Tiivistelmällä tarkoitetaan opinnäytetyön alussa olevaa koostetta opinnäytetyön keskeisestä sisällöstä ja tärkeimmistä tuloksista. Se on korkeintaan yhden sivun mittainen itsenäinen kokonaisuus, josta saa nopeasti täsmällistä tietoa opinnäytetyöstä.
Tiivistelmä kirjoitetaan rivivälillä 1.
Tiivistelmä on erillinen tekstilajinsa opinnäytetyöraportissa. Se on teksti toisesta tekstistä, opinnäytetyöraportista, ja sen on toimittava itsenäisesti, ilman opinnäytetyöraporttiakin. Tiivistelmää ei pidä sekoittaa johdantoon.
Vaikka tiivistelmä on opinnäytetyöraportin alussa, se kirjoitetaan viimeiseksi, kun opinnäytetyön tulokset ovat selvillä.
Tiivistelmä toimii opinnäytetyön esittelijänä, ja siksi on tärkeää, että se kuvaa opinnäytetyötä selkeästi, virheettömästi ja yleisten käytäntöjen mukaisesti.
Tiivistelmän alkuun kirjoitetaan seuraavat tiedot:
*) Sivumääräksi merkitään raportin varsinainen osuus, ei liitesivuja.
**) Jos tekijöinä on useamman tutkinnon suorittajia, merkitään kaikki tutkintonimikkeet pilkulla erotettuina.
Tutkintonimikkeen tiedot voi tarkistaa Diakin tutkintosäännöstä (2. §) tai Diakin opinto-oppaasta.
Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittajat merkitsevät tiivistelmään tutkintonimikkeen alle myös koulutusohjelman nimen (esim. Monialainen ja yhteensovittava johtaminen). Sen voi tarkistaa Diakin opinto-oppaasta.
⇒ Diakonia-ammattikorkeakoulun tutkintosääntö
Tiivistelmän sisältö vaihtelee sen mukaan, onko kyseessä tutkimustyyppinen opinnäytetyö vai jokin muu toteuttamisen tapa, josta on kirjoitettu raportti. Sisältö rakentuu seuraavista asioista:
Tiivistelmä kirjoitetaan kokonaisin virkkein ja teksti jaetaan sisällön mukaan kappaleisiin. Tyyli on neutraalia ja toteavaa, eikä esimerkiksi tuotoksen arvioinnissa käytetä adjektiiveja ja sellaisia ilmaisun tapoja, joilla tekijä itse arvottaa omaa työtään.
Persoonamuotoja ei käytetä opinnäytetyön tekijän/tekijöiden oman toiminnan kuvaamisessa, vaan ne korvataan passiivilla esimerkiksi seuraavasti:
Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin teemahaastattelua.
Tuotteen toimivuutta testattiin koehenkilöiden avulla.
Aikamuotona on pääsääntöisesti imperfekti.
Tiivistelmässä ei käytetä lähdeviitteitä, sitaatteja, lyhenteitä, väliotsikoita eikä tekstin korostuskeinoja, kuten lihavointia ja kursivointia.
Tiivistelmän loppuun merkitään 3–7 opinnäytetyötä kuvailevaa asiasanaa aakkosjärjestyksessä ja pienin alkukirjaimin. Asiasanat linkittävät opinnäytetyön tiedonhaun järjestelmiin ja auttavat tiedonhakijaa löytämään työn. Asiasanat haetaan Yleisestä suomalaisesta ontologiasta (YSO), ja tutkimuspainotteisessa opinnäytetyössä yhdeksi asiasanaksi haetaan myös menetelmää kuvaava sana (esim. ennaltaehkäisy, nuoret, syrjäytyminen, toimintatutkimus).
⇒ YSO (Yleinen suomalainen ontologia)
Tiivistelmä kirjoitetaan opinnäytetyön alkuun myös englanniksi. Tulkkitutkintojen opinnäytetöihin kuuluu lisäksi toisella työkielellä tai puhetta tukevilla ja korvaavilla kommunikaatiomenetelmillä tehty tiivistelmä. Jos suomenkieliseen tiivistelmään tehdään sisällöllisiä ja rakenteellisia muutoksia, ne pitää toteuttaa myös vastaavasti muihin tiivistelmiin.
Alkuperäinen artikkeli Anna-Liisa Karjalainen (2016, 2020)
Päivittänyt Atte Kollanus ja Mervi Kivirinta 2024