Osallistavan ja tutkivan kehittämisen opas 2.0

TEKOÄLYN EETTINEN HYÖDYNTÄMINEN OPINNÄYTETÖISSÄ

Tekoälyn piirteet 

Tekoälyllä tarkoitetaan tietokoneeseen ohjelmoitua kykyä suorittaa yleensä ihmiselle ominaisia, inhimillistä älykkyyttä vaativiksi koettuja toimintoja. Tekoäly on tietokoneen kykyä simuloida ihmisen älykkyyttä, oppimista, päättelyä ja ongelmanratkaisua. Tekoäly tuottaa tietoa, esimerkiksi tekstiä ja kuvia, yhdistellen kaikkea sille opetettua tietoa. Niinpä sen tuottaman tiedon rajallisuus ja mahdollinen virheellisyys on huomioitava aina tekoälyä käytettäessä. Tekoälyllä on myös kyky keksiä itse tietoa, esimerkiksi lähteitä, joita ei ole oikeasti olemassa. Se on koneellinen toimija eikä toimi aina eettisesti ja vastuullisesti. Tekoäly onkin mieluummin tukiäly – oiva apulainen.

Arene (2023) on laatinut ammattikorkeakoulujen opiskelijoille, opettajille ja muille toimijoille yhteiset tekoälysuositukset, joiden linjauksia on noudatettu tämän artikkelin kirjoittamisessa sekä Diakin omien tekoälyohjeistusten laatimisessa. Arenen (2024) mukaan on suotavaa, että eri tehtäviä koskevat eritasoiset ohjeet tekoälyn käyttämisestä.

Diakin tekoälyohjeistus ja huoneentaulu kokoavat tehdyt linjaukset tekoälyn käyttämisestä opiskelukontekstissa. 

Tekoälyä voi käyttää   

• oppimistehtävissä, jos opettaja on sen tehtävänannossa sallinut 
• tavalla ja laajuudessa, joita opettaja suosittelee tai edellyttää 
• opinnäytetyön tai tehtävän aiheen ideoinnissa, hahmottamisessa, rajaamisessa ja käsittelykulman valitsemisen tukena   
• soveltuvien tutkimus- tai kehittämismenetelmien hahmottamisessa ja niihin tutustumisessa   
• motivaattorina ja mentorina prosessin eri vaiheissa 
• itse laadittujen tekstien tiivistämisessä ja tarkastamisessa (jos sisältö ei ole arkaluontoista)   
• kun muistaa kirjata rehellisesti ja tarkasti ylös, miten tekoälyä on hyödynnetty.   

   Tekoälyä ei ole eettisesti oikein käyttää   

• omissa nimissä julkaistavan tai palautettavan sisällön (esimerkiksi opinnäytetyön tai oppimistehtävän) tuottamiseen    
• lisensoitujen aineistojen kääntämiseen tai tiivistämiseen    
• lähteistyksenä asiatekstille    
• viittaamatta sen käyttämiseen    
• kertomatta, miten ja missä sitä on käytetty.    

    Tekoälyn käyttämisessä erityisesti huomioitavaa

• Tekoälylle ei saa syöttää arkaluontoista, luottamuksellista tai yksilön oikeuksia vaarantavaa tietoa, esimerkiksi yhteystietoja, henkilötietoja tai tutkimusaineistoja. Perusteluna on se, että tekoäly voi tallentaa nämä tiedot ja käyttää niitä jatkossa tuotostensa pohjana eli jakaa tietoa. Poikkeuksena ovat paikallisiksi muokatut tekoälysovellukset, joiden käyttö on syytä tarkistaa yhteisöltä, joka tarjoaa tekoälysovelluksen käyttöön.  
• Tekoälyn tuottama tieto on aina tarkistettava perinteisistä lähteistä, sillä tekoäly voi hallusinoida eli tuottaa virheellistä tietoa tai jopa keksiä lähteitä. 
• Tekoälyn käyttämisellä ei voi korvata tieteellisen tiedon hakemis- ja käyttämisosaamista. Vertaisarvioidut tutkimusjulkaisut ovat edelleen luotettavin tiedonlähde.    
• Kirjoittaja on vastuussa kaikesta nimissään julkaistusta sisällöstä. Riskejä tekoälyn kanssa ei kannata ottaa

Opinnäytetyön etiikkaa ja luotettavuutta käsittelevään lukuun sisällytetään pohdintaa tekoälyn käyttämisestä omassa työssä. Tässä yhteydessä kyse ei ole vain sen raportoinnista, miten tekoälyä on käytetty, vaan tarkoituksena on myös pohtia sen hyödyntämisen merkityksellisyyttä työlle monipuolisesti. Jos työn tukena ei ole käytetty tekoälyä lainkaan, sekin kerrotaan ja ratkaisu perustellaan.

Tekoäly on hyvä avustaja, mutta sen käyttäjän tulee olla prosessin vastuullinen päätoimija. Omaa osaamista kannattaa arvostaa ja kehittää sekä antaa sen näkyä lopputuloksessa.