Opinnäytetyö voi olla tutkimus- tai kehittämispainotteinen. Opinnäytetyöhön kuuluu aina kirjallinen raportti, jossa kerrotaan,
Ammattikorkeakoulun opinnäytetyöraportti noudattaa samanlaista rakennetta kuin yleensäkin akateemiset opinnäytetyöt, kuten pro gradut ja väitöskirjat. Niissä asiat esitetään tietyssä järjestyksessä. Ominaista on, että tulokset ovat aina vasta loppupuolella, kun on ensin kuvattu lähtökohdat ja prosessi, miten tuloksiin on päästy.
Seuraavassa kuvataan opinnäytetyön rakenneosat opinnäytetyön nimestä alkaen ja ohjeistetaan näiden rakenneosien sisältöihin liittyvissä asioissa. Tutkimuspainotteisen ja kehittämispainotteisen opinnäytetyön raportissa on joitakin eroja, jotka on otettu ohjeissa huomioon. Käytetyt otsikot kuvaavat rakenneosia – opinnäytetyöraportin otsikkoina niitä voi käyttää vain joissain tapauksissa.
Kansilehdellä on koko opinnäytetyötä kuvaava pääotsikko. Sen on kuvattava selkeästi sitä, mistä opinnäytetyössä on kysymys. Kiinnostavuutta ei kannata tavoitella selkeyden kustannuksella, sillä lukijaa palvelee parhaiten sellainen nimi, jossa aihe ja näkökulma ovat selkeästi esillä.
Opinnäytetyön mallipohja mahdollistaa kaksitasoisen otsikon. Kaksitasoisuus ei kuitenkaan ole mikään ihanne, vaan se saattaa jopa tehdä nimestä pitkän ja hankalasti käsiteltävän, jos nimeä tarvitaan esimerkiksi toisissa teksteissä. Sitaatilla alkavat otsikot voivat olla kiinnostavia, ja sitaatti voi kuvata hyvin sitä, mistä koko opinnäytetyössä on kyse, mutta se vaatii aina selventävän alaotsikon. Tarkista, riittääkö pelkkä alaotsikko yksinään kuvaamaan opinnäytetyötä.
Tiivistelmä on kooste opinnäytetyön keskeisestä sisällöstä ja tuloksista. Se on oma tekstilajinsa, ja se kirjoitetaan tietyllä tavalla.
⇒ Perehdy tiivistelmän ohjeisiin ennen sen kirjoittamista.
Tiivistelmä kirjoitetaan viimeiseksi, kun tulokset ovat jo selvillä tai tuotos on valmis. Tiivistelmä kirjoitetaan myös englanniksi, ja siihen on erillinen ohje.
Koko opinnäytetyön sisältö ja rakenne ilmenevät sisällysluettelon pää- ja alaluvuista. Se antaa kokonaiskuvan raportista ja sen logiikasta. Lukijan pitää saada sisällysluettelon perusteella käsitys siitä, mitä on tutkittu tai kehitetty.
Sisällysluettelosta voi myös nähdä, minkä mittaisia luvut ovat ja minkä verran niissä on tekstiä. Pyri kirjoittamaan riittävän laajoja lukuja.
Lyhyiksi (ala)luvuiksi jaetussa tekstissä eri lukujen asiat saattavat jäädä liittymättä toisiinsa, irrallisiksi. Luvuista tulee syntyä kokonaisuus, jossa jokainen luku vie asiaa eteenpäin. Luvuissa käsiteltyjä asioita kannattaa tietoisesti sitoa toisiinsa.
Kaikki luvut numeroidaan. Numeroimattomia alaotsikoita ei siis voi olla. Pääluvut voivat jakaantua alaluvuiksi. Joissain tapauksissa alaluvuillakin voi olla alalukuja, mutta yleensä kaksitasoinen otsikkorakenne on riittävä. Kaikilla pääluvuilla ei tarvitse olla alalukuja. Esimerkiksi johdanto- ja pohdintaluvut voivat olla ilman alalukuja.
Huomaa, että vain yhtä alaluvun otsikkoa ei voi olla minkään pääluvun otsikon alla. Jos niin käy, se on merkki siitä, että tekstin jäsentämisen logiikka ontuu. Silloin on pääotsikkoa muokattava siten, että se kattaa myös yksinäiseksi jäävän alaluvun asiasisällön, jolloin kyseisen alaluvun otsikko voidaan poistaa.
Esimerkki lukujen rakentumisesta:
1 JOHDANTO
2 ENSIMMÄINEN PÄÄLUKU
3 TOINEN PÄÄLUKU
3.1 Toisen pääluvun ensimmäinen alaluku
3.2 Toisen pääluvun toinen alaluku
3.3 Toisen pääluvun kolmas alaluku
4 KOLMAS PÄÄLUKU
Johdannon otsikko voi olla Johdanto. Tässä luvussa lukija johdatellaan aiheeseen, perustellaan se ja kerrotaan, mistä tässä opinnäytetyössä on kyse.
Kirjoita johdannon alkuun 2–3 kappaletta ilmiöstä, asiasta tai tarpeesta, joka on aiheesi taustalla. Näin perustelet luontevasti oman aiheesi. Kerro sen jälkeen, mitä opinnäytetyösi käsittelee. Mitä tutkit, kehität, kokeilet, teet (opinnäytetyön tarkoitus) ja mitä hyötyä siitä on, kenelle ja mihin (tavoite)?
Johdantoa ei siis kannata aloittaa suoraan aiheestasi (”Tässä opinnäytetyössä – –”, ”Tämän opinnäytetyön aiheena on – –”) tai itsestäsi (”Olen jo pitkään ollut kiinnostunut – –”, ”Olen tehnyt pitkään työtä, jossa – –”).
Tässä yhteydessä ei vielä määritellä tutkimus- tai kehittämistehtävää, vaan esitellään tutkimus- tai kehittämiskohde yleisluontoisesti.
Johdannossa ei selitetä, mitä tulevissa luvuissa käsitellään.
Johdanto on pituudeltaan 1–1,5 sivua.
Teoreettisia lähtökohtia esitteleviä päälukuja voi olla 1–3 aihepiirin mukaan. Näissä luvuissa esitellään se teoreettinen tausta, johon aihe kiinnittyy ja josta käsin sitä tarkastellaan. Älä käytä käsitettä ”teoria”, ellei työsi taustalla tai lähtökohtana ole oikeasti jokin teoria. Teorialla tarkoitetaan perusteltua selitysmallia jostakin ilmiöstä tai asiasta.
Teoreettiset lähtökohdat liittyvät ammattikorkeakoulun opinnäytetyössä yleensä keskeisten käsitteiden määrittelyyn. Määrittelyyn tarvitaan useita lähteitä, joista ensisijaisia ovat tutkimukset. Eri lähteiden esittämiä määrittelyjä esitellään ja vertaillaan keskenään. Sitten kerrotaan, mitä kyseisillä käsitteillä omassa työssä tarkoitetaan.
Mikäli lainsäädäntö on keskeinen aiheesi kannalta, sitä koskevat asiat voivat olla tässä luvussa.
Luvun voi otsikoida sisällön mukaan tai jos sisältö jakautuu eri käsitteitä käsitteleviksi alaluvuiksi, pääotsikkona voi olla esimerkiksi Teoreettiset lähtökohdat ja keskeiset käsitteet. Kiinnitä huomiota siihen, että otsikko ilmaisee käsittelyn rajauksen. Yksi sana tai käsite otsikkona on yleensä suhteettoman laaja.
Opinnäytetyön tarkoitusta ja tavoitetta koskeva luku on pituutensa puolesta poikkeus muiden lukujen joukossa. Kun muutoin on hyvä kirjoittaa pitkiä lukuja tämä luku voi olla lyhyt. On tärkeää, että sen sisältämät asiat erottuvat selkeästi muiden lukujen asioista.
Tutkimuspainotteisessa opinnäytetyössä esitellään tutkimustehtävä eli se, mitä tarkalleen tutkitaan. Tutkimusongelma kiteytetään tutkimuskysymyksiksi, joista ilmenee, mitä aiheesta tutkitaan ja selvitetään. Opinnäytetyönä toteutettu tutkimus antaa vastauksen näihin kysymyksiin.
Huomaathan, että tutkimuskysymys on eri asia kuin haastattelukysymys, jonka avulla kerätään tutkimusaineistoa. Haastattelukysymykset laaditaan tutkimuskysymysten pohjalta.
Hyvät tutkimuskysymykset edustavat niin sanottuja avoimia kysymyksiä, jotka antavat vastaukseksi jotain enemmän kuin ”on” tai ”ei”. Siten kannattaa suosia m-alkuisia kysymyksiä (miten, mitä, millainen, millä tavoin) -ko- tai -kö-kysymysten sijasta.
Kehittämispainotteisessa opinnäytetyössä kerrotaan, mitä on tarkoitus kehittää eli mitä opinnäytetyönä tehdään. Lukijalle esitellään, mikä on alkutilanne ja mikä on tavoitteena. Kehittämisen tarve perustellaan.
Joissakin opinnäytöissä yhteistyötahon tai tutkimus- tai kehittämiskontekstin esittely omassa luvussa voi olla paikallaan, jotta lukijalle tulee selväksi, mihin tutkimus- tai kehittämistyö tarkalleen liittyy. Joissain tapauksissa voi olla tarkoituksenmukaisempaa kuvailla toiminta- tai tutkimusympäristö jossain toisessa kohdassa.
Tässä luvussa kuvataan
Tämä luku liittyy vahvasti tutkimuksen luotettavuuteen ja eettisyyteen. Kuvaa sen vuoksi selkeästi edellä mainitut asiat, jotta lukija osaa arvioida prosessin tarkoituksenmukaisuutta ja eettisyyttä sekä tutkimustulosten pätevyyttä.
Kuvaa tässä luvussa kehittämishankkeen, tapahtuman tai tuotoksen suunnittelua, toteutusta, palautetta prosessin eri vaiheissa sekä lopputulosta. Etene toteutusjärjestyksessä loogisesti. Kerro, millaisia menetelmiä käytit ja miten sovelsit niitä käytännössä, mitä valintoja teit ja miksi juuri näitä?
Älä kuvaa liian tarkasti ja toissijaisia asioita; valitse kuvattavat asiat sen mukaan, miten merkityksellisiä ne ovat lopputuloksen kannalta.
Prosessia voi havainnollistaa kuviolla.
Otsikoi luku sisällön mukaan niin, että otsikosta ilmenee, minkä kehittämisestä on kyse.
Tutkimuspainotteisessa opinnäytetyössä esitetään tutkimustulokset jaoteltuina eri luvuiksi sisällön mukaan.
Kehittämispainotteisessa opinnäytetyössä ei välttämättä ole erillistä tuloslukua. Sen sijaan esitellään, mitä saavutettiin, ellei se tullut esitellyksi ja kuvatuksi jo edellisessä luvussa. Jos esimerkiksi on tuotettu kirjallista materiaalia tai jokin muu tuotos opinnäytetyönä, tässä luvussa kuvaillaan, millainen tuo tuotos on ja miten se rakentuu. Voit otsikoida luvun sisällön mukaan.
Eettinen pohdinta ja tutkimustulosten luotettavuuteen liittyvät asiat voivat sisältyä pohdintalukuun, mutta niistä voi olla oma lukunsakin. Sen luontevin paikka on silloin tulosluvun jälkeen. Tässä luvussa kuvaillaan ja pohditaan opinnäytetyön tekemisen eri vaiheisiin liittyneitä eettisiä kysymyksiä ja valintoja. Opinnäytetyön aiheesta riippuu, millaiset eettiset näkökohdat korostuvat ja kuinka merkittäviä ne ovat. Ilmaisun tavan tulee olla esittelyä, kuvailua ja pohdintaa; ei omien toimien eettisyyden vakuuttelua ja puolustelua.
Tutkimuspainotteisessa opinnäytetyössä pohditaan sitä, mitkä asiat ovat voineet vaikuttaa tutkimustuloksiin prosessin aikana.
Tämän luvun otsikko voi olla pelkästään Pohdinta, sillä kaikista aiheista ei voi tehdä johtopäätöksiä.
Luvussa keskitytään siihen, mitä kaiken edellä tehdyn ja toteutetun pohjalta voi tutkimuksen tai kehittämisen kohteesta päätellä ja sanoa. Palaa siis tutkimuskysymyksiisi tai kehittämistehtävääsi. Miten tavoitteet toteutuivat? Mihin perustat arviointisi? Ilmenikö havaintoja ja ideoita, jotka eivät sisälly varsinaisiin tuloksiin? Palaa myös niihin teoreettisiin lähtökohtiin, jotka edellä esitit. Mitä tuloksista tai toteutuksesta voisi niihin peilaten sanoa?
Arvioi toteuttamasi opinnäytetyön merkitystä oman ammattialasi kompetenssien kehittymisen kannalta. Millaista ammatillista osaamista toteuttamasi kaltainen opinnäytetyö tuottaa ja vahvistaa?
Esittele lopuksi ehdotuksia jatkotutkimukseksi, kehittämishankkeiksi, uusiksi tuotteiksi, palveluiksi tai liikeideoiksi.
Lähdeluettelon otsikoksi merkitään Lähteet. Luetteloon merkitään vain ne lähteet, joihin on viite tekstissä.
⇒ Lähdeluettelo ja lähdeviitteet
Liitteiksi laitetaan vain ne dokumentit, joihin on viitattu tekstissä. Liitteet numeroidaan ja nimetään (esim. Liite 1. Kyselylomake).
Anna Liisa Karjalainen, Titta Riihimäki, Minna Valtonen ja Marianne Nylund (2020)