Osallistavan ja tutkivan kehittämisen opas 2.0

Yleisesti käytössä olevia viitteen merkitsemistapoja on kansallisesti ja kansainvälisesti useita. Diakissa noudatetaan tässä esitettyä käytäntöä. Kun julkaisee tai jättää arvioitavaksi tekstinsä jossakin muualla, on tarkistettava aina, että merkintätavat vastaavat kunkin julkaisun, oppilaitoksen tai laitoksen käytänteitä. Tämä lähteiden merkintätapa noudattaa APA 7 -tyylin ohjeistuksia. 

Lähdeviite kertoo lukijalle, kenen esittämistä tiedoista on kyse. Viite kirjoitetaan sulkeisiin lainatun kohdan päätyttyä, esimerkiksi virkkeen tai kappaleen loppuun. Viite merkitään sekä referoidun että samasanaisen lainauksen loppuun. Tällainen viittaamisen tapa on luonteeltaan neutraalia, asiakeskeistä viittaamista.

Kirjoittajakeskeistä on viittaaminen, jossa lähteen tekijä mainitaan tekstissä. Kun tekijä mainitaan omassa tekstissä, siihen on erityinen syy: lähteen kirjoittajaa korostetaan auktoriteettina tai kyseessä on esimerkiksi vertailu.

Esim.

Mönkkönen (2007, s. 86–87) korostaa – – Rahikan (2013, s. 111) mukaan kuitenkin – –

Kirjoittajakeskeistä viittaamistapaa käytetään yleensä vain silloin, kun kyse on henkilötekijöistä. Jos tekijänä on yhteisö, asiakeskeinen viittaamistapa on useimmiten suositeltavampi. Kirjoittajakeskeistä viittaustapaa kannattaa käyttää yhteisötekijöiden yhteydessä vain hyvin harkiten.

Viite tarvitaan myös muihin kuin kirjallisiin lähteisiin viitattaessa. Lainaus voi liittyä siten esimerkiksi suulliseen tiedonantoon tai kyseessä voi olla kuvion tai taulukon lainaaminen.

⇒ Aakkosellinen hakemisto

⇒ Aiheenmukainen hakemisto

⇒ Aakkosellinen hakemisto

Viitteen sisältö ja muoto sulkujen sisällä on seuraava:

• tekijän sukunimi tai sen puuttuessa julkaisun tai tekstin nimi tai internetsivujen yhteisötekijän nimi
• pilkku
• julkaisuvuosi; jos se ei ole tiedossa, merkintä i.a. (ilman aikaa)
• pilkku ja välilyönti
• sivunumero, jonka lyhenteenä käytetään s. (sivunumeroa ei tarvita, jos viite koskee koko dokumenttia tai sivunumeroita ei dokumentissa ole)

Esimerkit

• Julkaisulla on henkilötekijä(t):
  (Helminen, 2019, s. 212)
  (Kollanus, i.a.)
  (Hakala, 2018)
• Julkaisulla on yhteisötekijä(t):
  (Kirkkohallitus, 2020)
  (Suomalainen Lääkäriseura Duodecim ja Suomen Verenpaineyhdistys ry:n asettama työryhmä, 2020)
• Julkaisulla ei ole tekijää, jolloin viitteeseen merkitään teoksen tai kirjoituksen nimi *):
  (Raamattu, 1992, Psalmi 139: 7–18)
  (Lapsen osallisuus, 2021)
  (Yksityisen sosiaalipalvelualan työhtosopimus, 2020)
  ⇒ Tekijätieto puuttuu

⇒ Sivunumero puuttuu julkaisusta

Yhteisötekijän lyhenteen käyttö viitteessä

Jos viitataan useamman kerran samaan yhteisötekijään, jonka nimellä on  tunnettu ja vakiintunut lyhenne, voidaan ensimmäisen viittauksen jälkeen käyttää myös lyhennettä. Lyhenne merkitään ensimmäiseen viittaukseen. Lähdeluetteloon merkitään yhteisötekijän koko nimi ilman lyhennettä.

Sosiaali- ja terveysministeriön (STM, 2022) tiedotteen mukaan Koronavilkusta luovutaan lakimuutoksen myötä. Myös koronapassia ei voi enää käyttää mahdollisten koronarajoitusten vaihtoehtona (STM, 2022).

Osallisuuden ilmenemistä voidaan tarkastella sekä yksilön kokemuksena että yhteisön tai yhteiskunnan tasolla (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos [THL], 2020). Osallisuus perustuu siihen, että yksilöllä on päätösvaltaa itseään koskevissa asioissa. Yksilön toimintaympäristön on oltava  ymmärrettävä, hallittava ja ennakoitava. (THL, i.a.).

Huom! Suomen evankelisluterilaisen kirkosta käytetty lyhenne Suomen ev.lut. kirkko ei ole em. kaltainen organisaation lyhenne, vaan ev.lut. on evankelis-luterilainen -sanan lyhenne.

-> viittaus verkkosivut ohjeeseen

https://libguides.diak.fi/c.php?g=670543&p=4760657#s-lg-box-14886697

Jos julkaisussa ei ole sivunumeroa *), lähdeviitteeseen voi merkitä tarkennukseksi luvun nimen:

(Saari ym., 2020, luku Hyvinvointivaltio ja huono-osaisuus)

(Juujärvi ym., 2014, luku Ammattieettisen toiminnan perusta)

(Erikson, 2018)

*) E-kirjat ja verkkojulkaisut: Jos sivunumeroa ei ole merkitty itse julkaisun sivulle, niin lähdeviitteeseen voi merkitä tarkennukseksi luvun nimen. E-kirjan lukuohjelman antamaa mahdollisesti vaihtuvaa sivunumeroa ei merkitä.

Pisteen paikka viitteessä riippuu siitä, koskeeko viite yhtä vai useampaa viitettä edeltävää virkettä.

Jos lainausta lähteestä on vain yhdessä edeltävässä virkkeessä, piste tulee sulkujen ulkopuolelle:

Yhteisön kannalta roolit voi jakaa kolmeen ryhmään: kollektiivisiin, sosiaalisiin ja persoonallisiin (Kopakkala, 2011, s. 100).

Jos viitataan useampaan edeltävään virkkeeseen, piste merkitään sekä viimeisen virkkeen perään ennen lähdeviitettä että viitteen loppuun ennen sulkumerkkiä:

Yhteisön kannalta roolit voi jakaa kolmeen ryhmään: kollektiivisiin, sosiaalisiin ja persoonallisiin. Roolit liittyvät vuorovaikutussuhteisiin, ja niissä näyttäytyy eri puolia ihmisestä. (Kopakkala, 2011, s. 100.)

Jos lähteen tekijöitä on kaksi, molemmat kirjoittajat mainitaan aina. Tekstissä käytetään tekijöiden nimien välissä ja-sanaa, mutta sulkuihin tulee tekijöiden väliin &-merkki:

Sorsa ja Rotkirch (2020, s. 33) toteavat – –

Äitien epäsäännölliset työajat ovat lisääntyneet viime vuosikymmenellä (Sorsa & Rotkirch, 2020, s. 30).

Lähdeluetteloon merkitään pilkku ennen &-merkkiä. *)

*) Tämä on otettu lähdeluettelossa käyttöön sen vuoksi, että tiedonsiirto tietojärjestelmien välillä onnistuu.

Jos tekijöitä on kolme tai enemmän, mainitaan ensimmäinen tekijä ja kirjoitetaan nimen jälkeen ym. Lähdeluetteloon merkitään kaikki tekijät. Tekijöiden tiedot erotetaan pilkulla. Huomaa, että ennen &-merkkiä tulee myös pilkku. *)

(Kaski ym., 2012, s. 47–48.)

*) Tämä on otettu lähdeluettelossa käyttöön sen vuoksi, että tiedonsiirto tietojärjestelmien välillä onnistuu.

Jos teksti perustuu useampaan eri lähteeseen, viitteet erotetaan toisistaan puolipisteellä. Lähteiden esittämisjärjestys voi perustua aakkosjärjestykseen, mutta se voi olla myös lähteiden aika- tai tärkeysjärjestys. Valittua järjestysperiaatetta on noudatettava johdonmukaisesti.

(Heikkinen ym., 2013, s. 30–35; Kivelä, 2012, s. 78; Näslindh-Ylispangar, 2012, s. 158–168)

Jos viitataan saman tekijän useaan julkaisuun, julkaisut merkitään aikajärjestyksessä ja vuosiluvut erotetaan toisistaan pilkuilla.

Lapsinäkökulmaista tutkimusta on Suomessa edistänyt ja kehittänyt Liisa Karlsson (2000, 2003, 2012, 2013).

Jos viitataan myös lähteiden tietyille sivuille, erotetaan julkaisut toisistaan puolipisteillä.

Jos viitataan saman tekijän useaan julkaisuun samalta päivältä tai vuodelta, ne erotetaan toisistaan pienaakkosilla. Lähdeluetteloon kyseiset julkaisut järjestetään julkaisujen alkukirjaimen mukaan:

(Karvinen, 2015a, s. 210)

(Karvinen, 2015b, s. 115)

(Järvenpään kaupunki, i.a.-a)

(Järvenpään kaupunki, i.a.-b)

(Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 2023a)

(Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 2023b)

Jos julkaisulla ei ole henkilötekijää, merkitään tekijäksi yhteisö, jos tiedot löytyvät julkaisusta:

(Eurofound, 2020, s. 29)

(Mannerheimin Lastensuojeluliitto, 2019). 

Kun julkaisulla ei ole tekijää tai julkaisun tiedoista ei selviä, kuka on kirjoittanut / tuottanut lopullisen sisällön, viitteeseen merkitään teoksen tai kirjoituksen nimi *)

(Raamattu, 1992, Psalmi 139: 7–18)
(Lapsen osallisuus, 2021)
(Yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimus, 2020)
(Vaikeat palovammat, 2019)

*) Jos julkaisun nimi on pitkä, lähdeviitteeseen voi merkitä vain alkuosan julkaisun nimestä.

Jos julkaisuajankohta puuttuu, lähdeviitteeseen ja lähdeluetteloon merkitään julkaisuajan kohdalle i.a. (ilman aikaa).

(Strachey, i.a.)

Jos verkossa olevan lähteen julkaisu- tai päivitysaika ei ole näkyvillä, ennen linkkiä merkitään sana Saatavilla sekä päiväys, jolloin tieto on haettu verkosta.

(Suomen ev.lut. kirkko, i.a.)

Jos viitataan samassa tekstissä samaan verkkosivustoon, mutta eri alasivuille, pitää viitteet erottaa toisistaan käyttämällä pieniä kirjaimia i.a.-merkinnän yhteydessä.

(Järvenpään kaupunki, i.a.-a)

(Järvenpään kaupunki, i.a.-b)

Jos viitataan samassa viitteessä saman lähteen eri sivuille, sivut erotetaan toisistaan pilkulla. Jos viite kohdistuu laajempaan yhtenäiseen jaksoon lähteessä, sivut merkitään rajakohtailmauksena ajatusviivan kanssa.

Omaelämäkerta ei ole vain eletyn jäsentämistä, vaan siinä on läsnä myös nykyisyys ja tulevaisuus (Kosonen, 2000, s. 16, s. 102).

Omaelämäkerrallinen kirjoittaminen auttaa nykyhetken jäsentämisessä (Vilkko, 1999, s. 20–37).

Käytettäväksi pyritään saamaan aina alkuperäinen lähde (ns. primaarilähde), jossa asia on esitetty ensimmäistä kertaa, eikä tyydytä viittaamaan toisen lähteen kautta.  Toinen lähde on yleensä käsitellyt asiaa omalta kannaltaan ja toisinaan alkuperäistä lähdettä on saatettu referoida virheellisesti.

Kun viitataan toisen lähteen kautta, lähdeviiteeksi merkitään tuolloinkin se teos, josta lainaus on otettu ja alkuperäinen lähde ilmoitetaan omassa tekstissä.

Tönniesin (1987) mukaan yhteisö perustuu vastavuoroisuuteen, molemminpuolisiin siteisiin ja epävirallisiin suhteisiin kun taas yhteiskunta perustuu virallisiin suheisiin ja laajoihin organisaatioihin (Keskitalo, 2020, s. 30).

Lähdeluettelossa

Käytössä olevassa lähteessä saattaa olla viitteitä, joiden avulla esitellään, vertaillaan, kehitellään, sovelletaan tai tulkitaan muissa lähteissä esitettyjä ajatuksia. Tällöin nämä viitteet ovat olennaisia asian käsittelyn kannalta ja ne on merkittävä lainattuun tekstiin.

Valtonen (2015, s. 267) on Koistiseen (2010) ja Kolkkaan (2014) viitaten päätynyt siihen, että – – 

Lähdeluetteloon merkitään se lähde, jota kirjoittaja itse käyttää.

Tekoäly ei ole varsinainen tiedonlähde. Sen käytöstä tulee kuitenkin ilmoittaa asiayhteydessä merkitsemällä käytetyn tekoälysovelluksen nimi ja päiväys, jolloin sitä on käytetty.

Tässä raportissa on käytetty ChatGPT 4.0 -tekoälysovellusta tekstin kieliasun muokkaamiseen ja tekstin sujuvoittamiseen (käytetty 16.8.2024).

Käsitteen määrittelyssä on hyödynnetty Gemini-tekoälysovellusta käyttämällä kehotetta "mitä tarkoittaa toiseus" (käytetty 16.8.2024).

Tekoälyllä tehdyn kuvan merkitseminen

⇒ Taulukot, kuvat ja kuviot

Jos viitataan artikkeliin, joka sisältyy kokoomateokseen (ns. artikkelikirja, toimitettu teos), merkitään viitteeseen artikkelin kirjoittajan nimi:

Asunnottomuus on edelleen kompleksista. Se näyttäytyy Helsingissä erilaisena kuin muissa Suomen kunnissa. (Koski, 2015, s. 18.)

Lähdeluettelossa ilmoitetaan viitatun artikkelin tekijä, julkaisuvuosi sulkeissa ja artikkelin nimi. Tämän jälkeen merkitään kokoomateoksen nimi kursiivilla sekä sulkuihin ne sivut, joilla artikkeli teoksessa sijaitsee. Lopuksi merkitään teoksen kustantaja. 

E-kirjasta ilmoitetaan lähdeluettelossa kustantajan jälkeen pysyvä tai muu linkki, josta teos on avoimesti luettavissa (open access). Jos teos on maksullisessa tietokannassa ja lukeminen vaatii kirjautumisen, merkitään linkki vain, jos se on pysyvä doi- tai urn-linkki. Tietokannan nimeä ei mainita.

Jos teoksessa on painosmerkintä, niin se merkitään samoihin sulkuihin sivujen kanssa

(3. p., s. 51–56)

Viite artikkeliin, joka on julkaistu aikakauslehdessä, muodostetaan kirjoittajan nimestä, julkaisuvuodesta ja sivunumerosta.

(Vierula, 2014, s. 343–360)

(Karjalainen, 2013, s. 12–15)

Lehtiartikkelista merkitään lähdeluetteloon kirjoittajan nimi, julkaisuvuosi, artikkelin nimi, lehden nimi kursiivilla, mahdollinen vuosikerta kursiivilla, lehden numero tai päivämäärä ja sivu(t), jo(i)lla artikkeli on sekä mahdollinen linkki.

• Jos artikkeli on haettu maksullisesta tietokannassa ja lukeminen vaatii kirjautumisen (lisensoitu aineisto), merkitään vain pysyvä doi- tai urn-osoite. Jos pysyvä linkki puuttuu, lähdeluetteloon ei merkitä linkkiä eikä tietokannan nimeä.
• Jos artikkeli aukeaa suoraan luettavaksi joko pysyvän linkin tai verkko-osoitteen kautta (open access -aineisto), linkki merkitään. Ensisijaisesti merkitään aina pysyvä linkki.

Viite artikkeliin, jonka yhteydessä ei ole ilmaistu tekijää, muodostuu artikkelin nimestä ja ilmestymisvuodesta. 

(Miten puhua lapselle koronasta?, 2020, s. 22)

Viite artikkeliin tai blogiin, joka on julkaistu verkkolehdessä, jonka yhteydessä ei ole ilmaistu vuosikertaa tai numeroa, muodostuu kirjoittajasta ja ilmestymisvuodesta. 

(Azizi & Katisko, 2020)

(Niittyinperä, 2020)

Jos olet käyttänyt lähteenä pelkästään julkaisun tiivistelmää, merkitse lähdeluetteloon tieto tiivistelmästä hakasulkeisiin. 

(Pennhard, Berg & Fohlin Johansson, 2020)

Sanomalehden artikkeliin viitataan kirjoittajan nimen mukaan, mikäli sellainen on ilmoitettu. Viitteeseen merkitään myös julkaisuvuosi.

(Löytymäki, 2020)

Sanomalehtien vapaasti luettaviin artikkeleihin merkitään sanomalehden nimen perään linkki, josta artikkeli aukeaa.

(Bäckren, 2020)

Silloin, kun viitataan verkkosivuihin (esim. kaupungit, kunnat, järjestöt), viiitteeseen merkitään yhteisön nimi ja lyhenne i.a. (ilman aikaa), ellei julkaisuvuotta tai päivityspäivämäärää ole selkeästi näkyvissä. 

(Suomen ev.lut. kirkko, i.a.)

(Mannerheimin lastensuojeluliitto, 2019)

Jos viitataan samassa tekstissä samoille verkkosivuille, mutta eri alasivuille, pitää viitteet erottaa toisistaa käyttämällä pieniä kirjaimia symboleina.

(Järvenpään kaupunki, i.a.-a)

(Järvenpään kaupunki, i.a.-b)

Lähdeluetteloon tulee yhteisön nimi, sivun otsikko sekä linkki. Verkkolähteiden linkit merkitään lähdeluettelomerkinnän loppuun ilman loppupistettä. Jos verkossa olevan lähteen julkaisu- tai päivitysaika ei ole näkyvillä, linkkiä ennen merkitään sana Saatavilla sekä päiväys, jolloin tieto on haettu verkosta.

Viranomaisten, järjestöjen ja muiden yhteisöjen verkkosivuilla voi olla myös artikkeleita tai blogeja, joissa näkyy julkaisun kirjoittajan tiedot ja ilmestyisajankohta.

Lähdeviitteisiin merkitään tekijä ja ilmestymisvuosi.

(Helenius, 2019)

(Miettinen, 2020)

Joskus verkkosivuksi rakennettu sisältö on verrattavissa verkkokirjaan, esim. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen verkkosivujen käsikirjat:

⇒ Sähköiset käsikirjat

Teoksesta ei löydy tekijöiden nimiä eikä ilmestymisvuotta. Lähdeviitteeseen merkitään silloin artikkelin nimi:

(Lapsen osallisuus, 2021)

Lähdeluetteloon artikkeli merkitään samalla tavalla kuin artikkeli kokoomateoksessa.

Audiovisuaalisten julkaisujen tekijäksi merkitään tallenteen sisällön kirjoittaja, toimittaja tai esim. tuottaja. Lähdeviitteeseen merkitään tekijä ja jos halutaan viitata tarkemmin johonkin tallenteen kohtaan, merkitään kohdan alkamisaika.

(Vesterinen, 2018, 3:14)

Lähdeluetteloon merkitään tallenteen nimen loppuun aineiston muoto hakasulkeisiin. Hakasulkeisiin voi myös erotella pilkulla lisämääreitä, kuten:

[Video, luentotallenne] / [Audio, podcast] / [Video, dokumentti].

YouTube

YouTube-tallenteen lähdeviitteeseen merkitään tallenteen tekijän nimi, jos se tiedetään. Jos tekijätietoa ei ole tiedossa, lähdeviitteeseen merkitään kanavan ylläpitäjä (lataajan nimi).

(Vesterinen, 2018)

(Suomen uskonnonopettajien liitto ry, 2018)

YouTube-tallenteesta lähdeluetteloon merkitään tallenteen tekijän nimi, jos se tiedetään. Silloin kanavan ylläpitäjän (tallenteen lataajan) nimi merkitään  lähdeluettelossa hakasulkeisiin tekijän nimen jälkeen. Jos tekijätietoja ei ole, merkitään YouTube-kanavan ylläpitäjä tekijäksi ja hakasulkeita ei käytetä..
 

Podcast

Podcastista merkitään lähdeviitteeseen ja lähdeluettelomerkintään ohjelman tekijä (esim. toimittaja).

(Vahvanen, 2020)

(Heikkilä, 2018)

Radio- ja tv-ohjelmat

Radio- ja tv-ohjelmista merkitään tekijöiksi esim. tuottaja, kirjoittaja tai ohjaaja. Jos ohjelman nimi on käännös, alkuperäinen nimi merkitään sulkuihin. Myös kanava, jonka kautta ohjelma on katsottu, merkitään lähdeluetteloon.

(BBC Studios/Channel 5, 2020)

Elokuva

Elokuvan tekijäksi ja lähdeviitteeseen merkitään ohjaaja.

(Berghäll, 2018)

Lähdeluetteloon merkitään tiedot elokuvan tuontantoyhtiöstä tai tuottajista. Jos elokuvan nimi on käännös, alkuperäinen nimi merkitään lähdeluettelossa sulkuihin. Tekijöiden rooli merkitään sulkuihin nimen jälkeen.
 

Viittaus henkilökohtaiseen tiedonantoon

Kun tekstin lukijat eivät pääse tutustumaan lähteeseen, lähde merkitään henkilökohtaisena tiedonantona. Henkilökohtaisia tiedonantoja ovat esim. sähköpostit, tekstiviestit, chat-keskustelut, puhelinkeskustelut, muistiot ja kirjeet. Tallentamattomien luentojen sisältö tai suljetussa verkkoympäristössä olevien luentotallenteiden ja muiden luentomateriaalien aineistot merkitään myös henkilökohtaisiksi tiedonannoiksi.

⇒ Luennot, webinaarit ja oheisaineistot

Henkilökohtaista tiedonantoa ei merkitä lähdeluetteloon. Henkilökohtaiseen tiedonantoon on hyvä merkitä, missä roolissa tiedontantaja on tietoja antaessaan. Jos on tarpeen ilmoittaa tarkemmin henkilökohtaisen tiedonannon tyyppi, merkitään se tekstiyhteyteen. . Käytä henkilökohtaisia tiedonantoja harkiten: jos sama tieto on saatavilla myös julkaistuna, käytä julkaisua lähteenä.

Henkilökohtaiseen tiedonantoon merkitään etunimi ja sukunimi sekä mahdollisimman tarkka päivämäärä:

Lehtori Mika Alavaikon (henkilökohtainen tiedonanto 28.4.2020) mukaan – –

Sosiaalijohtaja Veikko Mielikäisen (henkilökohtainen tiedonanto 23.7.2020) sähköpostinviestin mukaan – –

Henkilökohtainen tiedonanto suluissa lauseen tai kappaleen lopussa:

(Mika Alavaikko, lehtori, henkilökohtainen tiedonanto 28.4.2020.)

Julkaisemattomaan käsikirjoitukseen viitataan tekijän nimellä. Aikamääreeksi laitetaan käsikirjoituksen valmistumisvuosi (jos päivitetty niin viimeisin päivitysvuosi). *)

(Fredriksson ym., 2021)

Julkaisuun, joka ei ole vielä ilmestynyt, viitataan tekijän nimellä. Aikamääreeksi merkitään sulkuihin 'tulossa'.

(Steffansson & Pehkonen-Elmi, tulossa)

Lähdeluettelomerkintään merkitään kustantaja. Muut julkaisuja koskevat tiedot merkitään, jos ne ovat tiedossa.

* Julkaisematon käsikirjoitus: ei ole suunnitelmissa julkaista tai julkaisukanava / kustantaja ei ole tiedossa.

Viite avoimilla verkkosivuilla olevaan luentotallenteeseen, webinaariin tai esim. PowerPoint-dioihin muodostetaan esityksen tekijästä ja julkaisuvuodesta.

(Pakarinen, i.a.)

(Luokkala, 2020)

(Vesterinen, 2018)

(Marttinen, 2019)

Lähdeluetteloon merkitään tekijä, julkaisuvuosi, esityksen nimi, hakasulkeisiin tarkennus sisällöstä sekä linkki. Jos esim. PowerPoint-diat on jaettu palvelun (esim. SlideShare) kautta, merkitään palvelun nimi.

Pakarinen, T. (i.a.). TYÖ2030 - Työn ja työhyvinvoinnin kehittämisohjelma [PowerPoint-diat]. https://www.ttl.fi/wp-content/uploads/2020/06/TYO2030esittelydiat_Valmis-2.pptx

Luokkala, K. (17.4.2020). Työelämän selviytymistarinoita poikkeusoloissa [PowerPoint-diat]. SlideShare. https://www.slideshare.net/tyoterveyslaitos/tyelmn-selviytymistarinoita

Vesterinen, O. [Olli Diak]. (6.9.2018) Aineiston keruu ja -analyysi [Video; luentotallenne]. YouTube. https://youtu.be/1Ha9LUWNwus  (ks. YouTubessa olevien tallenteiden merkitsemisohje)

Marttinen, R. (8.10.2019). Lukemisen ja kirjoittamisen apuväineet [Webinaari]. Erilaisten oppijoiden liitto. https://eol.adobeconnect.com/p5lv60bq9dhj/

Jos tekstin lukijoilla (esim. opiskelijaryhmä) on pääsy suljettuun verkkoympäristöön, merkitse lähdeluetteloon linkiksi kirjautumissivu.

(Kollanus, 2020)

(Vuokila-Oikkonen & Keskitalo, 2015)

Jos webinaaria ei ole talletettu tai tekstin lukijat eivät pääse tutustumaan PowerPoint-esitykseen, merkitse ne samalla tavalla kuin henkilökohtainen tiedonanto. Henkilökohtaista tiedonantoa ei merkitä lähdeluetteloon. Jos on tarpeen ilmoittaa tarkemmin henkilökohtaisen tiedonannon tyyppi, merkitään se tekstiyhteyteen.

Tutkimustekstin objektiivisuus syntyy tasapuolisuudesta, avoimuudesta, ratkaisujen perustelemisesta ja omien lähtökohtien tunnsutamisesta (Kollanus, henkilökohtainen tiedonanto 9.9.2020).

Vuokila-Oikkonen ja Keskitalo korostivat luennollaan (henkilökohtainen tiedonanto 2015), että – –

⇒ Henkilökohtainen tiedonanto

Euroopan Unionin säädökset, sopimukset ja muut oikeudelliset asiakirjat löytyvät Euroopan unionin virallisesta lehdestä. Lehden sisältö löytyy EUR-Lex -tietokannasta. Tietokannasta löytyy myös pysyvät linkit säädöksille.

⇒ EUR-Lex

Lähdeviitteeseen merkitään säädöksen tyyppi ja koodi.

(Euroopan unionin perusoikeuskirja 2012/C 326/02)

(Komission päätös (EU) 2019/154)

Lähdeluetteloon merkitään säädöksen koko otsikko, Euroopan virallisen lehden tiedot sekä linkki (ensisijaisesti EURO-Lexin pysyvä linkki).

Hallituksen esityksiä lähteenä käytettäessä tulee tekstiyhteydessä ilmetä esityksen  koko nimi sekä suluissa numero ja vuosi. Tekstiviitteessä käytetään lyhennettä HE sekä numeroa ja vuosilukua.

(HE 19/2019)

Hallituksen esityksessä eduskunnalle kirkkolaiksi todetaan, että – – (HE 19/2019).

Ohjeessa on sovellettu APA-viittaustyyliä.

Hotus, Käypä hoito ja Joanne Briggs Institute

Hotus-hoitosuosituksien ja Käypä hoito -suosituksien lähdeviitteisiin merkitään tekijän nimi (henkilö, ryhmä, yhteisö) sekä julkaisuvuosi. Lähdeluettelomerkintään tulee suosituksen julkaisemisen tarkka päiväys sekä suosituksen julkaisija.

(Suomalainen Lääkäriseura Duodecim ja Suomen Verenpaineyhdistys ry:n asettama työryhmä, 2020)

(Tarnanen ym., 2019)

(Parisod ym., 2019)

(Joanna Briggs Institute, 2020)
 

*) Joanna Briggs -instituutin suositukset ovat tietokannassa, joten lähdeluetteloon merkitään versaalilla tietokannan nimi (vrt. Cochrane-katsaukset). JBI-hoitosuositukseen on myös laitettu tietokannan nimen jälkeen hoitosuosituksen numero. Hoitosuosituksilla ei ole pysyviä linkkejä, kuten Cochrane-tietokannassa, joten lähdeluettelomerkintään ei tule linkkiä.

Joanna Briggs Institute julkaisee järjestelmällisiä katsauksia mm. JBI Evidence Synthesis -lehdessä. Viittaukset tehdään näihin samoin kuin artikkeleihin.

⇒Artikkelit tiede- ja ammattilehdissä
 

Conchrane-katsaukset

Lähdeviitteeseen merkitään tekijä ja vuosiluku.

(Uphoff ym., 2020)

Lähdeluetteloon merkitään tekijä(t), suosituksen nimi ja ilmestymisvuosi. Tietokannan nimi merkitään versaalilla.

Lääketieto

Lääketiedosta merkitään tekijäksi joko lääkkeen tai lääkkeen valmistajan nimi. Lähdeluetteloon merkitään viimeisin päivityspäiväys, joka löytyy lääketiedosta. Lähdeviitteeseen tulee vuosiluku. Lääkkeen nimi merkitään versaalilla. Lääkkeen nimen jälkeen tulee sulkuihin [Lääketieto].

(GlaxoSmithKline Consumer Healthcare Finland Oy, 2020)

(Pfizer Europe MA EEIG, 2019)

Säädöksiä lähteenä käytettäessä tulee tekstiyhteydessä ilmetä säädöksen koko nimi sekä suluissa säädösnumero ja vuosi. Tekstiviitteessä käytetään lyhennettä KJ sekä numeroa ja vuosilukua.

(KJ 1055/1991)

Säädöksiä koskevissa ohjeissa on sovellettu APA-viittaustyyliä.

Säädöksiä lähteenä käytettäessä tulee tekstiyhteydessä ilmetä säädöksen koko nimi sekä suluissa säädösnumero ja vuosi. Tekstiviitteessä käytetään lyhennettä L tai A sekä numeroa ja vuosilukua. Useimmiten tämä merkintätapa riittää.

(L 540/2018)

Varhaiskasvatuslaissa  on säädetty, että – – (L 540/2018).

Jos viitattaessa on tarvetta käyttää pykäliä, ne merkitään vuosiluvun jälkeen ilman pilkkua. Pykälänumeron jälkeen merkitään piste ja välilyönti ennen pykälämerkkiä:

(A 912/1992 3. §)

(L 417/2007 16. a §)

Asetuksessa sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista  todetaan, että – –. Tilapäisestä kotipalvelusta peritään kunnan määrittelemä maksu. (A 912/1992 3. §.) 

Lastensuojelulain mukaan sijaishuollon kustannuksista vastaa se kunta, jossa tarve sijaishuoltoon on syntynyt (L 417/2007 16. a §).

Jos halutaan viitataan useisiin pykäliin, ne erotetaan toisistaan pilkulla:

(L 540/2018 3. §, 23. §)

On olemassa myös lakeja, joissa luvun vaihtuessa pykälänumerointi alkaa alusta. Jos tällaiseen lakiin viitattaessa on tarvetta käyttää pykäliä, lähdeviitteeseen merkitään ensin luku ja sitten pykälä:

(L 39/1889 1. luku 3. §)

Jos samassa viitteessä on viittauksia saman lain eri kohtiin, käytetään pilkkua lainkohtien välillä:

(L 39/1889 1. luku 3. §, 3. luku 5. §)

Jos samassa viitteessä on kaksi eri lakia, käytetään puolipistettä lainkohtien välillä (ks. myös Useita lähteitä samassa viitteessä):

(L 39/1889 1. luku 3. §; L 417/2007 24. §)

Säädöksiä koskevassa ohjeessa on sovellettu APA-viittaustyyliä.

Raamattuun viitattaessa ei käytetä sivunumeroita vaan Raamatun lukujen nimiä ja jakeita.

(Raamattu, 1992, Psalmi 139: 7–18)

(Raamattu, i.a.-a, Matteuksen evankeliumi 3:16)

(Raamattu, i.a.-b, Markuksen evankeliumi 1:5)

Viitattaessa sanakirjan yksittäiseen termiin viitteeseen merkitään teoksen tekijän, verkkosanakirjan ylläpitäjän tai teoksen nimi, jos tekijätietoa ei ole saatavilla. Ilmestymisvuoden jälkeen merkitään hakutermi ja sen jälkeen Teoksessa ja Sanakirjan nimi. Huomaa, että päivittyvissä verkkosanakirjoissa  ilmestymisvuoden paikalle merkitään  i.a. (ilman aikaa).

Jos käytetty termi esiintyy painetussa sanakirjassa, lähteeksi merkitään teoksen kokoajan tai kirjoittajan tiedot ja sen sivun numero,  jolla termi on esiintynyt. Yksittäistä termiä ei tarvitse merkitä lähdeluetteloon.

(Jyväskylä yliopisto, viittomakielen keskus, i.a.)

(Kotimaisten kielten keskus, i.a.)

(Forsberg, 2021, s. 228)

⇒ Tietokannat

Standardeista merkitään viitteeseen yhteisötekijäksi järjestö, joka ylläpitää standardia sekä ilmestymisvuosi ja tarpeen mukaan sivunumero. Yhteisötekijästä merkitään  ensimmäisellä viittauskerralla nimi koko nimi. Virallinen lyhenne lisätään hakasulkeisiin. Seuraavilla viittauskerroilla voi käyttää virallista lyhennettä. 

(International Organization for Standadizatioin [ISO], 2018)

(ISO, 2018, s. 18)

(Suomen Standardisoimisliitto [SFS], 2020)

Lähdeluettelomerkintään kirjoitetaan standardia ylläpitävän organisaation nimi, standardin nimi ja sulkeisiin standardin numero.

Kirjat

Terveysporttiin ja Oppiporttiin on koottu verkkoaineistoina teoksia, jotka ovat usein ilmestyneet myös painettuina. Verkkosisällöissä voi olla päivityksiä, jotka eivät ole painetuissa teoksissa. Sen vuoksi ei riitä pelkkä viittaus teokseen. Lähdeluetteloon merkitään lukijaa varten linkki, jonka avaamalla lukija saa tiedon, että aineisto vaatii käyttöoikeuden *).

Julkaisuaikaan merkitään artikkelin päivityspäivämäärä, jos se näkyy selkeästi artikkelin yhteydessä. Jos päivityspäivämäärää ei ole, merkitään lähdemerkintään käyttöpäivä Saatavilla-ilmauksella.

(Pitkälä ym., 2016)

(Matilainen, 2020)

*)

Linkki Terveysportin aineistoon

• Avaa aineisto ja kopioi selaimeen tuleva linkki (kopioi vain artikkelin tunnukseen päättyvä osa linkistä, artikkelin tunnus löytyy artikkelin lopusta):
  ⇒ https://www.terveysportti.fi/apps/dtk/shk/article/shk00110
•  

Linkki Oppiportiin aineistoon

• Avaa teos ja kopioi selaimeen tuleva linkki.
• Linkki on muotoa: https://www.oppiportti.fi/op/xxxxxxx (xxxxxxx=artikkelin tunnus, löytyy sivun lopusta)

Oppiportin verkkokurssit

(Lyly ym., 2017)

Ks. myös 

⇒ Hoitosuositukset ja -katsaukset (Käypä hoito, Hotus, JBI, Cochrane) sekä lääketieto

Päivitetty 24.5.2022

Jos on tarpeen viitata koko tietokantaan,  viitteeseen merkitään tietokannan ylläpitäjän nimi. Päivittyvissä aineistoissa  ilmestymisvuoden paikalle merkitään yleensä i.a. (ilman aikaa). Jos tietokanta on selkeästi tehty jonakin määrättynä ajanjaksona eikä sitä enää päivitetä, voi viitteeseen merkitä myös tarkan valmistumisajankohdan.

(Jyväskylän yliopisto, viittomakielen keskus, i.a.)

(Tilastokeskus., i.a.)

Evankelis-luterilaisen kirkon tunnustuskirjan viitteeseen merkitään tunnustuskirjan nimi ja tarpeen mukaan luku, osio tai kappale (ei sivunumeroita).

Jos julkaisuvuotta ei ole teokseen merkitty, merkitään i.a. (ilman aikaa). Jos tunnustuskirjat ovat julkaisussa, josta löytyy julkaisuvuosi, merkitään se lähdeviitteeseen ja lähdeluetteloon. Jos useita tunnustuksia on koottu samaan teokseen, merkitään tunnustuksen tiedot lähdeluetteloon samalla tavalla kuin merkitään esim. toimitetun teoksen artikkeli.

(Augsburgin tunnustuksen puolustus, i.a., Luku IX)

(Iso katekismus i.a., Neljäs osa)

(Iso katekismus, 1984, Neljäs osa) 

Työehtosopimukset julkaistaan ammattiliittojen verkkosivuilla. Painettujen sopimusten käyttö on vähentynyt. Useimmiten verkkosivuilla on yleensä näkyvissä vain uusin sopimus. Sen vuoksi linkin yhteydessä on hyvä käyttää saatavilla-merkintää.

Työehtosopimusjulkaisuissa ei ole tekijää vaan viitteeseen merkitään teoksen nimi. Viitteeseen merkitään sivunumero, jos se julkaisusta löytyy. Jos sivunumeroa ei ole, merkitään luvun ja tarvittaessa myös pykälän nimi. Jos julkaisun nimi on pitkä, lähdeviitteeseen voi merkitä vain alkuosan julkaisun nimestä. 

⇒ Sivunumero puuttuu julkaisusta

⇒ Tekijätieto puuttuu

(KirVESTES, 2020, s. 39)

(KVTES, 2021, Luku Vuosiloma 5. §)

(Yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimus, 2020)

Tilasto julkaisussa

Jos tilasto on julkaistu jossakin painetussa tai sähköisessa julkaisussa,  lähdeviittaus tehdään julkaisuun, ei yksittäiseen tilastoon.

(Pösö, 2019, s. 33)

Sähköisen tilastopalvelut

Lähdeviitteeseen merkitään palvelun ylläpitäjä / tuottaja. Lähdeluetteloon merkitään tilaston tuottaja, päivityspäiväys, tilaston nimi, sulkuihin mahdollinen koodi sekä linkki, jos se vie suoraan tilastoon. Lähdeluettelloon on hyvä myös merkitä myös tilastopalvelun nimi (esim. Sotkanet, Eurostat), jos sellainen on.

Esim. Sotkanet.fi:n palvelussa on indikaattoreita ja niiden yhdistelymahdollisuus. Jos yhdistetään eri indikaattoreita omaksi tilastoyhteenvedoksi, mainitaan lähteenä kaikki käytetyt indikaattorit. Yhdistelyjen seurauksena tullutta linkkiä ei merkitä lähdeluetteloon.

⇒ Taulukot, kuviot ja kuvat

(Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 2020)

(Suomen ev.lut. kirkko, 2020)

(European Commission, 2020)

Lähdeviitteeseen merkitään julistuksen tai sopimuksen nimi, hyväksymisvuosi ja tarpeen mukaan artiklan numero.

(Ihmisoikeuksien yleismaaimallinen julistus, 1948, 25. artikla)

(Yleissopimus lapsen oikeuksista, 1989)

Lähdeluetteloon merkitään sopimuksen nimi, hyväksymispäiväys sekä verkko-osoite. Yleissopimukset löytyvät useista eri verkko-osoitteista. Kun sopimus on ratifioitu Suomessa, niin ne löytyvät myös Finlex-palvelusta valtiosopimuksista. (Suomi on ratifioinut lasten oikeuksien yleissopimuksen vuonna 1991. Lähdemerkintään laitetaan kuitenkin alkuperäinen allekirjoituspäiväys.)

YK.n yleissopimus lapsen oikeuksien sopimukseen kuuluu myös kolme valinnaista pöytäkirjaa (lisäpöytäkirjaa). Ne löytyvät esim. Finlexistä.

Lähdeviitteeksi merkitään 

(Lapsen oikeuksia koskevan yleissopimuksen valinnainen pöytäkirja lasten myynnistä, lapsiprostituutiosta ja lapsipornografiasta, 2000, 7. artikla)

Viite opinnäytteeseen muodostetaan opinnäytteen tekijän nimestä, julkaisuvuodesta ja sivunumerosta, Jos viitataan koko teokseen, ei sivunumeroa tarvita.

(Ikonen, 2015)

Lähdeluetteloon merkitään tekijän sukunimi, etunimen alkukirjain, julkaisuvuosi sulkeissa, opinnäytteen nimi kursiivilla. Merkintä opinnäytetyöstä ja korkeakoulusta laitetaan opinnäytetyön nimen loppuun hakasulkeisiin. Jos opinnäytetyö on julkaistu julkaisusarjassa, merkitään julkaisusarjan nimi sulkuihin sekä tieto kustantajasta.

Esitteet, ohjeet, pöytäkirjat, viranomaispäätökset, lomakkeet tai sopimukset, voidaan merkitä seuraavasti:

Jos on kyse numeroidusta dokumentista (esim. päätöksen numero tai lomakkeen koodi), merkitse myös numero näkyviin lähdeviitteeseen.

(Celia, 2016)

(Helsingin kaupunki, 2020)

(Kela, 2019)

(Punainen Risti, Merilän osasto, 2020)

Jos on tarpeen tehdä sisäisestä asiakirjasta lähdemerkintä, niin käytetään hakasulkeissa esim. seuraavanlaisia merkintöjä: [Julkaisematon asiakirja],  [Julkaisematon sopimus] tai [Sisäinen työohje]. Joskus voi riittää maininta tekstissä eikä lähdeviitettä tarvitse tehdä (vrt. henkilökohtainen tiedonanto).

(Touhulan päiväkoti, i.a.)

Anna Liisa Karjalainen, Mervi Kivirinta & Atte Kollanus (2020)