Osallistavan ja tutkivan kehittämisen opas 2.0

TYÖELÄMÄLÄHTÖINEN OSALLISTAVA KEHITTÄMINEN

Tässä artikkelissa tarkastellaan Diakonia-ammattikorkeakoulussa toteutuvan tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan (TKI) lähtökohtia ja periaatteita, kuten esimerkiksi työelämälähtöisyyttä. Artikkelissa avataan myös osallistavan ja tutkivan kehittämisen käsitettä.  

• Osallistavan ja tutkivan kehittämisen lähtökohdat
• Osallistava ja tutkiva kehittäminen
• Tutkiva ja kehittävä oppiminen
• LÄHTEET

Osallistavan ja tutkivan kehittämisen lähtökohdat

Opinnäytetyöt ja osallistuminen kehittämishankkeisiin ovat osa ammattikorkeakoulun alueellista vaikuttamista ja TKI-toimintaa. TKI-toimijoina ammattikorkeakoulut ovat  alueellisen kilpailukyvyn rakentajia ja työelämän uudistajia. Tutkimustoiminta on käytännnönläheistä, soveltavaa ja sillä pyritään vastaamaan yhteistyökumppaneiden kehittämistarpeisiin ja vaikuttamaan oman alueen kehittymiseen ja hyvinvointiin. Ehdotuksessa yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen rahoitusmalleiksi vuodesta 2021 alkaen korostetaan vahvaa TKI-toimintaa ja monimuotoista korkeakoulutusta yhteiskunnan ja elinkeinorakenteen muutosvoimina (Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto, 2015a, 2015b; Suoranta & Ryynänen. 2014; Mahdollistava ohjaus, resurssit ja rakenteeet -työryhmä, 2018).

Ammattikorkeakoulun työelämälähtöisyys tarkoittaa, että koulutus vastaa työelämän kehittämistarpeisiin ja yhteistyötä tehdään opetuksen suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa. Ammattikorkeakoulun tehtävänä on harjoittaa ammattikorkeakouluopetusta palvelevaa sekä työelämää ja aluekehitystä edistävää ja alueen elinkeinorakennetta uudistavaa tutkimustoimintaa, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa sekä taiteellista toimintaa. Tehtäviään hoitaessaan ammattikorkeakoulun tulee edistää elinikäistä oppimista. (L 932/2014.) Opetuksen toteutuminen työelämässä varmistetaan pitkäjänteisellä yhteistyöllä ja luottamuksellisilla työelämäkontakteilla. Opiskelijan työelämälähtöinen oppiminen toteutuu tekemällä oppimistehtäviä työelämässä, osallistumalla kehittämishankkeisiin ja projekteihin, tekemällä opinnäytetyötä, osallistumalla opintokäynneille, työelämäjaksoille ja harjoitteluihin sekä tekemällä esimerkiksi haastatteluja ja kartoituksia osana ammattikorkeakoulun tutkimustoimintaa.

TKI-toiminta ja siihen kuuluva osallistava ja tutkiva kehittäminen ovat osa ammattikorkeakoulun lakisääteistä tehtävää (L 932/2014; Keskitalo, 2015). Osallisuus kehittämisessä merkitsee opiskelijoiden, työelämän työntekijöiden, opettajien ja tutkijoiden liittymistä, suhteissa olemista, kuulumista ja yhteisyyttä. Osallisuus on yhteensopivuutta, mukaan ottamista, osallistumista, vaikuttamista, yhdessä tekemistä ja demokratiaa (Isola ym., 2017). Kehittämiseen osallistuvat asiakkaat, potilaat ja alueen ihmiset niin, että palveluita kehitetään yhdessä heidän kanssaan. Puhutaankin kehittäjäasiakkaista/-asukkaista, kokemusasiantuntijoista ja/tai kehittäjätyöntekijöistä Diakin eri toimijoiden yhteistyökumppaneina. Eri osapuolet ovat tasavertaisia toimijoita, joiden asiantuntijuus yhdessä kumuloituu. Hyvät työelämäyhteydet ja asiakaslähtöisyys varmistavat palveluiden käyttäjien kuulemisen, ja ne vaikuttavat rakenteisiin, joihin liittyy syrjäyttäviä piirteitä (Suoranta & Ryynänen, 2014). Vaikutus moninkertaistuu valmistuvien ammattilaisten jatkaessa osallistumiseen ja yhteistoimintaan perustuvaa kehittämistyötä omilla työpaikoillaan (Gothóni & Kolkka, 2015).

TKI-toiminta perustuu Diakin arvoihin sekä kestävän kehityksen periaatteisiin. Arvot ovat kristillinen lähimmäisenrakkaus, sosiaalinen oikeudenmukaisuus, avoin vuorovaikutus sekä laadukas ja tuloksellinen toiminta. Arvojen mukaisesti tutkimustoiminnassa etusijalla ovat osallisuuteen ja terveyteen sekä köyhyyteen ja huono-osaisuuteen liittyvät kehittämishankkeet alueellisesti, valtakunnallisesti ja kansainvälisesti. Ammattikorkeakoulujen opinnäytetöitä varten on laadittu eettiset suositukset (Kettunen, Kärki, Näreaho & Päällysaho, 2020). Suositusten tavoitteena on yhtenäistää ammattikorkeakoulujen opinnäytetyöprosessia, edistää hyvää tieteellistä käytäntöä, ennaltaehkäistä tieteellistä epärehellisyyttä ja omalta osaltaan kohentaa opinnäytetöiden laatua.

Osallistava ja tutkiva kehittäminen

Diakissa tehdään osallistavaa ja tutkivaa kehittämistä. Se on työelämää ja oppimista palvelevaa yhteiskehittämistä, joka perustuu työelämäkumppanien ja Diakin yhteisiin tavoitteisiin. Diakissa kehittämistyön taustalla on toimintatutkimukseen pohjautuva osallistava työelämän tutkiva kehittäminen. (Keskitalo, 2015; Vuokila-Oikkonen & Hyväri, 2015; Pätynen, Vuokila-Oikkonen & Norontaus, 2016.) Diakin eri julkaisuista voi perehtyä osallistavaan työelämän tutkivaan kehittämiseen ja vuoden 2020 TKI-vuosikirjassa (Helminen, 2020) kuvataan Diakissa tehtävää osallistavaa työelämän tutkimusta.

Osallistavaa kehittämistä toteutetaan kaikilla Diakin koulutusaloilla. Oppimisessa on oleellista ihmettely, kysymysten asettelu, etsiminen, tiedonhaku, kriittisyys, jaettu asiantuntijuus sekä uuden tiedon rakentaminen (Hakkarainen, Lonka & Lipponen, 2004).

OPS2015:n toteutussuunnitelmat ja sen jälkeiset opetussuunnitelmat mahdollistavat sen, että opiskelijat saavuttavat opetussuunnitelman mukaisia osaamistavoitteita osallistumalla opintojensa kaikissa vaiheissa työelämässä ja hankkeissa kehittämistoimintaan ja muuhun sovittuun työskentelyyn. Näin he perehtyvät käytännössä tutkivan oppimisen prosesseihin. Opiskelijoiden ryhmäytyminen, vertaistuki sekä opettajien ja työelämän toimijoiden antama tuki ja ohjaus ovat keskeisiä tutkivan oppimisten elementtejä. (Koistinen, Näkki, Pyykkö & Valtonen, 2015.) 

Osallistavan ja tutkivan kehittämiseen ja tasavertaiseen kumppanuuteen perustuvan toiminnan onnistuminen vaatii osapuolilta osin uudenlaista ajattelutapaa kumppanuudesta, asiantuntijuudesta, oppimisesta, tutkimuksesta, kehittämisestä ja pedagogiikasta. Se edellyttää myös uskallusta ja luovuutta toisin tekemiseen ja uuden kokeilemiseen. Kehittämisprosessin ja siten oppimisen aikana osallistujat voivat joutua sietämään keskeneräisyyttä ja suunnitelmien muuttumista. Lopputuloksena voi olla hyvää oppimista myös silloin, kun alkuperäistä tavoitetta ei ole saavutettu ja pystytään kehittävän arvioinnin keinoin saamaan aikaan parannusehdotuksia tai kokonaan uusi tapa lähestyä yhteistä tavoitetta.  

Kirkon alalla toiminnasta käytetään nimeä Yhteisöpaja. Näissä pajoissa käynnistetään projekteja ja hankkeita, joiden tavoitteena on yhteisöllisyyden, vapaaehtoistoiminnan ja kirkon jäsenyyden vahvistaminen sekä olemassa olevien mahdollisuuksien entistä parempi hyödyntäminen. Yhteisöpajoja on perustettu eri puolille Suomea yhteistyössä seurakuntien ja muiden paikallisten toimijoiden kanssa. Ajatuksena on, että yhteisöpajoissa työntekijät ja vapaaehtoiset sekä Diakin opiskelijat ja opettajat etsivät yhdessä ratkaisuja ajankohtaisiin haasteisiin. Olennaista on vastavuoroinen ja tutkiva työote ja tiedon yhteinen soveltaminen paikallisesti. (Valtonen, 2018.) 

Osallistava ja tutkiva kehittäminen koostuu 1) työelämästä ja yhteiskunnasta tulevien haasteiden ennakoinnista, havaitsemisesta ja niihin vastaamisesta sekä 2) tutkivasta ja kehittävästä oppimisesta, joka tarkoittaa uuden tiedon ja toimintatapojen kriittistä rakentamista, kokeilua ja arviointia yhdessä tekemällä.

Osallistava ja tutkiva kehittäminen toteutuu työelämän kehittämishankkeina, tutkimuksina, selvityksinä ja kartoituksina sekä projekteina. Tuloksena syntyy muutoksia käytännöissä, osaamista, toimintamalleja ja menetelmiä työelämän ja Diakin käyttöön. Toimintaan liittyy julkaisuja, seminaareja, konferensseja ja tapahtumia.

Tutkiva ja kehittävä oppiminen

Osallistava ja tutkiva ja kehittäminen alkaa opintojen ensimmäiseltä lukukaudelta ja syvenee opintojen aikana. Opiskelija tulee haastetuksi kriittiseen ja reflektoivaan oppimiseen, jonka kuluessa hän muodostaa käsityksensä yhteiskunnasta, alasta, ammatista, palvelujärjestelmästä ja itsestään ammatillisena toimijana. (Gothóni & Kolkka, 2015.)

Opintojen alkuvaiheessa orientoidutaan korkeakouluopintoihin, alaan ja ammattiin sekä rakennetaan perustaa ammatilliselle identiteetille. Keskeistä on yhteiskunnallinen lukutaito, joka pohjautuu reflektiiviseen ammattitaitoon. Olennaista on kehittävä ja tutkiva suhde työelämään ja ihmisten arkeen. Opiskelijan aikaisempi osaaminen on arvokas pääoma, johon uusi osaaminen liitetään.  Uusi osaaminen muuttaa tai vahvistaa aikaisemmin syntynyttä osaamista. (Kolkka, Leinonen ja Lindroth, 2015; Airola, 2012.)

LÄHTEET

Alkuperäinen artikkeli Raili Gothóni, Marjo Kolkka, Susanna Hyväri ja Päivi Vuokila-Oikkonen 2016 

Päivittänyt Susanna Hyväri ja Päivi Vuokila-Oikkonen 2020