyön tutkimuskysymykset ja tavoitteet saattavat muuttua ja tarkentua prosessin edetessä. Raportointivaiheessa on hyvä katsoa omaa prosessia taaksepäin ja esittää uudelleen samoja peruskysymyksiä kuin suunnitelmavaiheessa (ks. Opinnäytetyön suunnitelma). Onko opinnäytetyöprosessissa saavutettu sille asetettu tavoite? Onko suunnitelman mukainen tuote tullut valmiiksi? Vastaako kerätty aineisto prosessin alussa esitettyyn tutkimuskysymykseen? Onko työprosessia pystytty kehittämään suunnitellulla tavalla?
Hyvä raportti kuvaa selkeästi, mikä tavoite opinnäytetyöllä on ollut, miten tavoitteeseen on pyritty ja miten se on saavutettu. Raporttiin ei siten voi sisällyttää kaikkea sitä, mitä prosessin aikana on tapahtunut. Raportin kaikkien osien tulee toimia yhdessä ja suhteessa toisiinsa ja niiden tulee liittyä sisällöllisesti toisiinsa. Kohta 2. ei esimerkiksi voi käsitellä eri asiakokonaisuutta kuin kohta 4.
Mikäli kyseessä on toiminnallinen opinnäytetyö (esim. tapahtuma) tai tuote, on tärkeää huomata, että keskiössä on prosessi, jonka tuloksena tapahtuma tai tuote syntyy. Tällöin aineistonkeruu kohdistuu tapahtuman, palvelun tai tuotteen kehittämisen prosessiin ja sen eri vaiheisiin, ja aineistonkeruun kohteina voivat olla esimerkiksi palavereiden, tiimikokousten ja työpajojen muistiot ja muut tallenteet. Prosessin kuvaamisessa keskitytään lopputuloksen kannalta olennaisimpiin seikkoihin .
Johtopäätöksissä, pohdinnassa ja arvioinnissa voi tuoda esille myös niitä kiinnostavia ideoita ja havaintoja, jotka eivät liity opinnäytetyön ydinkysymyksiin, mutta jotka ansaitsevat tulla mainituiksi ja raportoiduiksi.
Opinnäytetyöprosessissa on tärkeää kiinnittää huomiota koko prosessin dokumentointiin. Opinnäytetyön tekijän tulee tehdä muistiinpanoja prosessin eri vaiheista (ideointi ja suunnittelu, toteutus sekä arviointi). Niitä tarvitaan raportin kirjoittamisessa. Muistiinpanoista tulee ilmetä vähintäänkin päiväkirjamaiset perustiedot (mitä tehtiin, kenen kanssa, missä ja milloin). Joissakin tilanteissa myös tarkemmat muistiinpanot ovat perusteltuja. Esimerkiksi oman abstraktin tai posterin esittelystä on suositeltavaa tehdä tarkemmat havaintomuistiinpanot heti esitystilanteen jälkeen. On myös mahdollista, että yhden opiskelijaryhmän jäsenen esitellessä esimerkiksi posteria muut tekevät tilanteesta havaintomuistiinpanoja, joita hyödynnetään reflektiivisessä arvioinnissa.
Osasuorituksista koostuvaa opinnäytetyötä tehtäessä korostuu prosessinomaisuus. Myös tässä muistiinpanot ovat avuksi. Usein prosessin alkuvaiheissa tehdyt ratkaisut vaikuttavat prosessin myöhempiin vaiheisiin. Opinnäytetyöprosessi koostuu päätöksistä ja valinnoista. Jotta näistä päätöksistä ja valinnoista voisi kirjoittaa raportin, tarvitset muistiinpanoja.
Opinnäytetyön mahdollisesta salaiseksi julistamisesta ks. Diakin Tutkintosääntö.