Skip to main content
It looks like you're using Internet Explorer 11 or older. This website works best with modern browsers such as the latest versions of Chrome, Firefox, Safari, and Edge. If you continue with this browser, you may see unexpected results.

Osallistavan ja tutkivan kehittämisen opas 2.0

OPINNÄYTETYÖN SUUNNITELMA

 

 

Sen jälkeen, kun opinnäytetyön ideapaperi on esitelty opinnäytetyöseminaarissa hyväksytysti, tehdään opinnäytetyön suunnitelma. Suunnitelma luo perustaa koko opinnäytetyön prosessille. Hyväksytty suunnitelma tarvitaan yhteistyösopimuksen laatimista tai tutkimusluvan hakemista varten. Suunnitelma selkiyttää opinnäytetyön tekijälle itselleenkin sitä, miten ja mihin perustuen hän on tekemässä opinnäytetyötään. Opinnäytetyön suunnitelma on myös tärkeä ohjauksen väline.  

Koska opinnäytetyöt voidaan toteuttaa monin tavoin, myös opinnäytetyön suunnitelmissa painottuvat eri asiat. Seuraavassa esitellään suunnitelman runko sekä tutkimus- että kehittämispainotteiselle opinnäytetyölle.

Opinnäytetyön suunnitelman laajuus on yleensä 10 sivua. Sen tarkoituksena on esitellä, mitä ja miksi aiotaan tehdä tai tutkia sekä perustella suunnitellun opinnäytetyön ajankohtaisuus ja merkitys. Lisäksi suunnitelmassa kuvataan yhteistyötaho ja kohderyhmä, tarkastellaan aihepiiriin liittyvää tutkimustietoa ja määritellään keskeiset käsitteet sekä kuvataan, millaisin menetelmin opinnäytetyö toteutetaan. Opinnäytetyön suunnitelmaan tulee sisältyä myös aikataulusuunnitelma sekä arvio opinnäytetyöhön liittyvistä eettisistä haasteista.

1. Tutkimuspainotteisen opinnäytetyön suunnitelma

Opinnäytetyön suunnitelma rakentuu seuraavista osista. Lukujen otsikoinnissa voi käyttää alla olevia lihavoituja otsikoita.

Johdanto

Johdanto on yleensä napakka ja laajuudeltaan korkeintaan sivun mittainen. Sen tarkoitus on johdatella aiheeseen, ja se etenee yleisestä yksityiskohtaisempaan. Johdannosta tulee ilmetä

  • työn aihepiiri ja sen ajankohtainen merkitys, aiheenvalinnan perustelu
  • lyhyt kuvaus opinnäytetyön tarkoituksesta ja tavoitteesta
  • työn liittyminen mahdollisiin laajempiin tutkimushankkeisiin
  • yhteistyötahot ja tutkimusympäristö.
Teoreettiset lähtökohdat ja keskeiset käsitteet

Työn teoreettinen viitekehys muodostuu olemassa olevasta teoria- ja tutkimustiedosta sekä muusta ammattikäytäntöihin liittyvästä pätevästä tiedosta ja tausta-aineistoista. Teoreettisten lähtökohtien ja keskeisten käsitteiden tarkastelu jakautuu yleensä kahdesta neljään alalukuun. Luvut tulee otsikoida sisällön mukaisesti ja rakentaa lähdekirjallisuutta käyttäen. Niissä tulee

  • kuvata ja määritellä opinnäytetyön aiheeseen liittyvät keskeiset käsitteet
  • tarkastella olemassa olevaa tutkimustietoa
  • sitoa aihe aikaisempaan tietoon sekä perustella rajaukset ja valinnat.
Opinnäytetyön tarkoitus ja tavoitteet

Opinnäytetyön tarkoituksen ja tavoitteen kuvaus muodostaa yleensä yhden, ilman alalukuja olevan pääluvun. Luvussa esitellään

  • opinnäytetyön tarkoitus: ilmaistaan yleisellä tasolla, mitä on aikomus tutkia
  • opinnäytetyön tavoitteet: mitä hyötyä tutkimus tuottaa tai miten tutkimuksella saatu tieto voi kehittää työelämää
  • tutkimuskysymykset, joita on yleensä 1‒3: millaiseen ongelmaan tai millaisiin konkreettisiin kysymyksiin tutkimuksella pyritään vastaamaan.
Tutkimusympäristö ja työelämäkumppanit

Opinnäytetyön tutkimusympäristön ja työelämäkumppaneiden esittely voi olla omana alalukunaan. Joskus on kuitenkin mielekästä sijoittaa se osaksi opinnäytetyön toteutuksen kuvausta, siis samaan lukuun tutkimusmenetelmien sekä aineiston keruun ja analyysin kuvauksen kanssa. Olennaista on, että luku sisältää

  • kuvauksen tutkimusympäristöstä
  • kuvauksen siitä, miten työelämä- tai yhteistyökumppanit osallistuvat tutkimukseen.
Tutkimusmenetelmät, aineiston keruu- ja analyysimenetelmät

Tässä luvussa on tarkoitus kertoa, miten tutkimusaineisto on tarkoitus koota ja miten sitä tullaan käsittelemään ja analysoimaan.  Luvun sisällön rakentamisessa tulee käyttää menetelmäkirjallisuutta. Luvusta tulee ilmetä

  • menetelmällisen lähestymistavan kuvaus: onko kyseessä esimerkiksi kartoitus, arviointi- vai toimintatutkimus
  • aineiston keruun menetelmät: kootaanko aineisto esimerkiksi haastattelulla, kyselyllä vai toiminnallisin menetelmin (haastattelun runko tai kyselyn lomake lisätään suunnitelman liitteeksi)
  • missä, milloin ja kenen kanssa aineisto kerätään
  • kuvaus tutkimusaineiston käsittelystä: miten esimerkiksi haastatteluaineisto käsitellään ennen analyysivaihetta
  • aineiston analyysin menetelmät
  • aineiston keruuseen, käsittelyyn ja analyysiin liittyvät eettiset kysymykset.
Opinnäytetyön eettisyyteen ja luotettavuuteen liittyvät kysymykset

Tutkimusaineiston keräämiseen ja käsittelemiseen liittyviä eettisiä haasteita on todennäköisesti käsitelty lyhyesti jo aineiston keruun, käsittelyn ja analyysin menetelmien kuvauksessa. Tässä luvussa on tarkoitus vielä tarkentaa

  • tutkimuksen toteuttamiseen liittyviä eettisiä kysymyksiä: mikä on esimerkiksi tutkijan oma positio suhteessa tutkittavaan ilmiöön tai millaisia eettisiä kysymyksiä liittyy kohderyhmään ja valittuihin menetelmiin
  • seikkoja, jotka voivat vaikuttaa tutkimuksen luotettavuuteen.
Opinnäytetyön toteuttamisen aikataulu

Tutkimusaikataulun kuvausta on todennäköisesti sisältynyt jossain määrin jo aineiston keruun ja menetelmien kuvaukseen. Tämän luvun tulisi sisältää vielä yksityiskohtaisempaa kuvausta opinnäytetyön toteuttamisen aikataulusta aina valmistumiseen saakka. Aikataulusuunnitelman voi esitellä myös taulukkona tai kuviona. Tekstistä tulee ilmetä

  • suunnitelma tutkimuksen etenemisen vaiheista ja aikataulusta: missä vaiheessa kirjoitetaan opinnäytetyön teoreettinen viitekehys ja milloin aineiston keruu toteutuu
  • suunnitelma tulosten raportoinnista, julkistamisesta ja hyödyntämisestä.
Lähdeluettelo

Lähdeluettelo laaditaan Diakin ohjeistuksen mukaisesti.

Liitteet

Liitteiksi lisätään muun muassa haastattelukysymykset, teemahaastattelun teemat, kyselylomakkeen kysymykset tai saatekirjeet.

2. Kehittämispainotteisen opinnäytetyön suunnitelma

Kehittämispainotteiset opinnäytetyöt toteutuvat yleensä kehittämishankkeina tai tuotekehittelyinä (produktio). Opinnäytetyön suunnitelma rakentuu seuraavista osista. Lukujen otsikoinnissa voi käyttää seuraavan jäsennyksen mukaisia lihavoituja otsikoita.

Johdanto

Johdanto on yleensä napakka ja laajuudeltaan noin sivun mittainen.  Sen tarkoitus on johdatella aiheeseen ja se etenee yleisestä yksityiskohtaisempaan. Johdannosta tulee ilmetä

  • työn aihepiiri ja sen ajankohtainen merkitys, aiheenvalinnan perustelu
  • lyhyt kuvaus opinnäytetyön tarkoituksesta ja tavoitteesta
  • työn liittyminen mahdollisiin laajempiin kehittämishankkeisiin
  • yhteistyötahot ja toimintaympäristö.

Opinnäytetyön lähtökohdat, toteuttamisympäristö ja yhteistyötahot sekä tarkoitus ja tavoitteet

Kehittämishankkeena tai tuotekehittelynä toteutettavassa opinnäytetyössä on tärkeää kuvata alkutilanne ja muutostarve, johon pyritään vastamaan. Näitä seikkoja kuvaava luku voi jakautua useisiin alalukuihin, joista tulisi ilmetä

  • kehittämishankkeen tai tuotekehittelyn tarkoitus: ilmaistaan yleisellä tasolla, mitä on aikomus tehdä
  • kehittämishankkeen tai tuotekehittelyn tavoite: mitä hyötyä kehittämishankkeesta tai suunnitellusta tuotteesta on tai miten opinnäytetyössä kehitettyä voidaan soveltaa työelämässä
  • kehittämishankkeeseen tai tuotekehittelyyn liittyvät aiemmat tutkimukset sekä kehittämistyön lähtökohdat ja kehittämistarpeet
  • opinnäytetyön toimintaympäristö, työelämäkumppanit ja kohderyhmät
  • kehittämishankkeen tai tuotekehittelyn liittyminen työelämätoimijan tai toimintaympäristön muuhun kehittämistoimintaan
  • hankkeen tavoitteet.
Opinnäytetyön keskeiset käsitteet ja kehittämistyössä käytettävät menetelmät

Keskeisten käsitteiden tarkastelu perustuu olemassa olevaan teoria- ja tutkimustietoon sekä muuhun ammattikäytäntöihin liittyvään pätevään tietoon ja tausta-aineistoihin. Keskeisten käsitteiden tarkastelu jakautuu yleensä kahdesta neljään alalukuun. Luvut tulee otsikoida sisällön mukaisesti ja rakentaa lähdekirjallisuutta käyttäen. Niissä tulee ilmetä

  • kehittämishankkeeseen tai tuotekehittelyyn liittyvä tutkimustieto sekä keskeiset käsitteet
  • aihepiiriin liittyvät muut hankkeet ja aiemmat tutkimukset
  • kehittämistyössä käytettävät menetelmät.
Kehittämishankkeen tai tuotekehittelyn toteuttamisen prosessin kuvaus

Kehittämispainotteisessa opinnäytetyössä prosessin kuvauksella on keskeinen merkitys. Jo suunnitelmavaiheessa pitää kuvata alustavat ideat siitä, miten kehittämishankkeen tai tuotteen suunnittelu etenee, miten ja missä vaiheessa kehittämistyötä voidaan arvioida ja miten arviointi toteutetaan. Prosessin kuvauksen tukena voi käyttää prosessikaaviota tai taulukkoa.  Prosessin kuvauksessa tulisi esitellä

  • suunnitelma käytännön toteutuksesta: millaisia toiminta- ja työskentelytapoja käytetään ja miten kehittämistyön menetelmiä sovelletaan
  • kuvaus aikataulusta
  • suunnitelma toteutuksen arvioinnista: miten esimerkiksi tuotetta testataan ja miten kerätään palaute toimintaan osallistuvilta
  • suunnitelma ja arvio tarvittavista resursseista: millaista työnjakoa ja millainen budjetti opinnäytetyön toteuttamiseen tarvitaan sekä millaisia laitteita ja tarvikkeita kehittämistyössä tarvitaan
  • arvio kehittämishankkeeseen tai tuotekehittelyyn liittyvistä riskeistä
  • suunnitelma opinnäytetyön raportoimisesta, julkistamisesta ja hyödyntämisestä.
Opinnäytetyön eettisyyteen ja luotettavuuteen liittyvät kysymykset

Eettisiä näkökohtia on todennäköisesti kuvattu jo suunnitelman aiemmissakin vaiheissa. Tässä luvussa tulisi vielä pohtia

  • opinnäytetyöhön liittyviä eettisiä haasteita
  • luotettavuuteen ja vastuullisuuteen liittyviä kysymyksiä.
Lähdeluettelo

Lähdeluettelo laaditaan Diakin ohjeistuksen mukaisesti.

Liitteet

Suunnitelman liitteiksi lisätään esimerkiksi saatekirjeet.

Minna Valtonen, Elsa Keskitalo, Anna Liisa Karjalainen, Marianne Nylund, Titta Riihimäki ja Olli Vesterinen (2020)

Saavutettavuusseloste