Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimeä-EiKaupallinen-EiMuutoksia 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä.
Tällä sivulla kerrotaan tutkimusetiikan alueista yleisellä tasolla sekä Diakin käytänteistä ja ohjeistuksista.
Diakista valmistuneet ovat työelämässä monialaisen eettisen osaamisen edelläkävijöitä. Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintamme (TKI) on eettisesti hyväksyttävää ja luotettavaa, ja noudatamme Tutkimuseettisen neuvottelukunnan (TENK) ohjeistusta hyvästä tieteellisestä käytännöstä ja sen loukkausten käsittelemisestä.
Sekä opiskelija että opettaja ovat vastuullisia toimijoita Diakissa ja noudattavat annettuja ohjeita sekä ilmoittavat opiskeluun liittyvistä poikkeamista Diakissa käytössä olevaan Incy-raportointijärjestelmään.
KUVIO 1. Ohjeistuksien koontia opinnäytetyön ja opiskeluvilppien alueilta
Ammattikorkeakoulujen opinnäytetöiden eettiset suositukset (Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene, 2020) muodostavat Diakin tutkimuseettiset periaatteet. Niihin kuuluvat
Julkaisusta löytyvät niin opiskelijan kuin ohjaajankin muistilistat.
Eurooppalaisten tiedeakatemioiden yhteistyöjärjestön ALLEAn (All European Academies) (2023) uudistama eurooppalainen tutkimuseettinen toimintaohje velvoittaa aina EU-rahoituksen hakijoita ja kansainvälistä tutkimusta tekeviä. Vuoden 2023 tarkistuksen muutokset huomioivat muun muassa tiedonhallintakäytäntöjen muutokset, yleisen tietosuoja-asetuksen (GDPR) sekä avoimen tieteen ja tutkimuksen arvioinnin viimeaikaisen kehityksen.
TENK on antanut korkeakouluille (15.2.2018) ohjeet tutkimusetiikan tukihenkilön nimeämisestä. Hänen päätehtävänsä on antaa tutkijoille luottamuksellista neuvontaa siitä, miten edetä tutkimuseettisten ongelmien selvittämiseksi ja edistää hyvää tieteellistä käytäntöä. Tutkimusvilpin tunnistaminen ja ennaltaehkäisy sekä tukihenkilönä toimiminen tutkijan omien oikeuksien loukkausepäilyissä ovat tässä keskeisiä.
Diak kuuluu pääkaupunkiseudun ammattikorkeakoulujen ihmistieteiden eettiseen toimikuntaan, jossa Diakia edustaa yliopettaja Arja Suikkala (varajäsen yliopettaja Satu Kajander-Unkuri). Eettinen ennakkoarviointi tulee pyytää ennen tutkimuksen aloittamista, jos tutkimusasetelma sitä vaatii. Diakin opiskelija tekee ennakkoarvioinnin lausuntopyynnön yhdessä opinnäytetyönsä ohjaajan kanssa.
Erityisen merkittävä sivusto on www.vastuullinentiede.fi, joka julkaistiin Etiikan päivässä keväällä 2018. Se on verkkosivusto, jolta löytyy tutkijalähtöisesti ajantasainen tieto hyvästä tieteellisestä käytännöstä, vastuullisesta tiedeviestinnästä ja tutkimusetiikasta. Aiheet jakautuvat tutkimuksen elinkaaren alle: suunnittelu – tutkimustyö – julkaiseminen – jatkokäyttö. Sivusto on helppokäyttöinen ja jatkuvasti täydentyvä. Sen seuraaminen pitää hyvin tutkijan ja opinnäytetöiden ohjaajan ajan tasalla eettisissä kysymyksissä.
TENK, Unifi, Arene ja Suomen Akatemia ovat julkaisseet myös tutkijan ansioluettelomallin, jota suositellaan käytettäväksi cv-tarkoituksessa. Malli korostaa rehellisyyttä ja liioittelemattomuutta. Se löytyy TENKin sivuilta https://www.tenk.fi/fi/tutkijan-ansioluettelomalli.
Ammattikorkeakouluympäristössä merkittävin tutkimusetiikan sovellusalue on opinnäytetyön ohjauksen etiikka. Tutkimusetiikan oppimisessa ohjauksen merkitys on keskeisin. Hyvä ohjaus vaikuttaa valmistumisaikaan, opinnäytetyön etenemiseen ja valmistumiseen, opiskelijoiden hyvinvointiin ja tyytyväisyyteen sekä opiskelijan tietojen ja taitojen kehittymiseen. Ei ole yhdentekevää, millaista ohjausta opiskelija saa. Ohjaaja vaikuttaa opiskelijoiden tietoisuuteen eettisistä vaatimuksista ja halukkuuteen noudattaa eettisiä normeja ja ohjeita. Tutkimusetiikkaa opitaan vuorovaikutuksessa opettajien ja ohjaajien kanssa.
Ohjauksen eettisiä haasteita ovat reilua ja tasa-arvoa edistävää kohtelua haittaavat toimet, riittämätön ohjaus ja riittämättömät ohjaustaidot, opiskelijan hylkääminen, opiskelijan pakottaminen ohjaajan arvomaailman mukaisiin valintoihin, hyväksikäyttö, henkinen väkivalta, kannustaminen vilppiin, rooliristiriidat sekä kirjoittajan toimijuuteen liittyvät kysymykset.
Tutkimusta tehtäessä tutkittavien henkilötietojen käsittelylle tulee aina olla tietosuoja-asetuksen mukainen käsittelyperuste.
Aineistonhallintasuunnitelma kuvaa tätä aluetta. Diakin verkkosivuilta löytyy valmis täytettävä pdf-lomake aineistonhallintasuunnitelmaa varten Opiskelijan lomakkeet -osiosta:
Lomake löytyy tästä myös word-tiedostona:
Seuraavassa esimerkkejä siitä, mitä aineistonhallintasuunnitelmassa tulee ottaa huomioon aineiston säilyttämiseen ja tuhoamiseen liittyen (esimerkkinä haastatteluaineisto).
Aineiston säilyttämisestä esimerkki:
”Haastattelunauhoituksiin ei tule henkilötietoja, eli haastateltavien nimiä ei mainita nauhalle. Haastatteluäänitiedostojen siirtämisen jälkeen tiedostot tuhotaan äänityslaitteelta ja muulta, ja ne jäävät vain paikalliseksi analysointia varten. Säilytys suojataan salasanalla. Litteroinnissa haastateltava anonymisoidaan eli käytännössä pseudonymisoidaan antamalla opinnäytetyöntekijöiden koodaama peitenimi, josta henkilöä ei tunnista.”
Nauhoitetun aineiston hävittämisestä esimerkki:
”Opinnäytetyön julkistamisen jälkeen ääninauhoitukset tuhotaan 1 vuoden kuluttua ja pseudonymisoidut litteraatit tuhotaan 5 vuoden kuluttua opiskelijan toimesta. Säilytys salasanan takana paikallisesti (ei pilvipalveluissa).” (huom! paikallinen tarkoittaa esim. omaa tietokonetta tai muistitikkua, ja tiedostojen avaamiseen voi esim. Wordissa luoda salasanat)
Lisäksi tarvitaan usein tietosuojaa koskeva vaikutusten arviointi. Sen tarkoituksena on tunnistaa ja hallita henkilötietojen käsittelyyn liittyviä riskejä. Tietosuojaa koskeva vaikutusten arviointi liitetään tutkimus- ja kehittämistyön lupahakemukseen.
Ajantasainen versio Tietosuojaa koskeva vaikutusten arviointi -lomakkeesta löytyy Diakin verkkosivuilta Opiskelijan lomakkeet -osiosta:
Opinnäytetyöraportit (ja muut oppimistehtävät) tarkastetaan Diakleen liitetyssä Ouriginal-ohjelmassa mahdollisen plagioinnin tunnistamiseksi. Plagioinnintunnistus on automaattisesti käytössä Diaklen tehtävä-, keskustelualue- ja työpaja-aktiviteeteissa. Opettaja voi halutessaan poistaa Ouriginal-ohjelman käytöstä tietyssä aktiviteetissa. Opettaja voi valita asettaako hän myös opiskelijoille näkyväksi plagioinnintunnistusohjelman laskeman plagiointiprosentin. Ouriginal-asiantuntijoiden suosituksesta ohjelman ilmoittamien prosenttiosuuksien rajoja ei Diakissa ole määritelty. Mikäli prosenttiluku on opettajan mielestä korkea, tarkastelee hän tarkemmin palautuksesta tehtyä plagioinnin tarkastamista. Opettaja/ opinnäytetyön ohjaaja saa palautetusta tekstistä plagioinnintunnistus-raportin eli Ouriginal-raportin, josta selviää Ouriginal-ohjelman plagioiduksi tulkitsemat kohdat. Opettaja käy raportista läpi plagioiduksi tulkitut kohdat ja ottaa tarvittaessa yhteyttä kyseisen palautuksen tehneeseen opiskelijaan suullisesti tai kirjallisesti tilanteen tarkemman selvittämisen mahdollistamaksi. Joskus plagioinnintunnistukseen tulee mukaan esimerkiksi opinnäytetyön aikaisempi palautusversio, mikä nostaa prosenttilukua huomattavasti. Opettaja voi poistaa kyseisen tekstin vertailtavista dokumenteista ja tarkastella Ouriginal-raporttia sekä prosenttilukua tämän jälkeen uudelleen..
Opintojen alkuvaiheessa vastuuopettaja, ICT-tuki, kirjaston informaatikko ja suomen kielen lehtori käyvät läpi tekstin tuottamista ja lähdeviitteiden käyttöä Diakin kirjallisten töiden ohjeiden mukaisesti. Tässä yhteydessä puhutaan muun muassa plagioinnista ja harjoitellaan, miten tekstiä kirjoitetaan ohjeiden mukaan. Plagioinnintarkistus on hyvä keino tekstien parempaan hallintaan – se ei ole pelkkä ”vilppikone”. Joissakin tilanteissa myös opiskelijalle on avattu mahdollisuus katsoa Ouriginal-raporttia oppimista tukien.
Vilppitilanteita käsitellään Diakin tutkintosäännön 33. pykälässä (https://www.diak.fi/opiskelu/yleista-tietoa-opiskelusta/opiskelu-saannot/tutkintosaanto/).
Alkuperäinen artikkeli Mikko Malkavaara ja Olli Vesterinen 2016
Päivitetty Oppaan toimituskunta 2024
Päivitetty 10.6.2024