Skip to main content
It looks like you're using Internet Explorer 11 or older. This website works best with modern browsers such as the latest versions of Chrome, Firefox, Safari, and Edge. If you continue with this browser, you may see unexpected results.

Osallistavan ja tutkivan kehittämisen opas 2.0

SOSIAALI-, TERVEYS- JA KIRKON ALAN PERUSTUTKINTOJEN OPINNÄYTETYÖT

 

Tässä artikkelissa tarkastellaan Diakin sosiaali-, terveys- ja kirkon alan perustutkintojen opinnäytetöiden lähtökohtia sekä opinnäytetöiden aiheenvalintaa määrittäviä linjauksia ja asetuksia. 

 

Diakonia-ammattikorkeakoulun (Diak) sosiaali-, terveys- ja kirkon alan opinnäytetöiden keskeisenä lähtökohtana on, että ne ovat ammattialaa ja alan palveluja sekä asiakastyötä kehittäviä. Opinnäytetöiden muodot ja prosessit voivat olla erilaisia, mutta yhteinen nimittäjä on se, että opinnäytetöissä etsitään ratkaisua johonkin ammattialaa ja asiakkaiden palvelutarpeita koskevaan kysymykseen.

Toisena keskeisenä lähtökohtana on, että opinnäytetyön tekeminen syventää opiskelijan ammatillista osaamista ja kehittymistä. Opiskelijalle opinnäytetyön tekeminen tarjoaa mahdollisuuden perehtyä häntä kiinnostavaan, omaa ammattialaa kehittävään aiheeseen ja paneutua siihen monipuolisesti. Opinnäytetyössä opiskelija laajentaa ja syventää ammatissa tarvittavia tietoja ja taitoja. Opinnäytetyössä yhdistyvät tiedon ja taidon karttumisen sekä ammatillisen kriittisen reflektion prosessit, jotka edistävät alan asiantuntijaksi kehittymistä. Opinnäytetyöprosessin aikana opiskelijoiden ja ammattilaisten välille voi muodostua sellaisia yhteistyöverkostoja ja kumppanuuksia, joihin kiinnittyminen auttaa opiskelijaa työllistymisessä.

Diakin tavoite on, että opinnäytetyöt liittyvät työelämän tutkimus-, kehittämis- ja innovaatioprosesseihin. Opinnäytetyöt voivat linkittyä esimerkiksi hankkeissa tehtäviin kartoituksiin ja selvityksiin tai niiden pohjalta tehtävään ammattialan ja alan palvelujen sekä asiakastyön kehittämiseen. Parhaimmillaan opinnäytetyöt edistävät Diakin strategian painotuksia.

Diakin strategia vuosille 2021–2030 korostaa muutosta itsessä ja yhteiskunnassa. Muutoksen tavoite on inhimillisempi ja kestävämpi maailma. Inhimillisemmän ja kestävämmän maailman rakentaminen kietoutuu Diakin neljän strategisen vahvuuden kehittämistyöhön. Strategiset vahvuudet kuvataan seuraavasti:

  • Selkärankana sivistys
  • Tarjoamme työkaluja mielekkään elämän ja laadukkaan työn rakentamiseen. Tuemme kestävää elämäntapaa ja hyvinvointia. Vahvistamme kansainvälisiä osaamisverkostoja.
  • Ytimessä uudistuva eettisyys
  • Sitoudumme inhimilliseen kohtaamiseen ja vuorovaikutukseen. Tunnistamme maailman hätää ja ratkaisemme sosiaalisia ongelmia. Ratkomme uusien teknologioiden ja työtapojen mukanaan tuomia eettisiä kysymyksiä.
  • Supervoimana moninaisuus
  • Lisäämme sosiaalista osallisuutta ja yhteiskunnallista integraatiota. Edistämme uskonto- ja kulttuurilukutaitoa sekä sovintotyötä. Etsimme ratkaisuja monimutkaistuvan maailman kysymyksiin.
  • Valttina osaaminen yhteisvoimin
  • Kehitämme opiskelijalähtöisiä oppimisen ekosysteemejä ja alustoja valtakunnallisesti. Mahdollistamme joustavat oppijan polut ja monimuotoiset oppimistavat. Panostamme kohtaamisosaamiseen.
Sosiaali-, terveys- ja kirkon alan opinnäytetöiden lähtökohdat

Kun opiskelija aloittaa sosiaali-, terveys- ja kirkon alalle kohdentuvan opinnäytetyönsä suunnittelun, hänen tulee pohtia, mihin yhteiskunnallisiin ja ammattialan kehittämistarpeisiin opinnäytetyöllä vastataan. Sosiaali-, terveys- ja kirkon alan opinnäytetöissä on tärkeää kehittää kansalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen liittyvää palvelujärjestelmää ja asiakastyön käytäntöjä ja menetelmiä.

Sosiaali-, terveys- ja kirkon alalla on korostettu kansalaisten ja asiakkaiden osallisuuden vahvistamista palvelujen ja työkäytäntöjen kehittämisessä (esim. Häyhtiö, 2017; Laitinen & Niskala, 2013; Pohjola, Kairala, Niskala & Lyly, 2017). Asiakkailla on kokemuksia ja ainutlaatuista tietoa palveluista ja työkäytännöistä. Merkityksellistä on asiakkaiden kuuleminen erilaisissa elämäntilanteissa ja heidän osallisuutensa mahdollistaminen palvelujen ja työkäytäntöjen kehittämisessä, jotta ne vastaavat paremmin palveluita käyttävien tarpeisiin. Asiakkaiden osallistumisen mahdollisuus tulee arvioida myös opinnäytetyön suunnittelussa.

Aloittaessasi opinnäytetyöprosessiasi pohdi muun muassa seuraavia kysymyksiä:

  • Mikä aiheessa sinua kiinnostaa ja miksi?
  • Mitä uusia ammatillisia valmiuksia saat aihepiiriin liittyvästä opinnäytetyöstä ja mitä hyötyä tästä osaamisesta on sinulle työelämässä tai urasuunnittelussa?
  • Minkälaista merkitystä ammattialan kehittämisen näkökulmasta aiheella on ja kenelle?
  • Mitä opinnäytetyöprosessiin osallistuminen merkitsee siihen osallisina oleville henkilöille ja työyhteisölle?
  • Kenelle haluat kertoa jotain uutta opinnäytetyösi perusteella?
  • Miten ajattelet edetä opinnäytetyön tekemisessä, mitä tutkimus-, kehittämis- tai innovaatiotoiminnan (TKI) menetelmiä aiot käyttää?

Sosiaali-, terveys- ja kirkon alan ja alojen palvelujen sekä asiakastyön tutkimisessa ja kehittämisessä tarvittavaan osaamiseen kuuluvat valmiudet systemaattiseen tiedon hankintaan ja sen kriittiseen arviointiin. Osaamiseen lukeutuvat tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan menetelmät sekä TKI-toiminnan edellyttämä tiedontuotanto.

Sosiaalialan opinnäytetyön kriteerit

Ammattikorkeakoulut ovat laatineet kuvauksen sosionomi (AMK) -tutkinnon osaamisalueista. Osaamisalueet ovat 1) sosiaalieettinen osaaminen, 2) asiakastyön osaaminen, 3) sosiaalialan palvelujärjestelmäosaaminen, 4) kriittinen ja osallistava yhteiskuntaosaaminen, 5) tutkimuksellinen kehittämis- ja innovaatio-osaaminen sekä 6) työyhteisö-, johtamis- ja yrittäjyysosaaminen. Osaamisalueet muodostavat toisiaan täydentävän kokonaisuuden. (Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto, 2016.)

Sosionomitutkinnon osaamisaluista opinnäytetyötyö kiinnittyy vankasti tutkimukselliseen kehittämis- ja innovaatio-osaamiseen. Tutkimuksellinen kehittämis- ja innovaatio-osaaminen ilmenee kyvyssä suunnitella, toteuttaa ja arvioida tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa. (Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene, 2017, 10–12; Helminen ym., 2020; Näkki, 2016, 67–76; Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto, 2016.)

Tutkimuksellinen kehittämis- ja innovaatio-osaaminen

Sosionomi (AMK)

  • kykenee innovatiiviseen ongelmaratkaisuun ja verkostotyöhön sosiaalialan kehittämisessä
  • osaa kehittää kumppanuuslähtöisesti asiakastyön menetelmiä, työkäytäntöjä sekä palveluprosesseja
  • osaa suunnitella, toteuttaa ja arvioida kehittämishankkeita
  • osaa soveltaa tutkimus- ja kehittämismenetelmiä toimintakäytäntöjen kehittämiseksi
  • osaa tuottaa ja arvioida tietoa hyvinvoinnin edistämiseksi
  • osaa toimia tutkimus- ja kehittämistyön eettisten periaatteiden ja ohjeiden mukaisesti. (Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto, 2016.)

Tutkimuksellisen kehittämis- ja innovaatio-osaamisen kehittymisen lisäksi opinnäytetyö edistää esimerkiksi kriittisen ja osallistavan yhteiskuntaosaamisen rakentumista. Kriittiseen ja osallistavaan yhteiskuntaosaamiseen kuuluvat valmiudet tutkia kansalaisten sosiaalista hyvinvointia uhkaavia sekä epätasa-arvoa ja huono-osaisuutta aiheuttavia rakenteita ja prosesseja. Kriittiseen ja osallistavaan yhteiskuntaosaamiseen kuuluu myös valmius raportoida epäkohdista esimerkiksi päättäjille. (Arene, 2017, 10–12; Helminen ym., 2020; Näkki, 2016, 67–76; Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto, 2016.)

Sosiaalialalla korostuu käytännön kehittämistoiminta ja siihen liittyvä tiedontuotanto (esim. Muurinen, 2019; Satka ym., 2016). Ammattialalla on puhuttu kokeilevasta kehittämisestä (esim. Muurinen, 2019; Poskela ym., 2015). Pääpaino on sosiaalialan palvelujen sekä asiakastyön käytäntöjen ja menetelmien kehittämisessä työelämätahojen yhteistyönä ja yhdessä kansalaisten ja asiakkaiden kanssa (esim. Laitinen & Niskala, 2013; Forssén, Nyqvist & Raitanen, 2009; Toikko, 2012).

Diakin sosionomikoulutuksessa opiskelijalle syntyy sekä sosiaalialan laaja-alaista että alan syventävää erikoisosaamista. Koulutusohjelmassa voi suuntautua viiteen sosiaalialan vaihtoehtoiseen osaamisalueeseen: varhaiskasvatukseen, lapsi- ja perhetyöhön, mielenterveys- ja päihdetyöhön, gerontologiseen sosiaalityöhön, vammaistyöhön sekä moninaisuus- ja monikulttuurisuustyöhön. Opinnäytetyössä opiskelijalla on mahdollisuus syventää ammatillista erikoisosaamistaan valitsemalla opinnäytetyön aihe näiltä työalueilta.

Erikoisosaamisen kehittäminen liittyy myös ammatillisten pätevyyksien suorittamiseen, joista määrätään erikseen lainsäädännössä. Sosionomitutkintoa suorittavan opiskelijan tulee ottaa huomioon opinnäytetyössään pätevyyksiin liittyvä lainsäädäntö. Jos opiskelija valitsee varhaiskasvatuksen sosionomin pätevyyden tutkintoonsa, tulee sosionomitutkinnon opintoihin sisältyä vähintään 60 opintopistettä varhaiskasvatukseen ja sosiaalipedagogiikkaan suuntautuneita opintoja (L 540/2018, 27. §). Näihin opintoihin sisällytetään 15 opintopisteen laajuinen opinnäytetyö.

Terveysalan opinnäytetyön kriteerit

Sairaanhoitaja-, sairaanhoitaja-diakonissa- ja terveydenhoitajakoulutusta ohjaavat Euroopan Unionin direktiivit 36/2005/EY ja 55/2013/EU (Euroopan komissio, 2005; 2013). Myös laki ja asetus terveydenhuollon ammattihenkilöistä (L 559/1994; A 564/1994) sekä valtakunnalliset yleissairaanhoitajan osaamisvaatimukset (yleSHarviointi-hanke, 2020) ohjaavat koulutuksessa saavutettavaa osaamista. Lisäksi terveydenhoitajakoulutukselle on määritetty valtakunnalliset osaamisvaatimukset (Haarala, 2014).

Yleissairaanhoitajan osaamisvaatimuksiin kuuluvat Näyttöön perustuva toiminta, tutkimustiedon hyödyntäminen ja päätöksenteko, Yrittäjyys ja kehittäminen sekä Laadun varmistus, joissa osaamisvaatimuksiksi on muun muassa määritelty, että sairaanhoitaja (AMK) ja terveydenhoitaja (AMK)

  • hallitsee tiedonhaun yleisimmistä terveystieteiden tietokannoista ja osaa lukea ja arvioida kriittisesti tieteellisiä julkaisuja
    • terveystieteiden yleisimpien tietokantojen käyttö
    • tieteellisten julkaisujen lukeminen ja kriittinen arviointi
  • osallistuu hoitotyön laadun varmistamiseen työyhteisön jäsenenä
  • tunnistaa hoitotyön kehittämis- ja tutkimuskohteita
  • kykenee osallistumaan ryhmän jäsenenä kehittämis- innovaatio- ja tutkimusprosesseihin
    • projektin hallinta
    • innovaatiot ja laadun parannus hoitotyössä
    • tutkimustyön menetelmät.

Yleissairaanhoitajan osaamisvaatimuksiin kuuluu näyttöön perustuvan tiedon käyttäminen opinnäytetöissä.

Terveysalalla opinnäytetyö sisällytetään direktiivien mukaiseen harjoitteluun. Tämä tarkoittaa terveysalan opinnäytetöissä seuraavaa:

1. Kaikilla opinnäytetöillä tulee olla työelämätahon tilaus (katso myös Diakonia-ammattikorkeakoulun tutkintosääntö § 22).

Työelämätahona voi toimia Diakin hanke, Diakin yhteistyötaho tai -hanke, julkinen tai yksityinen työelämätaho, yhdistys, säätiö, Diak organisaationa tai vastaava taho. Työelämätaho voi olla työelämätahon itsensä tai Diakin tarjoama tai opiskelijan itse esimerkiksi harjoittelujakson tai työelämäkontaktien kautta sopima. Aiherajaus tehdään yhteistyössä neuvotellen työelämätahon, opiskelijoiden ja opinnäytetyötä Diakissa ohjaavien opettajien kesken. Tavoitteena on sekä opiskelijoita että tilaavaa työelämätahoa hyödyttävä prosessi, jossa palveluiden käyttäjät, ammattilaiset ja kansalaiset eivät ole toiminnan kohteita vaan aktiivisia osallisia.

2. Hankkeissa tehtävien opinnäytetöiden pitää linkittyä hoitotyöhön

EU direktiivin mukaan harjoittelussa opiskelijan tulee oppia ”hoitoryhmän jäsenenä ja suorassa yhteydessä terveeseen tai sairaaseen henkilöön ja/tai yhteisöön suunnittelemaan, toteuttamaan ja arvioimaan asianmukaisia yleissairaanhoidon tehtäviä hankkimiensa tietojen, taitojen ja pätevyyden perusteella. Sairaanhoitajaksi opiskelevan on opittava toimimaan sekä hoitoryhmän jäsenenä että hoitoryhmän johtajana, joka organisoi yleissairaanhoidon tehtäviä, myös henkilökohtaista ja pienryhmille annettavaa terveyskasvatusta hoitolaitoksessa tai muussa toimintayksikössä.”

Hankkeissa tehtävissä opinnäytetöissä tulee kiinnittää huomiota em. direktiivin kohtaan ja pohtia, mikä merkitys opinnäytetyöllä on hoitotyöhön ja sen kehittämiseen ja /tai yksilön, yhteisön ja väestön terveyttä ja hyvinvointia edistävään toimintaan.

3. Opinnäytetöistä laaditaan sopimus opiskelijan, toimeksiantajan ja Diakin välillä, jossa toimeksiantajan edustajan on oltava sairaanhoitaja (EU direktiivin vaatimus harjoittelun ohjaajasta on sairaanhoitaja). Sopimus opinnäytetyöstä löytyy Diakin sivuilta ”Lomakkeet”

Sopimuslomakkeessa on uusi kohta terveysalaa varten: hoitotyön asiantuntija *)

*) Opinnäytetyön toimeksiantajalla töissä oleva sairaanhoitaja, jonka roolina on toimia hoitotyön asiantuntijana opinnäytetyön ohjausprosessissa (EU direktiivin vaatimus harjoittelun ohjaajasta on sairaanhoitaja).

Sopimus opinnäytetyöstä

4. Opinnäytetyön julkistaminen työelämälähtöisesti

Katso tarkemmin tämän oppaan luvun ”Perustutkinnon opinnäytetyöprosessi” alaluku ”Opinnäytetyön julkaiseminen sekä prosessin ja tulosten hyödyntäminen”.

⇒ Opinnäytetyön julkaiseminen sekä prosessin ja tulosten hyödyntäminen

Terveysalalla tulee kiinnittää huomiota, että työelämän edustaja eli tämän harjoittelun ohjaaja on mukana opinnäytetyön julkistamisessa (opinnäytetyö julkaistaan joko työelämässä tai työelämän edustaja saapuu Diakin tilaisuuteen).

Terveydenhoitajaopiskelijat tekevät sairaanhoitajatutkintoon kuuluvan opinnäytetyön lisäksi terveydenhoitajan ammattiopinnoissaan viiden opintopisteen laajuisen kehittämistyön. Sen tarkoituksena on vahvistaa terveydenhoitajatyön ammatillisen osaamisen ja terveydenhoitajan työn ja ammatin kehittämistä (Haarala, 2014).

Diakissa tämä näkyy kehittämis- ja innovaatiotoiminnan opintojaksossa, jossa terveydenhoitaja

  • osaa soveltaa terveyden- ja hyvinvoinnin strategioita terveydenhoitajatyön ja terveyden edistämisen suunnittelussa, toteutuksessa, arvioinnissa ja kehittämisessä
  • osaa arvioida hyvinvointi- ja ennakointitietoa terveydenhoitajatyön ja terveyden edistämisen kehittämisessä
  • osaa kehittää terveydenhoitajatyötä aloitteellisesti ja innovatiivisesti yhteiskunnan ja työelämän tarpeita ennakoiden
  • osaa arvioida vaikuttavuutta
  • osaa raportoida ja julkistaa kehittämistoimintaansa
  • osaa kehittää terveysviestintätaitojaan.

Diakin sairaanhoitajakoulutuksessa opiskelija voi syventyä yhteen seuraavista hoitotyön alueista: kriittisesti sairaan ja perioperatiivisen potilaan hoitotyö, mielenterveys- ja päihdetyö, gerontologinen hoitotyö tai child, adolescent and family nursing: advanced studies. Viimeksi mainitun lisäksi englanninkielisessä sairaanhoitajakoulutuksessa voi syventyä advances in care: polyclinical care ‑opintoihin. Opiskelijalla on siis mahdollisuus syventää ammatillista osaamistaan valitsemalla opinnäytetyön aiheen hoitotyön syventävältä alueelta. Sairaanhoitaja-diakonissaopiskelijoiden opinnäytetyön aiheenvalintaa säätelevät myös kirkon työntekijän kelpoisuusvaatimukset (ks. Kirkon alan opinnäytetöiden kriteerit).

Opinnäytetöissä arvioidaan sairaanhoitajien ja terveydenhoitajien valtakunnallisten osaamistavoitteiden saavuttamista.

Kirkon alan opinnäytetöiden kriteerit

Diakin kirkon alan tutkintoihin sisältyvien opinnäytetöiden tulee täyttää sekä sosiaali- tai terveysalan että kirkon alan opinnäytetöille asetetut tavoitteet ja kriteerit. Diakoniksi, kirkon nuorisotyönohjaajaksi tai kirkon varhaiskasvatuksen ohjaajaksi opiskelevan tulee syventää opinnäytetyössään siis sekä sosiaalialan ammattitaitoaan että kirkollista ammatillista osaamistaan. Kirkon varhaiskasvatuksen ohjaajan opinnäytetyöprosessia määrittävät myös varhaiskasvatuksen sosionomin kelpoisuutta koskevat kriteerit, joiden mukaan opinnäytetyön tulee liittyä varhaiskasvatuksen teoriaan ja toimintaympäristöön. Diakonissan opinnäytetyön tulee täyttää myös edellä kuvatut yleissairaanhoitajan osaamisvaatimukset.

Kirkon alan koulutuksissa opinnäytetyön (15 op) tulee liittyä kirkon työhön kirkkohallituksen kelpoisuuspäätösten (Kirkkohallitus, 2017/2020) ilmaisun mukaisesti. Kirkon työntekijän kelpoisuuden saavuttamiseksi opinnäytetyön tulee täyttää jokin seuraavista neljästä kriteeristä:

  1. Opinnäytetyön aihe liittyy

  • sosionomi (AMK) -diakoneilla diakonian alaan
  • sairaanhoitaja (AMK) -diakonissoilla diakoniseen hoitotyöhön.
  • sosionomi (AMK) -nuorisotyönohjaajilla kirkon kasvatuksen tai nuorisotyön alaan
  • sosionomi (AMK) -varhaiskasvatuksen ohjaajilla kirkon varhaiskasvatuksen alaan.
  1. Työssä on erillinen luku, jossa pohditaan opinnäytetyön ja sen tulosten soveltamismahdollisuuksia kirkon työssä.

  2. Kirkon työhön liittyvä pohdinta tai teologinen reflektio läpäisee koko työn.

  3. Työssä on erillinen luku, jossa tutkimuksen teemaa ja tuloksia reflektoidaan teologisesti.

Nämä kriteerit koskevat kaikkia opinnäytetyön toteutustapoja, niin tutkimuspainotteisia ja kehittämispainotteisia opinnäytetöitä kuin osasuorituksista koostuvia opinnäytetöitä. Ensimmäisen kriteerin mukaiset opinnäytetyön aiheet löytyvät yleensä paikallisseurakuntien toiminnan tutkimisen ja kehittämisen piiristä. Opinnäytetyö voi liittyä esimerkiksi diakoniatyön kehittämishankkeisiin tai lasten, nuorten ja perheiden osallisuuden vahvistamiseen. Monesti kiinnostavia, konkreettisia opinnäytetyön ideoita löytyy seurakuntaharjoittelun aikana sekä OSKE-toreilla. Diakin yhteisöpajat tarjoavat myös mahdollisuuksia opinnäytetöiden tekemiseen (Häkkinen, 2018). Opinnäytetyö on mahdollista tehdä myös kirkon alan moniammatillisena yhteistyönä vaikkapa siten, että kehitetään diakoniakasvatuksen aineistoa rippikouluun yhdessä nuorten kanssa tai tutkitaan lasten osallisuuden toteutumista diakonisessa perhetyössä.

Toisen kriteerin perusteella kirkon alan opinnäytetyö voi myös vastata ensisijaisesti joko sosiaali- tai terveysalan tutkimus- tai kehittämistarpeisiin. Diakonissaksi opiskeleva voi esimerkiksi tuottaa aineistoa monikulttuuristen potilaiden kohtaamisen tueksi, ja varhaiskasvatuksen ohjaajaksi opiskeleva voi tutkia vaikkapa varhaiskasvatuksen ympäristökasvatusta. Diakonia-alaan, kirkon kasvatukseen, nuorisotyöhön tai varhaiskasvatukseen liittyvien näkökulmien tulee kuitenkin olla myös tällaisessa työssä mukana läpi koko opinnäytetyöprosessin ideapaperista alkaen. Tämä tulee osoittaa erillisessä luvussa. Tutkimuspainotteisessa opinnäytetyössä kyseisessä luvussa voidaan tarkastella tulosten soveltamisen mahdollisuuksia seurakunnan työssä. Kehittämispainotteisissa opinnäytetöissä pohdinta voi sisältää esimerkiksi sen tarkastelua, miten opinnäytetyöprosessissa syventynyttä asiantuntijuutta on mahdollisuus soveltaa kirkon työssä.

Myös kolmas ja neljäs kriteeri liittyvät sellaisiin kirkon alan opinnäytetöihin, jotka vastaavat sosiaali- ja terveysalan tarpeisiin. Näidenkin kriteereiden osalta on tärkeää, että kirkon työhön liittyvä pohdinta on mukana opinnäytetyöprosessissa alusta loppuun saakka.

 

LÄHTEET

Asetus terveydenhuollon ammattihenkilöistä 28.6.1994/564. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1994/19940564

Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene (2017). Sosionomi tuottaa hyvinvointia läpi elämänkaaren: Ammattikorkeakoulutus sosiaalialan muutoksen edistäjänä. Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry:n työryhmän selvitys sosiaalialan tilanteesta ja kehityksestä 2017. Arene. http://www.arene.fi/wp-content/uploads/Raportit/2018/arene_sosionomiselvitys_pitka_raportti_fin.pdf?_t=1526901428

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2005/36/EY ammattipätevyyden tunnustamisesta. (7.9.2005) https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/HTML/?uri=LEGISSUM:c11065

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2013/55/EU ammattipätevyyden tunnustamisesta annetun direktiivin 2005/36/EY ja hallinnollisesta yhteistyöstä sisämarkkinoiden tietojenvaihtojärjestelmässä annetun asetuksen (EU) N:o 1024/2012 (IMI-asetus) muuttamisesta (20.11.2014).  https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/HTML/?uri=CELEX:32013L0055&from=FI

Forssén, K., Nyqvist, L., & Raitanen, A. (toim.). (2009). Tutkiva sosiaalityö: Moniammatillisuus sosiaalityön mahdollisuutena.  Talentia-lehti & Sosiaalityön tutkimuksen seura. http://www.sosiaalityontutkimuksenseura.fi/muuttiedotteet/Tutkiva_sosiaalityo_2009_net.pdf

Haarala, P. (2014). Terveydenhoitajan ammatillisen osaamisen kuvaus. Terveydenhoitajakoulutuksesta valmistuvien osaamisalueet, tavoitteet ja keskeiset sisällöt. Metropolia. Saatavilla 13.8.2020 https://www.metropolia.fi/fi/opiskelu-metropoliassa/amk-tutkinnot/terveydenhoitaja/terveydenhoitajan-ammatillisen-osaamisen-kuvaus.

Helminen, J., Juujärvi, S., Koivisto, M., Rinne, P., & Rusi, M. (2020). Sosionomin (AMK) osaamisen arviointi asiakasturvallisuuden näkökulmasta.  http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-493-351-3

Häkkinen, T. (2018). Yhteisöpajat oppimistehtävien ja opinnäytetöiden mahdollistajina. Teoksessa M. Valtonen (toim.), Yhteisöpajat osallisuuden, oppimisen ja muutoksen mahdollistajina (s. 121‒129). (Diak Työelämä 15). Saatavilla http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-493-314-8

Häyhtiö, T. (2017). Osallisuutta sote-palveluihin palvelumuotoilemalla? (Kunnallisalan kehittämissäätiön julkaisu 4). https://kaks.fi/wp-content/uploads/2017/05/osallisuutta-sote-palveluihin-palvelumuotoilemalla-004-1.pdf

Kirkkohallituksen päätös tietyiltä hengellisen työn viranhaltijoilta vaadittavista tutkinnoista 24.1.2017/Nro 124. Kirkon säädöskokoelma. https://evl.fi/plus/paatoksenteko/lainsaadanto/kirkon-saadoskokoelma/saadoksia-1/nro-124-kirkkohallituksen-paatos-tietyilta-hengellisen-tyon-viranhaltijoilta-vaadittavista-tutkinnoista

L 540/2018. Varhaiskasvatuslaki. Saatavilla https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2018/20180540

L 559/1994. Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä. Saatavilla https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1994/19940559

Laitinen, M. & Niskala, A. (toim.) (2013). Asiakkaat toimijoina sosiaalityössä. Tampere: Vastapaino.

Muurinen, H. (2019). Pragmatismi ja kokeileva lähestymistapa sosiaalityön tiedonmuodostuksessa. (Heikki Waris -instituutin tutkimuksia 2/2019). Helsinki: Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Socca. (Helsingin yliopisto, valtiotieteellinen tiedekunta, väitöskirja.) Saatavilla http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-5616-82-8

Näkki, P. (2016). Sosionomin uudistuneet kompetenssit ja uudistuvan työelämän kehittämisvalmiudet. Teoksessa R. Gothóni, A. L. Karjalainen, P. Koistinen & M. Kolkka (toim.), Osallistavaa oppimista ja kehittämistä (s. 69–78). (Diak Opetus 3). Saatavilla http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-493-280-6

Pohjola, A., Kairala, M., Niskala, A. & Lyly, H. (2017). Asiakkaasta kehittäjäksi ja vaikuttajaksi — Asiakkaiden osallisuuden muutos sosiaali- ja terveyspalveluissa. Tampere: Vastapaino.

Poskela, J., Kutinlahti, P., Hanhike, T. Martikainen, M. & Urjankangas, H.-M. (2015). Kokeileva kehittäminen. (Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja, TEM raportteja 67/2015). Saatavilla http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-327-061-9

Satka, M., Julkunen, I., Kääriäinen, A., Poikela, R., Yliruka, L. & Muurinen, H. (toim.) (2016). Käytäntötutkimuksen taito. Saatavilla http://hdl.handle.net/10138/166389

Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto (29.4.2016). Sosiaalialan ammattikorkeakoulutuksen kompetenssit. Saatavilla 21.4.2020 https://www.diak.fi/opiskelu/opiskelijan-polku/opintojen-suorittaminen/arviointi/osaamisvaatimukset-sosionomi/

Toikko, T. (2012). Sosiaalipalveluiden kehityssuunnat. Saatavilla http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-44-8772-9

Vilkka, H. & Airaksinen, T. (2003). Toiminnallinen opinnäytetyö. Tammi.

YleSHarviointi-hanke (2020). Yleissairaanhoitajan (180 op) osaamisvaatimukset ja sisällöt. Saatavilla https://blogi.savonia.fi/ylesharviointi/2020/01/15/yleissairaanhoitajan-180-op-osaamisvaatimuslauseet-ja-sisallot-julkaistu/

Jari Helminen, Satu Kajander-Unkuri ja Minna Valtonen 2020

Saavutettavuusseloste