Skip to Main Content
It looks like you're using Internet Explorer 11 or older. This website works best with modern browsers such as the latest versions of Chrome, Firefox, Safari, and Edge. If you continue with this browser, you may see unexpected results.

Osallistavan ja tutkivan kehittämisen opas 2.0

YLEMMÄN AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINNON OPINNÄYTETYÖ

 

Tässä artikkelissa tarkastellaan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyön reunaehtoja sekä kuvataan opiskelijan opinnäytetyprosessi ja siihen liittyvät opinnot.

 

Opinnäytetyön reunaehdot

Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyö on tutkimus- ja kehittämishanke, jonka tavoite on hyödyttää alueellista työelämän kehittämistä. Diakonia-ammattikorkeakoulussa painotetaan osallistavaa tutkimus- ja kehittämisotetta (OSKE), jossa yhteistoiminnallisesti hanke- ja työelämäkumppaneiden, työntekijöiden ja asiakkaiden kanssa tuotetaan ratkaisuja työelämän kehittämiseen. Tavoitteena on luoda uusia innovaatioita, toimintamalleja ja menetelmiä sosiaali- ja terveys- ja kirkon alan käyttöön.  (ks. Keskitalo 2015; Gothoni ym., 2015; Helminen, 2020). Tavoite on, että ylemmän tutkinnon opinnäytetyöt tehdään Diakin hankkeissa tai työelämäkumppaneiden tarjoamista aiheista. Työelämätahona voi toimia julkinen tai yksityinen työelämätaho, yhdistys, säätiö, seurakunta tai vastaava taho. Aiherajaus tehdään yhteistyössä neuvotellen työelämätahon, opiskelijoiden ja opinnäytetyötä Diakissa ohjaavien opettajien kesken. Opinnäytetyön tulisi olla sekä opiskelijoita että työelämätahoa hyödyttävä prosessi, jossa palveluiden käyttäjät, ammattilaiset ja kansalaiset eivät ole toiminnan kohteita vaan aktiivisia yhteistyökumppaneita. Opinnäytetyön aiheen valinnassa huomioidaan opiskelijan omat intressit ja oppimistavoitteet. 

Tavoitteena tutkimus- kehittämis- ja innovaatiosaaminen

Ylemmässä ammattikorkeakoulututkinnossa tutkimus-, kehittämis- ja innovaatio-osaaminen painottuu ammattikorkeakoulututkintoja enemmän. Ylempi amk-tutkinto koostuu 90 opistopisteestä, josta opinnäytetyön osuus on kolmasosa eli 30 opintopistettä. Opinnäytetyön tekemistä tukevat tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiomenetelmien (TKI) opinnot, jotka ovat laajuudeltaan 10 opintopistettä. Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyössä hyödynnetään aikaisempaa tutkimustietoa ja kotimaisia ja kansainvälisiä tietokantoja.  Opiskelijalle ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyö tuottaa tutkimus- ja kehittämisosaamista, jota työelämän kehittämisessä tarvitaan.

Opinnäytetyön aiheen valinta, ideointi ja suunnittelu

Diakissa opinnäytetyö ajoittuu kolmelle lukukaudelle. Seuraavassa kuvataan opinnäytetyön vaiheittainen eteneminen.

Ensimmäisen lukukauden opinnäytetyöprosessi alkaa aiheen valinnalla ja päättyy opinnäytetyösuunnitelman laatimiseen. Opinnäytetyöprosessin alussa opiskelija osallistuu OSKE-torille, jossa Diakin hankkeet ja työelämäkumppanit esittelevät yhteistyömahdollisuuksia ja opinnäytetyöaiheita. OSKE-torin jälkeen opiskelija valitsee itseään kiinnostavan aiheen ja tutustuu aiheeseen tarkemmin olemalla yhteydessä hankkeisiin ja työelämäkumppaneihin. Usein aihe on alustava ja tarkentuu yhteisten keskustelujen pohjalta. Tässä vaiheessa voi löytyä myös muita opiskelijoita, jotka ovat kiinnostuneita samasta aiheesta/aihepiiristä. Opinnäytetyön alustava idea kirjataan ideapaperiksi Diakin ohjeiden mukaisesti.

Opinnäytetyön ideapaperi

Aiheen valinnan jälkeen opiskelija tutustuu aiheeseen liittyvään aikaisempaan tutkimukseen ja aikaisempiin kehittämisprojekteihin, joiden pohjalta aihe tarkentuu ja tutkimus- ja kehittämiskysymykset muotoutuvat.  Myös opinnäytetyön keskeiset käsitteet ja teoreettinen viitekehys muodostuvat aikaisemman tutkimuksen pohjalta. Diakin kirjaston informaatikot järjestävät tiedonhaun pajoja, joissa opiskellaan tiedonhakua ja kirjallisuuskatsauksen laatimista.

Opinnäytetyöryhmät

Opinnäytetyön ohjaus tapahtuu opinnäytetyöryhmissä. Opinnäytetyöryhmät muodostuvat opiskelijoiden ilmoittamien aiheiden perusteella. Ryhmät koostuvat temaattisesti samantyyppisistä aiheista, jolloin eri opinnäytetyöt voivat hyötyä toisistaan. Pedagogisena lähtökohtana on, että opinnäytetyöryhmät ovat moniammatillisia, jolloin ohjaajat ja opiskelijat edustavat sosiaali-, terveys- ja kirkon alaa. Opinnäytetyö voidaan tehdä yksilötyönä, parityönä tai ryhmässä.

Opinnäytetyön ohjaus jatkuu samoissa ohjausryhmissä koko opinnäytetyöprosessin ajan. Opinnäytetyöryhmissä opiskelijat esittelevät työn etenemistä ja saavat ohjausta kunkin vaiheen kysymyksiin. Ryhmissä opiskelijat toimivat toisen opinnäytetyön opponenttina.

Ensimmäisenä lukukautena tutkimus- kehittämis- ja innovaatiomenetelmien opintojakso  tukee opinnäytetyösuunnitelman laadintaa, erityisesti aineistonkeruumenetelmien valintaa.  Asiantuntijaveistinnän opinnoissa keskitytään raportointiin ja tutkimuskirjoittamiseen.

Ensimmäisenä lukukautena opinnäytetyöryhmissä käydään läpi opinnäytetyön ideaa, tavoitetta, keskeisiä käsitteitä, tutkimustehtävää ja tutkimuskysymyksiä sekä menetelmiä, joista muodostuu opinnäytetyösuunnitelma. Ensimmäisen lukukauden lopussa opiskelija laatii opinnäytetyösuunnitelman Diakin ohjeistuksen mukaisesti.

Opinnäytetyön suunnitelma

Aineiston keruu ja analysointi

Opinnäytetyön suunnitelman hyväksymisen jälkeen seuraa opinnäytetyön toteuttamisvaihe. Toisen lukukauden opinnäytetyöprosessi koostuu aineiston keruun valmistelusta, aineiston keruusta ja alustavasta analyysista.

Ennen aineistonkeruuta tulee varmistaa, tarvitaanko opinnäytetyössä Diakin tai työelämäkumppanin tutkimuslupa. Tutkimusluvan hakemista varten organisaatioilla on omat ohjeensa, joita tulee noudattaa. Tutkimuslupahakemukseen liitetään hyväksytty opinnäytetyösuunnitelma.  Aineistonkeruu voidaan aloittaa sen jälkeen, kun tutkimuslupa on hyväksytty. Tutkimuslupaprosessi kestää tavallisesti 1–2 kuukautta.

Toisella lukukaudella tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiomenetelmien opinnoissa tuetaan opinnäytetyön toteutumista, erityisesti aineiston analyysimenetelmien valintaa.

Toisen lukukauden päättyessä opiskelijalla tulee olla koossa pääosa tarvitsemastaan aineistosta, jotta hän voi siirtyä tulosten kokoamisen, raportoinnin ja julkistamisen vaiheeseen.

Tulosten raportointi ja julkistaminen

Kolmannen lukukauden aikana tapahtuu aineiston analyysin viimeistely ja prosessin sekä tulosten raportointi Diakin opinnäytetöiden julkistamis- ja raportointiohjeiden mukaisesti. Opinnäytetyön tulokset julkistetaan siten, että ne hyödyttävät työelämän kehittämistä. Tulokset voidaan julkistaa työelämässä ja/tai Diakin julkistamiseminaarissa. Opinnäytetyöstä laaditaan raportti, joka julkaistaan Theseuksessa. Opinnäytetyöstä kirjoitetaan kypsyysnäyte Diakin ohjeiden mukaisesti.

Kolmannella lukukaudella asiantuntijaviestinnän opinnot tukevat opinnäytetyön tulosten julkistamista ja levittämistä.

Yhteenveto: Opinnäytetyön vaiheet ja opintopisteet

Ylempien tutkintojen opinnäytetyön opintopisteet jakautuvat kolmeksi kymmenen opintopisteen laajuiseksi kokonaisuudeksi. Tavoitteena on, että opiskelijalle kertyy kullakin lukukaudella 10 opintopistettä opinnäytetyön opintoja.

  •  Ensimmäisen lukukauden 10 opintopistettä katsotaan suoritetuksi silloin, kun opinnäytetyön ideapaperi ja opinnäytetyön tutkimus- ja/tai kehittämissuunnitelma on hyväksytty.
  • Toisen lukukauden vastaavat 10 opintopistettä katsotaan suoritetuksi silloin, kun opiskelija on tutkimuspainotteisessa opinnäytetyössä kerännyt opinnäytetyöhön tarvittavan aineiston, jonka avulla hän voi edetä analyysiin tai kun hän on toiminnallisessa opinnäytetyössä sovitusti suorittanut suunnitellun toiminnan työpaikalla.
  • Kolmannen lukukauden 10 opintopistettä katsotaan suoritetuksi, kun opiskelija on hyväksytysti julkaissut opinnäytetyönsä sovitulla tavalla, suullisesti esitellyt työnsä sovitulla tavalla ja osallistunut kypsyysnäytteeseen. Kypsyysnäyte suoritetaan kulloinkin voimassa olevan Diakin tutkintosäännön mukaisesti.

Kuvio 1. Opinnäytetyöprosessin eteneminen

Kirjallisuutta

Gothoni, R., Hyväri, S., Kolkka M., Vuokila-Oikkonen, P. (toim.) (2015). Osallisuutta, oppimista ja arviointia. Diakonia-ammattikorkeakoulun TKI-toiminnan vuosikirja. (Diakonia-ammattikorkeakoulun julkaisuja B. Raportteja 60). Diakonia-ammattikorkeakoulu. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-493-233-2

Helminen, J. (toim.). (2020). Näkökulmia osallistavaan tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan. Diakonia-ammattikorkeakoulun TKI-toiminnan vuosikirja 5. (Diak Työelämä 18). Diakonia-ammattikorkeakoulu.  http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-493-348-3

Keskitalo, E. (2015). Osallistava tutkimus ja kehittäminen ylempien ammattikorkeakoulutukintojen TKI-toiminnan viitekehyksenä. Teoksessa  R. Gothoni, S. Hyväri, M. Kolkka, & P. Vuokila-Oikkonen (toim.), Osallisuutta, oppimista ja arviointia. Diakonia-ammattikorkeakoulun TKI-toiminnan vuosikirja (s. 191–206). (Diakonia-ammattikorkeakoulun julkaisuja B. Raportteja 60). Diakonia-ammattikorkeakoulu. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-493-233-2

Pekka Launonen, Ikali Karvinen & Elsa Keskitalo  Ylemmän tutkinnon opinnäytetyö (2016)

Päivittänyt kauttaaltaan Elsa Keskitalo (2020)

Saavutettavuusseloste