Tutkimusetiikka on laaja etiikan ala, joka koskee kaikenlaista tieteellistä tutkimusta lääketieteistä ihmistieteisiin. Ylipäänsä kyse on oikeasta ja väärästä tutkimuksen harjoittamisessa.
Tässä artikkelissa kerrotaan keskeisimmät tutkimuseettiset seikat, jotka otetaan huomioon Diakin opinnäytetöissä ja oppimistehtävissä. Artikkelin luvusta Etiikka opinnäytetyöprosessissa vaiheittain löytyvät huomioitavat asiat vaihe vaiheelta. Laajemmin ammattikorkeakoulujen opinnäytetöitä varten on laadittu eettiset suositukset, jotka perustuvat muun muassa lainsäädäntöön, tutkimuseettisiin periaatteisiin ja linjauksiin (Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto [Arene], 2025).
Opinnäytetyöntekijöiden kannalta oleellisimmat tutkimusetiikan periaatteet ja ohjeet on määritellyt Tutkimuseettinen neuvottelukunta (TENK). Suuri osa niistä koskee hyvää tieteellistä käytäntöä (HTK). Eurooppalaista tutkimuseettistä ohjeistusta seuraten TENK (2024) korostaa hyvän tieteellisen käytännön periaatteina luotettavuutta, rehellisyyttä, arvostusta ja vastuunkantoa. Näitä HTK-periaatteita on osattava soveltaa asianmukaisesti koko opinnäytetyöprosessin ajan (Tähtinen ym., s. 57–61, 2020).
Hyvään tieteellisen käytäntöön kuuluvat myös hyvät tieteelliset menettelytavat. Niitä sovelletaan tieteellisen toiminnan eri alueilla toimintaympäristöstä koulutukseen, tieteellisen työn tekemiseen ja arviointitehtäviin. Tieteellisen työn tekemisen osalta TENK (2023, s. 13) korostaa työn huolellista suunnittelua, toteutusta ja dokumentointia. Tärkeitä aiheita ovat myös tieteen avoimuuden periaatteet ja aiemman tutkimustiedon huomioiminen sekä rahoituksen hakemisen ja käyttämisen etiikka.
TENK (2023, s. 16) jakaa Suomessa esiintyvät hyvän tieteellisen käytännön loukkaukset vilppiin tieteellisessä toiminnassa ja piittaamattomuuteen hyvästä tieteellisestä käytännöstä. Epäilyt hyvän tieteellisen käytännön loukkaamisesta tutkitaan HTK-prosessissa. Diakin opinnäytetyöntekijälle on lähinnä tärkeää osata kirjoittaa auki, miten hän on ymmärtänyt ja soveltanut eettisiä käytäntöjä juuri omassa työssään. Tähän löytyy apua alta, menetelmäopinnoista ja opinnäytetyön ohjaajilta tarpeen mukaan opinnäytetyön prosessin varrella.
Myös kehittämispainotteista opinnäytetyötä tehtäessä opiskelijan tulee noudattaa tutkimuseettisiä ohjeita. Opinnäytetyöntekijä on vastuussa henkilöistä ja yhteisöistä, jotka osallistuvat opinnäytetyöprosessiin. Tästä syystä opinnäytetyöntekijän tulee perehtyä tapauskohtaisesti sekä omaan että osallistujien rooliin ja asemaan. (Kaukko & Kiilakoski, 2023, s. 139, 158.)
Jos kehittäminen tapahtuu organisaatiossa (julkinen sektori, voittoa tuottava organisaatio, yhteiskunnallinen yritys, järjestö, seurakunta tai kirkko, vertaisryhmä), johon tekijällä on jonkinlainen suhde tai rooli, hänen tulee tarkasti kirjoittaa oma asemansa siinä. Opinnäytetyöntekijän rooli voi olla esimerkiksi ammattilainen, asiantuntija, vapaaehtoinen, luottamushenkilö, aktivisti tai jäsen. Opinnäytetyöntekijän tulee tarkasti kuvata ja perustella oma roolinsa, työtehtävänsä ja osallisuutensa kyseessä olevaan organisaatioon ja sen kehittämistoimintaan (Anttila, 2007, s. 151–152). Samalla tulee huomioida eri toimijoiden väliset hierarkiat ja valta-asemat (Autio ym., 2024). Kehittämispainotteista opinnäytetyötä suunniteltaessa tulee selvittää, missä laajuudessa ja millä menetelmillä opinnäytetyön voi toteuttaa omassa työorganisaatiossa tai muussa yhteisössä, johon on läheisessä suhteessa.
Opinnäytetyöntekijän roolin ja aseman rinnalla tulee pohtia myös kehittämishankkeeseen osallistuvien asemaa ja osallistumisen erilaisia muotoja:
Opinnäytetyöntekijän tulee kuvata selkeästi opinnäytetyönsä tarkoitus ja tavoite. Tutkimukseen tai kehittämiseen osallistujat saattavat odottaa sen hetkiseen elämäänsä joitain konkreettisia parannuksia, joita opinnäytetyö ja tutkimukset harvoin voivat tarjota. Opinnäytetyössä tulee pohtia sen sosiaalista ja eettistä vastuuta sekä sitä, millaisia vaikutuksia sillä on osallistujiin, asiakkaisiin, yhteisöihin ja organisaatioihin. (Nylund, Hänninen & Katisko, 2024, s. 100-103.)