Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimeä-EiKaupallinen-EiMuutoksia 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä.
Tässä artikkelissa kuvataan Diakonia-ammattikorkeakoulussa tehtävien opinnäytetöiden erilaisia toteuttamistapoja. Näitä ovat tutkimuspainotteinen opinnäytetyö, kehittämispainotteinen opinnäytetyö sekä osasuorituksista rakentuva opinnäytetyö.
Diakonia-ammattikorkeakoulun opinnäytetöillä tulee aina olla työelämän yhteistyökumppani, ja ne ovat aina työelämää kehittäviä. Opinnäytetöiden aiheita on tarjolla Diakissa säännöllisesti järjestettävillä OSKE-toreilla, joissa työelämän edustajat ja Diakin hanketoimijat esittelevät ajankohtaisia kehittämistarpeita ja tutkimusideoita. AMK-tutkinnon opinnäytetyön aihe voi löytyä myös esimerkiksi harjoittelun tai opintojaksolla toteutuvan työelämäyhteistyön kautta. Tärkeää on, että opinnäytetyön aihe on konkreettinen ja sekä opiskelijan että työelämätahon näkökulmasta mahdollinen toteuttaa. Opinnäytetyön tulee aina edistää opiskelijan ammatillisen osaamisen kehittymistä.
Opinnäytetyön voi Diakissa toteuttaa monella tavalla. Opinnäytetyö voi olla tutkimus- tai kehittämispainotteinen, tai se voi olla myös osasuorituksista prosessimaisesti rakentuva. Yhteistä näille kaikille on aiemman tutkimustiedon hyödyntäminen ilmiön taustoituksessa ja tarkastelussa.
Opinnäytetyön toteutustavan valintaan vaikuttaa työn aihe. Millaisiin työelämästä nouseviin kysymyksiin tai tarpeisiin etsitään vastauksia tai ratkaisuja? Millaisesta kehittämistyöstä tai tuotekehittelystä on kysymys?
Seuraavassa kuvataan lyhyesti erilaisia toteuttamistapoja. Artikkelin loppuun on koottu lista aiheen ja menetelmän valintaa tukevasta kirjallisuudesta.
Tutkimuspainotteisen opinnäytetyön lähtökohtana on aina jokin työelämästä nouseva tutkimustarve. Tietoa voidaan tarvita esimerkiksi asiakkaiden kokemuksista tai palvelun kehittämistarpeista. Aiheen valinta ja tutkimuskysymykset suuntaavat tutkimusaineiston keräämisessä ja analyysissä käytettäviä menetelmiä.
Tutkimusten aineiston keruussa on useimmiten käytetty joko määrällisiä menetelmiä (esim. kyselylomake) tai laadullisia menetelmiä (esim. teemahaastattelu). Joissakin tutkimusaiheissa on mielekästä yhdistää erilaisia aineistonkeruun menetelmiä, esimerkiksi haastattelu ja havainnointi tai haastattelu ja kysely. Analysoitava tutkimusaineisto on mahdollista koota myös toiminnallisin menetelmin, vaikkapa asiakasjoukon ryhmäkeskusteluina tai toiminnallisena työskentelynä. Erona kehittämispainotteisiin opinnäytetöihin on kuitenkin se, että tavoitteena on ensisijaisesti tiedon tuottaminen. Tutkimuksella koottua tietoa voidaan hyödyntää kehittämisen lähtökohtana, mutta varsinainen kehittämistyö tapahtuu muissa opinnäytetöissä tai hankkeissa.
Tutkimuksellinen opinnäytetyö voi toteutua myös kirjallisuuskatsauksena. Kirjallisuuskatsauksessa tutkitaan aiemmin julkaistua tutkimustietoa. Ammattikorkeakoulun perustutkinnossa kirjallisuuskatsaukset ovat kuvailevia, mutta ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetöiltä edellytetään systemaattista kirjallisuuskatsausta.
Tutkimuksellisen opinnäytetyön raportissa tarkastellaan aiheen teoreettisia lähtökohtia ja keskeisiä käsitteitä. Siinä määritellään tutkimuksen tarkoitus ja tavoite sekä kuvataan aineiston keruun ja analysoinnin menetelmät. Raportissa esitellään tutkimustulokset sekä niistä seuraavat johtopäätökset ja pohdinta.
Kehittämispainotteisessa opinnäytetyössä on kysymys käytännön toiminnan ohjeistamisesta, opastamisesta, toiminnan järjestämisestä tai kehittämisestä. Tuotekehittelynä (produktiona) toteutuvassa opinneisen opinnäytetyönäytetyössä tuotetaan usein uusi palvelu tai tuote tai luodaan mallinnuksia ja toteutuksia. Kehittämispainott toteutustavat ovat lähellä toimintatutkimusta, jossa keskeistä on toiminnan kehittäminen ja osallistujien aktiivinen rooli. Kehittämispainotteisen opinnäytetyön prosessi etenee syklisesti kehittämistarpeiden tunnistamisesta toiminnan suunnitteluun ja toteuttamiseen sekä toiminnan arvioimiseen.
Kehittämispainotteisen opinnäytetyön raportissa tarkastellaan aiheen teoreettisia lähtökohtia, keskeisiä käsitteitä ja toimintaympäristöä, esitellään kehittämistoiminnan tavoitteet ja kuvataan tämän suunnittelun, toteuttamisen ja arvioinnin prosessi.
Osasuorituksista koostuvassa opinnäytetyössä tiettyä aihepiiriä käsitellään ja tarkastellaan vaiheittain eri näkökulmista. Opiskelija voi esimerkiksi opintojen eri vaiheissa tuottaa samaa aihepiiriä tarkastelevan verkkoartikkelin ja videon. Osasuorituksista koostuva opinnäytetyö edellyttää suunnitelmallisuutta. Se on lähellä toiminnallista opinnäytetyötä, ja siksi suunnittelussa ja raportoinnissa sovelletaan kehittämispainotteisen opinnäytetyön ohjeistusta. (Osasuorituksista koostuva opinnäytetyö Diakonia-ammattikorkeakoulussa, ks. Vesterinen & Alavaikko, 2020, 170.)
Opinnäytetyö voidaan tehdä myös artikkelimuotoisena.
Helminen, J. (toim.). (2020). Näkökulmia osallistavaan tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan. Diakonia-ammattikorkeakoulun TKI-toiminnan vuosikirja 5. (Diak Työelämä 18). Diakonia-ammattikorkeakoulu. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-493-348-3
Vesterinen, O., & Alavaikko, M. (2020). Työelämälähtöisen opinnäytetyön malli ja osaamisen kehittyminen. Teoksessa J. Helminen (toim.), Näkökulmia osallistavaan tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan: Diakonia-ammattikorkeakoulun TKI-toiminnan vuosikirja 5 (s. 166–177). (Diak Työelämä 18). Diakonia-ammattikorkeakoulu. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-493-348-3
Aaltola, J. & Valli, R. (2010 tai uudempi). Ikkunoita tutkimusmetodeihin: Virikkeitä aloittelevalle tutkijalle: 1, Metodin valinta ja aineistonkeruu (3. uud. ja täyd. p. tai uudempi). PS-Kustannus.
Määrällinen tutkimus:
Valli, R. (2015). Johdatus tilastolliseen tutkimukseen. PS-kustannus.
Laadullinen tutkimus:
Tuomi, J., & Sarajärvi, A. (2018). Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Tammi.
Kirjallisuuskatsaus:
Stolt, M., Axelin, A., & Suhonen, R. (toim.) (2016). Kirjallisuuskatsaus hoitotieteessä (2. korj. p.). (Turun yliopisto. Hoitotieteen laitoksen julkaisuja. Tutkimuksia ja raportteja 73). Turun yliopisto.
Toimintatutkimus:
Suojanen, U. (2004). Toimintatutkimus ammatillisen kehittymisen välineenä. https://metodix.fi/2014/05/19/suojanen-toimintatutkimus/
Minna Valtonen, Anna Liisa Karjalainen, Marianne Nylund, Titta Riihimäki ja Olli Vesterinen 2020