Skip to Main Content
It looks like you're using Internet Explorer 11 or older. This website works best with modern browsers such as the latest versions of Chrome, Firefox, Safari, and Edge. If you continue with this browser, you may see unexpected results.

Osallistavan ja tutkivan kehittämisen opas 2.0

PERUSTUTKINNON OPINNÄYTETYÖPROSESSI

 

Tässä artikkelissa kuvataan Diakonia-ammattikorkeakoulun (Diak) suomenkielisissä sosiaali-, terveys- ja kirkonalojen koulutuksissa noudatettava opinnäytetyön prosessi. Suomenkieliset humanistisen alan tulkkikoulutuksen opinnäytetyöt jäävät tämän kuvauksen ulkopuolelle (ks. Humanistisen alan opinnäytetyö).

Opinnäytetyön määritelmä ja reunaehdot

Diakonia-ammattikorkeakoulun tutkintosäännön mukaisesti opinnäytetyö toteutetaan 2–4 hengen ryhmissä. Linjaus perustuu ajatukseen, että kehittäminen on yhä enemmän yhteistä kehittämistä myös työelämässä. Diak painottaa osallistavaa ja tutkivaa kehittämisotetta. Yhteistoiminnallisesti etsitään innovatiivisia ratkaisuja esimerkiksi julkisen sektorin uudistamiseen (Keskitalo 2020).

Yhteistyöosaaminen ja yhdessä oppiminen kehittyvät yhdessä tekemällä ja toisilta oppimalla. Opinnäytetyön aiheen käsittely on monipuolisempaa, kun ajatuksia vaihdetaan prosessin eri vaiheissa. Aihetta voi käsitellä myös tarkoituksenmukaisemmalla laajuudella, kun työtä ei tehdä yksin. Yhdessä tehden opinnäytetyö voi samalla monialaistua.

AMK-tutkinnon opinnäytetyön voi tehdä yksin vain poikkeustapauksessa. Yksilötyönä tehtävään opinnäytetyöhön voi hakea lupaa lomakkeella .

Yksilötyönä opinnäytetyön voi tehdä seuraavissa tapauksissa:

  • aiempi tai meneillään oleva toinen korkeakoulututkinto
  • työelämätahon vaade
  • kertaalleen kariutunut ryhmätyöskentely tai työelämäyhteistyö
  • opinnäytetyön aiheeseen liittyvä kielivalinta
  • painavat henkilökohtaiset syyt.

Diakin opetussuunnitelman (OPS2015 ja OPS2020) mukaan opinnäytetyön tekemiseen on varattu kaksi lukuvuotta. Näille lukuvuosille sijoittuvat opinnäytetyön etenemistä tukevat Kehittäminen ja innovaatiotoiminta 1–4 (KEH01–04) -opintojaksot. KEH01–2-opintojaksojen tehtävät on suunniteltu siten, että ne tukevat opinnäytetyöprosessin etenemistä. Tehtävät ovat itsenäisiä kokonaisuuksia, jotka palautetaan osana opintojaksosuoritusta. Tehtäviin laadittua sisältöä on mahdollista hyödyntää osana opinnäytetyön suunnitelmaa ja raporttia. Opinnäytetyö voidaan toteuttaa tutkimuksellisena, kehittämistoimintana, produktina tai osasuorituksista koostuvana.

Opinnäytetyö on työelämälähtöinen, eli opinnäytetyöllä tulee olla työelämätahon tilaus. Työelämätahona voi toimia Diakin hanke, Diakin yhteistyötaho tai -hanke, julkinen tai yksityinen työelämätaho, yhdistys, säätiö, Diak organisaationa tai vastaava taho. Työelämätaho voi olla työelämätahon itsensä tai Diakin tarjoama tai opiskelijan itse esimerkiksi harjoittelujakson tai työelämäkontaktien kautta sopima. Aiherajaus tehdään yhteistyössä neuvotellen työelämätahon, opiskelijoiden ja opinnäytetyötä Diakissa ohjaavien opettajien kesken. Tavoitteena on sekä opiskelijoita että tilaavaa työelämätahoa hyödyttävä prosessi, jossa palveluiden käyttäjät, ammattilaiset ja kansalaiset eivät ole toiminnan kohteita vaan aktiivisia osallisia.

Opiskelijoiden, opettajien sekä hankkeiden ja työelämäkumppaneiden yhteistyön rakentumisessa keskeisiä ovat OSKE-torit. Diakin jokaisessa toimipaikassa järjestetään OSKE-tori tai vastaava työelämäyhteistyön tapahtuma säännöllisin väliajoin. Se on rekrytointi- ja yhteistyötapahtuma, johon kunkin toimipaikan hankkeet ja yhteistyökumppanit kutsutaan esittelemään yhteistyömahdollisuuksia. OSKE-torilla opiskelijat voivat saada yleiskuvan Diakin hankkeista ja työelämäkumppanuuksista ja löytää yhteistyökumppaneita eri opintojaksoihin.

Opinnäytetyön ajoitus

Opinnäytetyöprosessi aloitetaan Diakin opetussuunnitelman mukaan toisena opiskeluvuotena eli neljännellä lukukaudella, jolloin prosessille jää aikaa kaksi vuotta. Opinnäytetyön aiheen valinnassa ei tulisi kuitenkaan kiirehtiä. Ammattiopintojen sisällöt avaavat opintojen edetessä uusia näkökulmia, jotka jäävät huomiotta, mikäli opinnäytetyön aihe valitaan hyvin aikaisessa vaiheessa.

Opiskelijan on syytä ottaa huomioon opinnäytetyöprosessin pitkäkestoisuus, jatkuvuus ja laajuus, kun hän sijoittaa prosessia osaksi opintojaan. Opinnäytetyöprosessille on suositeltavaa varata riittävästi aikaa ja voimavaroja. Prosessia voi aikatauluttaa yksilöllisesti opintojaksotarjonnan mukaan.

Opinnäytetyön seminaariryhmät ja yksilöohjaus

Opinnäytetöitä ohjataan pääosin ryhmämuotoisesti opinnäytetyön seminaariryhmissä, jotka pidetään 1–2 kertaa kuukaudessa (5–8 kertaa lukukaudessa). Opiskelijat ohjataan opinnäytetyön seminaariryhmiin KEH01-opintojakson aikana. Kullekin opinnäytetyötä tekevälle opiskelijaryhmälle määritetään oma, koko opinnäytetyön prosessin ajan säilyvä seminaariryhmä, jonka vastuuopettajat toimivat opinnäytetyön ohjaajina.

Opiskelijat osallistuvat seminaariryhmätapaamisiin kolmessa eri roolissa: esittäjinä, vertaisopponentteina ja kuuntelija-kommentoijina. Opiskelijat esittelevät seminaariryhmässä omaa opinnäytetyötään kolme kertaa prosessin aikana: idea-, suunnitelma- ja käsikirjoitusvaiheessa. Esittelyn yhteydessä ohjaajat ja toiset opiskelijat kommentoivat opinnäytetyötä suullisesti ja kirjallisesti. Ryhmämuotoisen ohjauksen lisäksi kullekin opinnäytetyölle varataan kaksi ohjauskertaa (60 min kerta), jotka suositellaan käytettäväksi ennen suunnitelman esittämistä ja käsikirjoitusvaiheissa (Kuvio 1).

Opinnäytetyön seminaariryhmään osallistuminen edellyttää aktiivisuutta: toisten opiskelijoiden töihin tulee tutustua etukäteen ja valmistautua kommentoimaan niitä. Seminaari on parhaimmillaan vuoropuhelua, jossa opiskelijat ottavat vastuuta toistensa töiden etenemisestä. Opiskelijoilla on paljon annettavaa seminaarityöskentelyssä, ja hyvin organisoidussa seminaarissa tämä potentiaali saadaan yhteiseksi hyödyksi.

Työelämän ja hanketoiminnan edustajien osallistuminen seminaareihin on toivottavaa. Seminaarikokoontumisia voidaan järjestää myös verkon välityksellä ja korkeakoulun tilojen ulkopuolella, esimerkiksi yhteistyökumppanin tiloissa. Tämän käytännön edellytyksenä usein on, että samaan aiheeseen liittyy useita opinnäytetöitä, joita voidaan käsitellä yhdellä kertaa. Seminaarikokoontumisten järjestäminen korkeakoulun ulkopuolella on ohjaavan opettajan harkinnan varassa.

Opinnäytetyön prosessin eteneminen

Opinnäytetyö etenee neljän keskeisen vaiheen kautta (Kuvio 1). Opinnäytetyön prosessi alkaa ideointivaiheella, jossa opiskelijat hahmottelevat, mitä, missä ja miten he tekisivät opinnäytetyönään. Opinnäytetyön ideapaperi esitellään opinnäytetyön seminaariryhmässä KEH01-opintojakson aikana. Seminaariryhmän vastuuopettajat hyväksyvät idean ennen kuin opiskelijat voivat edetä suunnitelman laatimisvaiheeseen. Opinnäytetyölle nimetään tässä vaiheessa kaksi opettajaohjaajaa. Opinnäytetyöllä voi lisäksi olla työelämätahon määrittämä ohjaaja.

 

Kuvio 1. Opinnäytetyön eteneminen

KUVIO 1. Opinnäytetyöprosessin eteneminen

 

Opinnäytetyön suunnitelma esitellään työn ohjaajille ja muille opiskelijoille opinnäytetyön seminaariryhmässä KEH02-opintojakson aikana. Ennen suunnitelman esittämistä on hyvä pyytää opinnäytetyön ohjaajalta ohjaustapaaminen, jossa varmistetaan, että suunnitelma on valmis esitettäväksi seminaarissa. Ohjaajien tulee hyväksyä suunnitelma ennen kuin opiskelijat voivat edetä opinnäytetyöprosessissaan toteuttamisvaiheeseen. Opinnäytetyön suunnitelman täydentäminen tässä vaiheessa on tavallista. Suunnitelmavaihe on erittäin merkityksellinen koko opinnäytetyöprosessin onnistumisen kannalta. Suunnitelmassa opiskelijat luovat niin teoreettiseen kuin menetelmälliseen osaamiseen perustuvan pohjan opinnäytetyön toteuttamiselle. Suunnitelmaa käytetään myös liitteenä tutkimusluvan hakemisprosessissa (tässä oppaassa Tutkimusetiikka Diakissa). Huolellisesti laadittu suunnitelma helpottaa opinnäytetyöprosessia, kuten luvan saamista työn toteuttamiseen.

Opiskelijat vertaisopponoivat toisten opiskelijoiden opinnäytetyön suunnitelman opinnäytetyön seminaariryhmässä suullisesti ja kirjallisesti sen esittelyn yhteydessä. Opiskelijat saavat esittelyn yhteydessä myös ohjaajilta suullista ja kirjallista palautetta. Opponoinnin toteuttamisesta on omat ohjeensa tässä oppaassa. Oman opinnäytetyön esittely sekä perustellun palautteen saaminen ja antaminen ovat keskeinen osa opinnäytetyön prosessia. Ne ovat osa ammatillista käytäntöä ja liittyvät myös opinnäytetyön arviointikriteereihin.

Opinnäytetyön suunnitelman hyväksymisen jälkeen seuraa opinnäytetyön toteuttamisvaihe. Tämä tarkoittaa etenemistä suunnitelman mukaan: esimerkiksi tutkimusaineiston keräämistä ja analysointia tai artikkelin, suullisen esityksen, posterin, videon, opetusmateriaalin tai tapahtuman käytännön toteuttamista ja palautteen keräämistä siitä.  Toteuttamisvaiheeseen (KEH03) kuuluu käytännön toiminnan lisäksi opinnäytetyön raportin kirjoittaminen. Suunnitelmaan laadittua teoreettista taustoitusta laajennetaan, täydennetään ja syvennetään uusin lähtein, jolloin myös otsikot voivat muuttua. Opinnäytetyön suunnitelma muuttuu opinnäytetyön raportiksi, kun dokumenttiin lisätään vielä tiivistelmä (suomen ja englannin kielellä), toteuttamisvaiheen kuvaus, mahdolliset tulokset, johtopäätökset ja pohdinta sekä mahdolliset liitteet. Kirjoitusvaiheessa olevaa raporttia kutsutaan käsikirjoitukseksi.

Opinnäytetyön käsikirjoitus esitellään opinnäytetyön seminaariryhmässä siinä vaiheessa (KEH03), kun se sisältää jo kaikki siihen aiotut sisällöt ja otsikot. Myös opinnäytetyön käsikirjoituksesta opiskelija saa suullista ja kirjallista palautetta sekä ohjaajilta että vertaisopponentilta. Ohjaajat voivat pyytää opiskelijoita täydentämään käsikirjoitustaan vielä esittelemisen jälkeen ennen kuin he hyväksyvät käsikirjoituksen. Opiskelijat ovat ensisijaisesti itse vastuussa plagioinnin välttämisestä raportoinnissaan (Lue lisää Urgundista).

Lisätietoja seuraavissa oppaan artikkeleissa:

Opinnäytetyön ideapaperi 

Opinnäytetyön suunnitelma

Opinnäytetyön arviointikriteerit

Tutkimusetiikka Diakissa

Opinnäytetyön arviointiprosessi

Opinnäytetyön arviointiprosessi (KEH04) on opinnäytetyöprosessin viimeinen vaihe. Arviointiprosessiin ilmoittautuminen edellyttää, että opinnäytetyön ohjaajat ovat hyväksyneet käsikirjoituksen ja näin samalla myöntäneet opinnäytetyön saavuttaneen hyväksytyn opinnäytetyön vähimmäisvaatimukset. Arviointiprosessi sisältää opinnäytetyön raportin esitarkastukseen jättämisen, opinnäytetyön suullisen esittelemisen julkaisuseminaarissa, kypsyysnäytteen kirjoittamisen, raportin viimeistelyn saadun palautteen pohjalta sekä valmiin raportin ohjeiden mukaisen palauttamisen.

Opiskelijat saavat muokata opinnäytetyön raporttia haluamallaan tavalla käsikirjoituksen hyväksymisen jälkeen. He valitsevat itselleen sopivan arviointiprosessin ajankohdan annetuista vaihtoehdoista. Arviointiprosesseja on tarjolla kolme kertaa lukukaudessa. Arviointiprosessiin ilmoittautuminen on aikataulullisesti sitova, eikä prosessia voi keskeyttää kuin painavin syin. Opinnäytetyö esitellään julkaisuseminaarissa Diakissa tai työelämäyhteistyökumppanin järjestämässä tilaisuudessa. Julkaisemisen yhteydessä opiskelijat saavat viimeisen kerran kommentteja työelämän edustajilta, ohjaavilta opettajilta, vertaisopponenteilta sekä suomen ja englannin kielen opettajilta opinnäytetyön raportin viimeistelyyn. Tämän jälkeen opiskelijat palauttavat valmiin opinnäytetyön Diakin ohjeistuksen mukaisesti (ohjeet valmiin työn palauttamiseen ja tarkistuslista).

Valmis opinnäytetyö arvioidaan Diakin arviointikriteereiden mukaisesti. Opinnäytetyön arvioivat sen kaksi opettajaohjaajaa, joista toista kutsutaan tarkastajaksi. Arviointiin tyytymätön opiskelija voi pyytää arvioinnin oikaisua tutkintosäännön mukaisesti (Tutkintosääntö). 

Kypsyysnäyte kirjoitetaan omaan opinnäytetyöhön liittyvästä annetusta aiheesta valvotussa tilaisuudessa omalla kampuksella. Vaikka opinnäytetyö kirjoitetaan pari- tai ryhmätyönä, kukin opiskelija kirjoittaa itse oman kypsyysnäytteensä. Siinä arvioidaan opiskelijan opinnäytetyön aiheen hallintaa ja soveltamista sekä suomenkielisen asiatyylisen tekstin kirjoittamisvalmiuksia.

Lisätietoja:

Kypsyysnäyte

Opinnäytetyön julkaiseminen sekä prosessin ja tulosten hyödyntäminen

Opinnäytetyön raportti on julkinen asiakirja. Sen julkaisemista ja poikkeuksia opinnäytetyön ja sen osien julkisuudesta säätelevät paitsi Suomen lainsäädäntö, myös Diakin tutkintosääntö ja muut Diakin ohjeet.

Opinnäytetyön julkaiseminen tarkoittaa kahta asiaa. Opinnäytetyö julkaistaan julkaisuseminaarissa esittelemällä prosessi ja sen tulokset ohjaavalle opettajalle, muille opiskelijoille sekä työelämälle. Toisaalta opinnäytetyön julkaiseminen viittaa opinnäytetyön raportin julkaisemiseen laajemmalle yleisölle kirjallisesti sähköisessä tietokannassa (Theseus). Opinnäytetyön julkaisemiseen liittyy poikkeuksia, jotka löytyvät Diakin tutkintosäännöstä (Tutkintosääntö). Opinnäytetyön arkistoitu raportti on pyynnöstä julkisesti luettavissa korkeakoulun tiloissa.

Opinnäytetyön julkistamistilaisuus järjestetään joko korkeakoulun tai esimerkiksi sen yhteistyökumppanin tiloissa. Diakilla on aikataulut opinnäytetöiden julkaisemiseen. Niistä voidaan kuitenkin poiketa ohjaavan opettajan päätöksellä. Tällaisia tilanteita ovat esimerkiksi opinnäytetyön julkaiseminen yhteistyökumppanin tilaisuudessa tai opinnäytetyön aihepiiriä käsittelevässä konferenssissa.

Opinnäytetyön julkaisufoorumi tulee valita niin, että se tukee parhaalla mahdollisella tavalla opinnäytetyön hyödynnettävyyttä ja on osa työelämälähtöistä prosessia. Mikäli opinnäytetyö julkaistaan yhteistyökumppanin tilaisuudessa tai esimerkiksi konferenssissa, ohjaavat opettajat ja vertaisopponentti toimittavat palautteensa tekijälle kirjallisessa muodossa.

Lisätietoja:

Tutkintosääntö

Lisätietoja seuraavissa oppaan artikkeleissa:

Opinnäytetyön arviointikriteerit

Opinnäytetyön suunnitelman ohje

Opinnäytetyön raportin rakenne ja sisältö

​Opinnäytetyön menetelmäpajat

Opinnäytetyöprosessi antaa mahdollisuuden soveltaa erilaisia dokumentaatio- ja tiedonkeruumenetelmiä. Opiskelijoiden prosessia tuetaan menetelmäpajoissa. Menetelmäpajat ovat osa KEH1- ja KEH2-opintojaksoja, ja niihin osallistutaan ja ne suoritetaan kurssialueen ohjeiden mukaisesti. Pajojen sisällöt ovat seuraavat:

  • Kirjallisuuskatsauspaja (KEH1)
  • Toiminnallisen opinnäytetyön paja (KEH1)
  • Tilastollisten aineistojen käyttö ja kyselyt -paja (KEH1)
  • Havainnointi ja haastattelut -paja (KEH2)
  • Valokuvan ja videon käytön paja (KEH2)

Menetelmäpajoissa käyminen jakautuu siis kahden opintojakson ajalle. Menetelmäpajoihin valmistaudutaan materiaalien ja opinnäytetyön senhetkisen vaiheen mukaan. Kaikki pajat ovat tärkeitä. Vaikka tekisit oman opinnäytetyösi kuvailevalla otteella, tulevassa työssäsi tulee varmasti vastaan tilanteita, joissa tulee osata lukea, tulkita ja jopa itse luoda tietoa esimerkiksi taulukon muodossa.

Menetelmäpajojen Diakle-kurssialue

Lisätietoja seuraavissa oppaan artikkeleissa:

Opinnäytetyön arviointikriteerit, kohta II

Yhdessä kirjoittaminen

Opinnäytetyön raportin rakenne ja sisältö

Suomen kielen ja viestinnän pajat sekä informaatikkojen tuki

Suomen kielen ja viestinnän opinnot tukevat koko opinnäytetyöprosessia. Vuorovaikutteinen opetus ja ohjaus toteutetaan pajamuotoisena KEH1–4-opintojaksojen yhteydessä. Lisätietoa suomen kielen ja viestinnän pajoista löytyy Diaklesta pajojen omalta kurssialueelta.

Kirjaston informaatikot vastaavat tiedonhaun opetuksesta ja ohjauksesta. Tiedonhaun ja esimerkiksi lähteiden hallinnan taitoja tarvitaan sekä opinnäytetyön eri vaiheissa että muilla opintojaksoilla. Tiedonhankinnasta ja kirjastonkäytöstä löytyy lisätietoja Opinnäytetyön tekijälle -oppaassa.

Suomen kielen ja viestinnän pajojen Diakle-kurssialue

Opinnäytetyön tekijälle -opas

Lisätietoja seuraavissa oppaan artikkeleissa:

Opinnäytetyön arviointikriteerit, kohta II

Yhdessä kirjoittaminen

Opinnäytetyön raportin rakenne ja sisältö

Titta Riihimäki ja Olli Vesterinen (2020)

Saavutettavuusseloste