Skip to Main Content
It looks like you're using Internet Explorer 11 or older. This website works best with modern browsers such as the latest versions of Chrome, Firefox, Safari, and Edge. If you continue with this browser, you may see unexpected results.

Osallistavan ja tutkivan kehittämisen opas 2.0

LÄHDEVIITTEET JA LÄHDELUETTELO

 
Lähdeviitteet tekstissä

Yleisesti käytössä olevia viitteen merkitsemistapoja on kansallisesti ja kansainvälisesti useita. Diakissa noudatetaan tässä esitettyä käytäntöä. Kun julkaisee tai jättää arvioitavaksi tekstinsä jossakin muualla, on tarkistettava aina, että merkintätavat vastaavat kunkin julkaisun, oppilaitoksen tai laitoksen käytänteitä. Tämä lähteiden merkintätapa noudattaa APA 7 -tyylin ohjeistuksia. 

Lähdeviite kertoo lukijalle, kenen esittämistä tiedoista on kyse. Viite kirjoitetaan sulkeisiin lainatun kohdan päätyttyä, esimerkiksi virkkeen tai kappaleen loppuun. Viite merkitään sekä referoidun että samasanaisen lainauksen loppuun. Tällainen viittaamisen tapa on luonteeltaan neutraalia, asiakeskeistä viittaamista.

Kirjoittajakeskeistä on viittaaminen, jossa lähteen tekijä mainitaan tekstissä. Kun tekijä mainitaan omassa tekstissä, siihen on erityinen syy: lähteen kirjoittajaa korostetaan auktoriteettina tai kyseessä on esimerkiksi vertailu.

Esim.

Mönkkönen (2007, s. 86–87) korostaa – – Rahikan (2013, s. 111) mukaan kuitenkin – –

Viite tarvitaan myös muihin kuin kirjallisiin lähteisiin viitattaessa. Lainaus voi liittyä siten esimerkiksi suulliseen tiedonantoon tai kyseessä voi olla kuvion tai taulukon lainaaminen.

⇒ Hakemisto

Viitteen sisältö ja muoto

Viitteen sisältö ja muoto sulkujen sisällä on seuraava:

  • tekijän sukunimi tai sen puuttuessa julkaisun tai tekstin nimi tai internetsivujen yhteisötekijän nimi
  • pilkku
  • julkaisuvuosi; jos se ei ole tiedossa, merkintä i.a. (ilman aikaa)
  • pilkku ja välilyönti
  • sivunumero, jonka lyhenteenä käytetään s. (sivunumeroa ei tarvita, jos viite koskee koko dokumenttia tai sivunumeroita ei dokumentissa ole)

Esimerkit

  • Julkaisulla on henkilötekijä(t):
    (Helminen, 2019, s. 212)
    (Kollanus, i.a.)
    (Hakala, 2018)
  • Julkaisulla on yhteisötekijä(t):
    (Kirkkohallitus, 2020)
    (Suomalainen Lääkäriseura Duodecim ja Suomen Verenpaineyhdistys ry:n asettama työryhmä, 2020)
  • Julkaisulla ei ole tekijää, jolloin viitteeseen merkitään teoksen tai kirjoituksen nimi *):
    (Raamattu, 1992, Psalmi 139: 7–18)
    (Lapsen osallisuus, 2021)
    (Yksityisen sosiaalipalvelualan työhtosopimus, 2020)
    ⇒ Tekijätieto puuttuu

⇒ Sivunumero puuttuu julkaisusta

Sivunumero puuttuu julkaisusta

Jos julkaisussa ei ole sivunumeroa *), lähdeviitteeseen voi merkitä tarkennukseksi luvun nimen:

(Saari ym., 2020, luku Hyvinvointivaltio ja huono-osaisuus)

(Juujärvi ym., 2014, luku Ammattieettisen toiminnan perusta)

(Erikson, 2018)

Lähdeluettelossa
Saari, J., Eskelinen, N., & Björklund, L. (2020). Raskas perintö: Ylisukupolvinen huono-osaisuus Suomessa. Gaudeamus.
Juujärvi, S., Myyry, L., & Pesso, K. (2014). Eettinen herkkyys ammatillisessa toiminnassa [Audio, äänikirja]. Celia. (Julkaistu alun perin 2007, Tammi)
Erikson, T. (2018). Idiootit ympärilläni [Audio, äänikirja]. Atena.


*) E-kirjat ja verkkojulkaisut: Jos sivunumeroa ei ole merkitty itse julkaisun sivulle, niin lähdeviitteeseen voi merkitä tarkennukseksi luvun nimen. E-E-kirjan lukuohjelman antamaa mahdollisesti vaihtuvaa sivunumeroa ei merkitä.

Pisteen paikka viitteessä

Pisteen paikka viitteessä riippuu siitä, koskeeko viite yhtä vai useampaa viitettä edeltävää virkettä.

Jos lainausta lähteestä on vain yhdessä edeltävässä virkkeessä, piste tulee sulkujen ulkopuolelle:

Yhteisön kannalta roolit voi jakaa kolmeen ryhmään: kollektiivisiin, sosiaalisiin ja persoonallisiin (Kopakkala, 2011, s. 100).

Jos viitataan useampaan edeltävään virkkeeseen, piste merkitään lauseen loppuun ennen viitteen alkua sekä sulkujen sisäpuolelle:

Yhteisön kannalta roolit voi jakaa kolmeen ryhmään: kollektiivisiin, sosiaalisiin ja persoonallisiin. Roolit liittyvät vuorovaikutussuhteisiin, ja niissä näyttäytyy eri puolia ihmisestä. (Kopakkala, 2011, s. 100.)

Tekijöitä kaksi

Jos lähteen tekijöitä on kaksi, molemmat kirjoittajat mainitaan aina. Tekstissä käytetään tekijöiden nimien välissä ja-sanaa, mutta sulkuihin tulee tekijöiden väliin &-merkki:

Sorsa ja Rotkirch (2020, s. 33) toteavat – –

Äitien epäsäännölliset työajat ovat lisääntyneet viime vuosikymmenellä (Sorsa & Rotkirch, 2020, s. 30).

Lähdeluetteloon merkitään pilkku ennen &-merkkiä. *)

Lähdeluettelossa
Sorsa, T., & Rotkirch, A. (2020). Työ ja perhe ne yhteen soppii? Vanhemmuuden ja työn yhteensovittaminen suomalaisissa lapsiperheissä. (Väestöntutkimuslaitos. Katsauksia E43/2020). Väestöliitto.

 

*) Tämä on otettu lähdeluettelossa käyttöön sen vuoksi, että tiedonsiirto tietojärjestelmien välillä onnistuu.

Tekijöitä kolme tai enemmän

Jos tekijöitä on kolme tai enemmän, mainitaan ensimmäinen tekijä ja kirjoitetaan nimen jälkeen ym. Lähdeluetteloon merkitään kaikki tekijät. Tekijöiden tiedot erotetaan pilkulla. Huomaa, että ennen &-merkkiä tulee myös pilkku. *)

(Kaski ym., 2012, s. 47–48.)

Lähdeluettelossa
Kaski, M., Manninen, A., & Pihko, H. (toim.). (2012). Kehitysvammaisuus (5. uud. p.). Sanoma Pro.

 

*) Tämä on otettu lähdeluettelossa käyttöön sen vuoksi, että tiedonsiirto tietojärjestelmien välillä onnistuu.

Useita lähteitä samassa viitteessä

Jos teksti perustuu useampaan eri lähteeseen, viitteet erotetaan toisistaan puolipisteellä. Lähteiden esittämisjärjestys voi perustua aakkosjärjestykseen, mutta se voi olla myös lähteiden aika- tai tärkeysjärjestys. Valittua järjestysperiaatetta on noudatettava johdonmukaisesti.

(Heikkinen ym., 2013; Kivelä, 2012; Näslindh-Ylispangar, 2012)

Lähdeluettelossa
Heikkinen, E., Jyrkämä J., & Rantanen, T. (toim.). (2013). Gerontologia (3. uud.p.). Duodecim.
Kivelä, S.-L. (2012). Hyviä vuosia: arvokas ja turvallinen ikääntyminen. Kirjapaja.
Näslindh-Ylispangar, A. (2012). Vanhuksen terveyden, hyvinvoinnin ja hyvän elämän edistäminen. Edita.

Viittaus saman tekijän useaan julkaisuun

Jos viitataan saman tekijän useaan julkaisuun, julkaisut merkitään aikajärjestyksessä ja vuosiluvut erotetaan toisistaan pilkuilla.

Lapsinäkökulmaista tutkimusta on Suomessa edistänyt ja kehittänyt Liisa Karlsson (2000, 2003, 2012, 2013).

Jos viitataan myös lähteiden tietyille sivuille, erotetaan julkaisut toisistaan puolipisteillä.

Lähdeluettelossa
Karlsson, L. (2000). Lapsille puheenvuoro: Ammattikäytännön perinteet murroksessa [Väitöskirja, Helsingin yliopisto]. (Tutkimuksia / Kasvatuspsykologian tutkimusyksikkö, Helsingin yliopisto, 1/2000). Edita. 
Karlsson, L. (2003). Sadutus: Avain osallistavaan toimintakulttuuriin. PS-kustannus.
Karlsson, L. (2012). Lapsinäkökulmaisen tutkimuksen ja toiminnan poluilla. Teoksessa L. Karlsson, & R. Karimäki (toim.), Sukelluksia lapsinäkökulmaiseen tutkimukseen ja toimintaan. (Kasvatusalan tutkimuksia, 57). Suomen kasvatustieteellinen seura.
Karlsson, L. (2013). Sadutus koulussa ja narratiivinen tietäminen: teoriaa ja kokemuksia. Teoksessa E. Ropo, & M. Huttunen (toim.), Puheenvuoroja narratiivisuudesta opetuksessa ja oppimisessa. Tampere University Press.

Viittaus saman tekijän samana vuonna ilmestyneisiin julkaisuihin

Jos viitataan saman tekijän useaan julkaisuun samalta vuodelta, ne erotetaan toisistaan pienaakkosilla. Lähdeluetteloon kyseiset julkaisut järjestetään julkaisujen alkukirjaimen mukaan:

(Karvinen, 2015a, s. 210)

(Karvinen, 2015b, s. 115)

(Järvenpään kaupunki, i.a.-a)

(Järvenpään kaupunki, i.a.-b)

Lähdeluettelossa
Karvinen, I. (2015a). Tutkiva kehittäminen työelämäyhteistyönä – esimerkkinä terveysalan ylemmät tutkinnot. Teoksessa R. Gothoni, S. Hyväri, M. Kolkka, & P. Vuokila-Oikkonen (toim.), Osallisuutta, oppimista ja arviointia: Diakonia-ammattikorkeakoulun TKI-toiminnan vuosikirja 2015 (s. 207–222). (Diakonia-ammattikorkeakoulun julkaisuja. B Raportteja 60). Diakonia-ammattikorkeakoulu. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-493-233-2
Karvinen, I. (2015b). Vuorovaikutus ja yhteistyö oppimisen ja osaamisen kartuttamisen lähteenä. Teoksessa J. Helminen (toim.), Osaamiseksi kokemus jokainen: Näkökulmia oppimiseen ja hyvinvointialalla tarvittavan osaamisen muodostumiseen (s. 109–121). United Press Clobal.
Järvenpään kaupunki. (i.a.-a). Työikäisten ja ikääntyneiden hyte -palvelut. Saatavilla 11.8.2020 https://www.jarvenpaa.fi/--Ty%C3%B6ik%C3%A4isten_ja_ik%C3%A4%C3%A4ntyneiden_palvelut--/sivu.tmpl?sivu_id=10373
Järvenpaan kaupunki. (i.a.-b). Varhaiskasvatuksessa aloittaminen. Saatavilla 23.8.2020 https://www.jarvenpaa.fi/--Varhaiskasvatuksessa_aloittaminen--/sivu.tmpl?sivu_id=5262

Tekijänä yhteisö

Jos julkaisulla ei ole henkilötekijää, merkitään tekijäksi yhteisö, jos tiedot löytyvät julkaisusta:

(Eurofound, 2020, s. 29)

(Mannerheimin Lastensuojeluliitto, 2019). 

Lähdeluettelossa
Eurofound. (2020). New forms of employment: 2020 update. Publications Office of the European Union. http://www.doi:10.2806/278670
Mannerheimin Lastensuojeluliitto. (7.2.2019). Mediakasvatus varhaiskasvatuksessa. https://www.mll.fi/ammattilaisille/varhaiskasvattajille/mediakasvatus-varhaiskasvatuksessa *)

 *) Jos yhteisötekijä on sama kuin kustantaja, kustantajaa ei merkitä.

Tekijätieto puuttuu

Kun julkaisulla ei ole tekijää tai julkaisun tiedoista ei selviä, kuka on kirjoittanut / tuottanut lopullisen sisällön, viitteeseen merkitään teoksen tai kirjoituksen nimi *)

(Raamattu, 1992, Psalmi 139: 7–18)
(Lapsen osallisuus, 2021)
(Yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimus, 2020)
(Vaikeat palovammat, 2019)

Lähdeluettelossa
Raamattu. (1992). Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkolliskokouksen vuonna 1992 käyttöön ottama suomennos. Kirjapaja.
Lapsen osallisuus. (14.9.2021). Teoksessa Lastensuojelun käsikirja. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. https://thl.fi/fi/web/lastensuojelun-kasikirja/tyoprosessi/lapsen-osallisuus
Yksityisen sosiaalipalvelualan työhtosopimus 1.3.2020.–30.4.2022. (2020). Saatavilla 18.1.2021 https://www.talentia.fi/wp-content/uploads/2020/09/yksityinensosiaalipalveluala.pdf
Vaikeat palovammat. (2019). Allergia-, Iho- ja Astmaliitto. https://www.allergia.fi/site/assets/files/18768/vaikeat_palovammat_opas_web_pages.pdf

 

*) Jos julkaisun nimi on pitkä, lähdeviitteeseen voi merkitä vain alkuosan julkaisun nimestä.

Viittaus julkaisun eri sivulle

Jos viitataan samassa viitteessä saman lähteen eri sivuille, sivut erotetaan toisistaan pilkulla. Jos viite kohdistuu laajempaan yhtenäiseen jaksoon lähteessä, sivut merkitään rajakohtailmauksena ajatusviivan kanssa.

Omaelämäkerta ei ole vain eletyn jäsentämistä, vaan siinä on läsnä myös nykyisyys ja tulevaisuus (Kosonen, 2000, s. 16, s. 102).

Omaelämäkerrallinen kirjoittaminen auttaa nykyhetken jäsentämisessä (Vilkko, 1999, s. 20–37).

Viittaus alkuperäiseen lähteeseen toisen lähteen kautta

Käytettäväksi pyritään saamaan aina alkuperäinen lähde (ns. primaarilähde), jossa asia on esitetty ensimmäistä kertaa, eikä tyydytä viittaamaan toisen lähteen kautta.  Toinen lähde on yleensä käsitellyt asiaa omalta kannaltaan ja toisinaan alkuperäistä lähdettä on saatettu referoida virheellisesti.

Kun viitataan toisen lähteen kautta, lähdeviiteeksi merkitään tuolloinkin se teos, josta lainaus on otettu ja alkuperäinen lähde ilmoitetaan omassa tekstissä.

Tönniesin (1987) mukaan yhteisö perustuu vastavuoroisuuteen, molemminpuolisiin siteisiin ja epävirallisiin suhteisiin kun taas yhteiskunta perustuu virallisiin suheisiin ja laajoihin organisaatioihin (Keskitalo, 2020, s. 30).

Lähdeluettelossa

Keskitalo, E. (2020). Yhteisöjen kehittämisen lähtökohtia ja mahdollisuuksia. Teoksessa P. Vuokila-Oikkonen, S. Hyväri, & E. Keskitalo (toim.), Asukkaat alueen hyvinvoinnin rakentajina: Kokemuksia Oulun Rajakylän kehittämisestä (s. 29–39). (Diak Työelämä 19). Diakonia-ammattikorkeakoulu. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-493-354-4

 

Käytössä olevassa lähteessä saattaa olla viitteitä, joiden avulla esitellään, vertaillaan, kehitellään, sovelletaan tai tulkitaan muissa lähteissä esitettyjä ajatuksia. Tällöin nämä viitteet ovat olennaisia asian käsittelyn kannalta ja ne on merkittävä lainattuun tekstiin.

Valtonen (2015, s. 267) on Koistiseen (2010) ja Kolkkaan (2014) viitaten päätynyt siihen, että – – 

Lähdeluetteloon merkitään se lähde, jota kirjoittaja itse käyttää.

Kirja

Viite kirjaan muodostetaan tekijän nimestä, julkaisuvuodesta ja sivunumerosta. Jos viitataan koko kirjaan, ei sivunumeroa tarvita. Viite e-kirjaan muodostetaan samalla tavalla.

⇒  Viitteen sisältö ja muoto

⇒ Sivunumero puuttuu julkaisusta

(Helminen, 2020)

(Katisko & Wesanko, 2020, s. 150–157)

Kirjoista ilmoitetaan lähdeluettelossa tekijän sukunimi, etunimen alkukirjain, julkaisuvuosi sulkeissa, kirjan nimi kursiivilla, painos (jos se on mainittu teoksessa) lyhenteenä p. tai uud. p., mahdollinen julkaisusarjan nimi ja numero sekä kustantaja. Jos tekijä(t) ovat toimittajia, tieto merkitään sulkuihin tekijätietojen jälkeen.

E-kirjasta ilmoitetaan lähdeluettelossa kustantajan jälkeen pysyvä tai muu linkki, josta teos on avoimesti luettavissa (open access). Jos teos on maksullisessa tietokannassa ja lukeminen vaatii kirjautumisen, merkitään linkki vain, jos se on pysyvä doi- tai urn-linkki. Tietokannan nimeä ei mainita.

Lähdeluettelossa
Helminen, J. (toim.). (2016). Työelämälähtöistä ammattikorkeakoulupedagogiikkaa rakentamassa. (Diak Työelämä 3). Diakonia-ammattikorkeakoulu. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-493-263-9
Erkko, H., & Hannukkala, M. (2013). Mielenterveys voimaksi: Käsikirja nuorisotyön ammattilaisille (2. uud. p.). Suomen mielenterveysseura.
Lambie-Mumford, H., & Silvasti, T. (toim.). (2020). The rise of food charity in Europe: The role of advocacy planning. Policy Press.

 

Joskus verkkosivuksi rakennettu sisältö on päivittyväksi verkkosivustoksi. Katso esim. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen  verkkosivujen käsikirjat.

⇒ Sähköiset käsikirjat

Teoksesta ei löydy tekijätietoa. ilmestymisvuodeksi merkitään artikkelin päivitysajankohta. Lähdeviitteeseen merkitään silloin artikkelin nimi ja päivitysvuosi:

(Lapsen osallisuus, 2021)

Lähdeluetteloon artikkeli merkitään samalla tavalla kuin artikkeli kokoomateoksessa.

Lähdeluettelossa
Lapsen osallisuus. (14.9.2021). Teoksessa Lastensuojelun käsikirja. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. https://thl.fi/fi/web/lastensuojelun-kasikirja/tyoprosessi/lapsen-osallisuus

 

Äänikirjat (esim. Celia äänikirjapalvelun tallenteet lukemisesteisille)

Lähdeviitteeseen merkitään äänikirjan tiedot. Sivunumeroiden sijaan voi merkitä tarpeen mukaan luvun nimen pilkun jälkeen.

(Juujärvi ym., 2014, luku Ammattieettisen toiminnan perusta)

(Erikson, 2018)

Lähdeluettelomerkintään lisätään tiedot alkuperäisestä teoksesta, josta äänikirja on tehty, jos äänikirjan julkaisija ei ole sama kuin alkuperäisen teoksen. Celian julkaisemissa vain lukemisesteisille tarkoitetuissa äänikirjoissa merkitään julkaisijaksi Celia. Ellibs-palvelu vain välittää äänikirjoja, joten sitä ei merkitä julkaisijaksi.

Lähdeluettelossa
Juujärvi, S., Myyry, L., & Pesso, K. (2014). Eettinen herkkyys ammatillisessa toiminnassa [Audio, äänikirja]. Celia. (Julkaistu alun perin 2007, Tammi)
Erikson, T. (2018). Idiootit ympärilläni [Audio, äänikirja]. Atena.

Artikkeli kirjassa

Jos viitataan artikkeliin, joka sisältyy kokoomateokseen (ns. artikkelikirja, toimitettu teos), merkitään viitteeseen artikkelin kirjoittajan nimi:

Asunnottomuus on edelleen kompleksista. Se näyttäytyy Helsingissä erilaisena kuin muissa Suomen kunnissa. (Koski, 2015, s. 18.)

Lähdeluettelossa
Koski, A. (2015). ATLAS-hanke – Asumissosiaalista työtä kehittämässä uudessa asumisyksikössä. Teoksessa A. Koski, & I. Vogt (toim.), Osallistavaa kehittämistä asumisyksikössä: Asukkaat ja työntekijät kehittäjinä (s. 17–33). (Diak Työelämä 1). Diakonia-ammattikorkeakoulu. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-493-233-2

 

Lähdeluettelossa ilmoitetaan viitatun artikkelin tekijä, julkaisuvuosi sulkeissa ja artikkelin nimi. Tämän jälkeen merkitään kokoomateoksen nimi kursiivilla sekä sulkuihin ne sivut, joilla artikkeli teoksessa sijaitsee. Lopuksi merkitään teoksen kustantaja. 

E-kirjasta ilmoitetaan lähdeluettelossa kustantajan jälkeen pysyvä tai muu linkki, josta teos on avoimesti luettavissa (open access). Jos teos on maksullisessa tietokannassa ja lukeminen vaatii kirjautumisen, merkitään linkki vain, jos se on pysyvä doi- tai urn-linkki. Tietokannan nimeä ei mainita.

Jos teoksessa on painosmerkintä, niin se merkitään samoihin sulkuihin sivujen kanssa

(3. p., s. 51–56)

Artikkelit tiede- ja ammattilehdissä

Viite artikkeliin, joka on julkaistu aikakauslehdessä, muodostetaan kirjoittajan nimestä, julkaisuvuodesta ja sivunumerosta.

(Vierula, 2014, s. 343–360)

(Karjalainen, 2013, s. 12–15)

Lehtiartikkelista merkitään lähdeluetteloon kirjoittajan nimi, julkaisuvuosi, artikkelin nimi, lehden nimi kursiivilla, mahdollinen vuosikerta kursiivilla, lehden numero tai päivämäärä ja sivu(t), jo(i)lla artikkeli on sekä mahdollinen linkki.

  • Jos artikkeli on haettu maksullisesta tietokannassa ja lukeminen vaatii kirjautumisen (lisensoitu aineisto), merkitään vain pysyvä doi- tai urn-osoite. Jos pysyvä linkki puuttuu, lähdeluetteloon ei merkitä linkkiä eikä tietokannan nimeä.
  • Jos artikkeli aukeaa suoraan luettavaksi joko pysyvän linkin tai verkko-osoitteen kautta (open access -aineisto), linkki merkitään. Ensisijaisesti merkitään aina pysyvä linkki.
Lähdeluettelossa
Vain painettuna:
Karjalainen, A. L. (2013). Kirjoittamalla lisää itseymmärrystä. Mielenterveys, 52(3), 1–15.

Lisensoitu aineisto

Ei pysyvää linkkiä:
DeBiase, C., Giblin-Scanlon, L., & Boyd, L. D. (2020). Knowledge, Attitudes and Practices of Dental Hygienists Regarding Diabetes Risk Assessments and Screenings. Journal of Dental Hygiene94(2), 37–44.

Pysyvä linkki:
Nahnfeldt, C. (2018). Vocation and encounter: A Scandinavian theological reflection on everyday life as Christians. Dialog: A Journal of Theology57(2), 91–98. https://doi.org/10.1111/dial.12388

Open access, avoimesti saatavilla olevat artikkelit

Ei pysyvää linkkiä:
Turja, T., & Porokuokka, J. (2020). Hoivarobottien monet kasvot. Ketju, (3) 2020. https://ketju-lehti.fi/aiheet/tutkimuksessa-tapahtuu/hoivarobottien-monet-kasvot/

Pysyvä linkki:
Järvinen-Tassopoulos, J., & Kesänen, M. (2020). Mistä asiantuntijuus muodostuu? Ongelmapelaajien kohtaaminen sosiaalityössä. Janus, 28(2), 150–167. https://doi.org/10.30668/janus.77614

Artikkeli verkkolehdessä  tai -alustalla, näkyvissä vain päiväys (ei vuosikertaa tai numeroa):
Azizi, M., & Katisko, M. (7.4.2020). Maahanmuuttaja-taustaisten vankien tukemisessa tarvitaan maahanmuuttajayhteisöjä. Dialogi. http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202002266530

Mäntyneva, M. (2.11.2016). Miten projektisuunnitelma tehdään? HAMK Unlimited Professional. https://unlimited.hamk.fi/yrittajyys-ja-liiketoiminta/miten-projektisuunnitelma-tehdaan/

Karppinen, Kirsi. (16.1.2020). Pohdintaa diakoniatyön vastuusta ja etiikasta. Diakonia+. https://www.diakoniaplus.fi/pohdintaa-diakoniatyon-vastuusta-ja-etiikasta/

Artikkeli tai blogi painetun tai maksullisen verkkolehden avoimilla verkkosivuilla:
Wiens, V., Zitting, J., & Kainulainen, S. (16.2.2020). Analyysi: Mielen hyvinvoinnin tukeminen on osa kasautuvan huono-osaisuuden ehkäisyä. Kuntalehti. https://kuntalehti.fi/uutiset/sote/analyysi-mielen-hyvinvoinnin-tukeminen-on-osa-kasautuvan-huono-osaisuuden-ehkaisya/

 

Viite artikkeliin, jonka yhteydessä ei ole ilmaistu tekijää, muodostuu artikkelin nimestä ja ilmestymisvuodesta. 

(Miten puhua lapselle koronasta?, 2020, s. 22)

Lähdeluettelossa
Miten puhua lapselle koronasta? (2020). Silmäterä, (4), 22.

Artikkelit ja blogit verkkolehdissä ja verkkosivuilla

Viite artikkeliin tai blogiin, joka on julkaistu verkkolehdessä, jonka yhteydessä ei ole ilmaistu vuosikertaa tai numeroa, muodostuu kirjoittajasta ja ilmestymisvuodesta. 

(Azizi & Katisko, 2020)

(Niittyinperä, 2020)

Lähdeluettelossa
Verkkolehti, ei näkyvissä vuosikertaa tai numeroa:

Azizi, M., & Katisko, M. (7.4.2020). Maahanmuuttaja-taustaisten vankien tukemisessa tarvitaan maahanmuuttajayhteisöjä. Dialogi. http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202002266530

Mäntyneva, M. (2.11.2016). Miten projektisuunnitelma tehdään? HAMK Unlimited Professional. https://unlimited.hamk.fi/yrittajyys-ja-liiketoiminta/miten-projektisuunnitelma-tehdaan/

Karppinen, K. (16.1.2020). Pohdintaa diakoniatyön vastuusta ja etiikasta. Diakonia+. https://www.diakoniaplus.fi/pohdintaa-diakoniatyon-vastuusta-ja-etiikasta/

Artikkeli tai blogi painetun lehden verkkosivuilla:

Wiens, V., Zitting, J., & Kainulainen, S. (16.2.2020). Analyysi: Mielen hyvinvoinnin tukeminen on osa kasautuvan huono-osaisuuden ehkäisyä. Kuntalehti. https://kuntalehti.fi/uutiset/sote/analyysi-mielen-hyvinvoinnin-tukeminen-on-osa-kasautuvan-huono-osaisuuden-ehkaisya/

Artikkeli, blogi tai kolumni yhteisön verkkosivuilla:

Miettinen, M. (6.5.2020). Palliatiivinen hoito kuntoon Suomessa – riittävätkö suositukset? https://stm.fi/-/maija-miettinen-palliatiivinen-hoito-kuntoon-suomessa-riittavatko-suositukset-

Helenius, J. (11.11.2019). Kiusaamiseen puuttuminen ja tilanteen seuraaminen koulussa. https://www.mll.fi/artikkelit/kiusaamiseen-puuttuminen-ja-tilanteen-seuraaminen-koulussa/

Yksityishenkilön blogi (merkitse blogiin nimi kursiivilla):

Anne. (10.8.2020). Kokemuksiani ja tietoa vammasispalveluista! Mikä on vammaispalvelu ja kuka sitä voi saada? Kivun kahdet kasvot. https://kivunkahdetkasvot.blogspot.com/2020/06/entas-kun-ei-selviydykaan-enaa.html

 

Viittaus tiivistelmään

Jos olet käyttänyt lähteenä pelkästään julkaisun tiivistelmää, merkitse lähdeluetteloon tieto tiivistelmästä hakasulkeisiin. 

(Pennhard, Berg & Fohlin Johansson, 2020)

Lähdeluettelossa
Pennbrant, S., Berg, A., & Fohlin Johansson, L. (2020). Self-care experiences of older patients with diabetes mellitus: A qualitative systematic literature review [Tiivistelmä]. Nordic Journal of Nursing Research, 40(2), 64–72. https://doi-org.10.1177/2057158519868803

Artikkeli sanomalehdessä

Sanomalehden artikkeliin viitataan kirjoittajan nimen mukaan, mikäli sellainen on ilmoitettu. Viitteeseen merkitään myös julkaisuvuosi.

(Löytymäki, 2020)

Lähdeluettelossa
Löytymäki, S. (13.8.2020) Johtaja-ylilääkäri ei pidä pakkokaranteenia realistisena. Helsingin Sanomat, A17. 

 

Sanomalehtien vapaasti luettaviin artikkeleihin merkitään sanomalehden nimen perään linkki, josta artikkeli aukeaa.

(Bäckren, 2020)

Lähdeluettelossa:
Bäckgren, N. (3.8.2020). Huumausainerikokset jyrkässä kasvussa Helsingissä, Itä-Uudellamaalla eletään henkirikosten mustaa vuotta – Poliisi: ”Kynnys väkivallan käyttöön on madaltunut”. Helsingin Sanomat.
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000006590113.html

Verkkosivut

Silloin, kun viitataan verkkosivuihin (esim. kaupungit, kunnat, järjestöt), viiitteeseen merkitään yhteisön nimi ja lyhenne i.a. (ilman aikaa), ellei julkaisuvuotta tai päivityspäivämäärää ole selkeästi näkyvissä. 

(Suomen ev.lut. kirkko, i.a.)

(Mannerheimin lastensuojeluliitto, 2019)

Jos viitataan samassa tekstissä samoille verkkosivuille, mutta eri alasivuille, pitää viitteet erottaa toisistaa käyttämällä pieniä kirjaimia symboleina.

(Järvenpään kaupunki, i.a.-a)

(Järvenpään kaupunki, i.a.-b)

Lähdeluetteloon tulee yhteisön nimi, sivun otsikko sekä linkki. Verkkolähteiden linkit merkitään lähdeluettelomerkinnän loppuun ilman loppupistettä. Linkin eteen merkitään sana "Saatavilla" ja päiväys, jolloin tieto on haettu verkosta. Päiväys merkitään erityisesti silloin, kun julkaisuajankohta ei ole tiedossa.

Lähdeluettelossa
Suomen ev.lut. kirkko. (i.a.). Kuoleman jälkeen on toivoa. Saatavilla 11.8.2020 https://evl.fi/suru-kriisi/kuoleman-jalkeen-on-toivoa
Mannerheimin lastensuojeluliitto. (7.2.2019). Mediakasvatus varhaiskasvatuksessa. https://www.mll.fi/ammattilaisille/varhaiskasvattajille/mediakasvatus-varhaiskasvatuksessa
Järvenpään kaupunki. (i.a.-a). Työikäisten ja ikääntyneiden hyte -palvelut. Saatavilla 11.8.2020 https://www.jarvenpaa.fi/--Ty%C3%B6ik%C3%A4isten_ja_ik%C3%A4%C3%A4ntyneiden_palvelut--/sivu.tmpl?sivu_id=10373
Järvenpaan kaupunki. (i.a.-b). Varhaiskasvatuksessa aloittaminen. Saatavilla 23.8.2020 https://www.jarvenpaa.fi/--Varhaiskasvatuksessa_aloittaminen--/sivu.tmpl?sivu_id=5262

 

Viranomaisten, järjestöjen ja muiden yhteisöjen verkkosivuilla voi olla myös artikkeleita tai blogeja, joissa näkyy julkaisun kirjoittajan tiedot ja ilmestyisajankohta.

Lähdeviitteisiin merkitään tekijä ja ilmestymisvuosi.

(Helenius, 2019)

(Miettinen, 2020)

Lähdeluettelossa
Helenius, J. (11.11.2019). Kiusaamiseen puuttuminen ja tilanteen seuraaminen koulussa. https://www.mll.fi/artikkelit/kiusaamiseen-puuttuminen-ja-tilanteen-seuraaminen-koulussa/
Miettinen, M. (6.5.2020). Palliatiivinen hoito kuntoon Suomessa – riittävätkö suositukset? https://stm.fi/-/maija-miettinen-palliatiivinen-hoito-kuntoon-suomessa-riittavatko-suositukset-

 

Joskus verkkosivuksi rakennettu sisältö on verrattavissa verkkokirjaan, esim. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen verkkosivujen käsikirjat:

⇒ Sähköiset käsikirjat

Teoksesta ei löydy tekijöiden nimiä eikä ilmestymisvuotta. Lähdeviitteeseen merkitään silloin artikkelin nimi:

(Lapsen osallisuus, 2021)

Lähdeluetteloon artikkeli merkitään samalla tavalla kuin artikkeli kokoomateoksessa.

Lähdeluettelossa
Lapsen osallisuus. (14.9.2021). Teoksessa Lastensuojelun käsikirja. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. https://thl.fi/fi/web/lastensuojelun-kasikirja/tyoprosessi/lapsen-osallisuus
 

Sosiaalinen media

Sosiaalista mediaa koskevista lähteistä merkitään lähdeviitteeseen mahdollinen henkilö- tai yhteisötekijä sekä ilmestymisvuosi.Tekijästä merkitään lähdeviitteeseen oikea nimi, jos se on näkyvissä. Nimimerkki merkitään vain lähdeluetteloon.

Lähdeluetteloon merkitään mahdollinen tekijä (henkilö tai yhteisö), päiväys, otsikko, hakasulkeisiin lähteen tyyppi ja loppuun linkki. Sosiaalisessa mediassa päivitysten tekijä esiintyy usein nimimerkillä. Jos tekijän oikea nimi on näkyvissä, merkitään se ja sen jälkeen hakasulkeisiin nimimerkki.

Jos päivitysaika ei ole näkyvillä, linkkiä ennen merkitään sana Saatavilla sekä päiväys, jolloin tieto on haettu verkosta. Jos sosiaalisen median viesteillä tai tilapäivityksillä ei ole otsikkoa, merkitään lähdeluetteloon otsikoksi viestin 20 ensimmäistä sanaa.

Seuraavat esimerkit koskevat Facebookia, Twitteriä ja keskustelualueita. Näiden esimerkkien avulla voi tehdä myös Linkedln-, Instagram- sekä TikTok-palveluita koskevat viitteet ja lähdeluettelomerkinnät.

Facebook-päivitys

(Päihdelinkki, 2020)

Lähdeluettelossa

Päihdelinkki. (12.8.2020). Tänään 12.8. vietetään kansainvälistä nuorison päivää. Päihdelinkin sisarpalvelu Nuortenlinkki on nuorille tarkoitettu verkkopalvelu, jossa puhutaan avoimesti muun muassa päihteistä ja [Tilapäivitys]. https://www.facebook.com/paihdelinkki/posts/10157226375697750

 

Facebook-sivu

(Kirkko Suomessa, i.a.)

Lähdeluettelossa
Kirkko Suomessa. (i.a.). Koti [Facebook-sivu]. Saatavilla 10.8.2020 https://www.facebook.com/kirkkosuomessa

 

Twiitti

(Niemelä, J. 2020)

Lähdeluettelossa
Niemelä, J. [Jorma-n]. (3.7.2020). 3. sektorilla on @hiilamo’n mukaan ratkaisevan tärkeä rooli heikoimmassa asemassa olevien ihmisten toimeentulon ja ihmisarvoisen elämän edellytysten turvaamisessa. Seurakuntien, järjestöjen [Twiitti]. Twitter.https://twitter.com/Jorma_n/status/1278919502395252736

 

Twitter-profiili

(Niemelä, J., i.a.)

Lähdeluettelossa
Niemelä, J. [Jorma_n]. (i.a.). Twiitit [Twitter profiili]. Twitter. Saatavilla 23.8.2020 https://twitter.com/Jorma_n

 

Keskustelualueet

(Hurley, 2020)

Lähdeluettelossa
Hurley. (24.7.2020). Olen vuosien saatossa aloittanut useita ketjuja, mutta lopulta olen aina sortunut ja tämä palsta on häpeässä unohtunut. Minulla ei ole  [Keskustelualueen viesti]. Päihdelinkki. https://paihdelinkki.fi/keskustelu/viewtopic.php?f=36&t=41290#p1027244

 

Ääni- ja videotallenteet (YouTube, tv-ohjelmat, radio-ohjelmat, podcastit, elokuvat)

Audiovisuaalisten julkaisujen tekijäksi merkitään tallenteen sisällön kirjoittaja, toimittaja tai esim. tuottaja. Lähdeviitteeseen merkitään tekijä ja jos halutaan viitata tarkemmin johonkin tallenteen kohtaan, merkitään kohdan alkamisaika.

(Vesterinen, 2018, 3:14)

Lähdeluetteloon merkitään tallenteen nimen loppuun aineiston muoto hakasulkeisiin. Hakasulkeisiin voi myös erotella pilkulla lisämääreitä, kuten:

[Video, luentotallenne] / [Audio, podcast] / [Video, dokumentti].

YouTube

YouTube-tallenteen lähdeviitteeseen merkitään tallenteen tekijän nimi, jos se tiedetään. Jos tekijätietoa ei ole tiedossa, lähdeviitteeseen merkitään kanavan ylläpitäjä (lataajan nimi).

(Vesterinen, 2018)

(Suomen uskonnonopettajien liitto ry, 2018)

YouTube-tallenteesta lähdeluetteloon merkitään tallenteen tekijän nimi, jos se tiedetään. Silloin kanavan ylläpitäjän (tallenteen lataajan) nimi merkitään  lähdeluettelossa hakasulkeisiin tekijän nimen jälkeen. Jos tekijätietoja ei ole, merkitään YouTube-kanavan ylläpitäjä tekijäksi ja hakasulkeita ei käytetä..
 

Lähdeluettelossa
Vesterinen, O. [Olli Diak]. (6.9.2018) Aineiston keruu ja -analyysi [Video; luentotallenne]. YouTube. https://youtu.be/1Ha9LUWNwus
Suomen uskonnonopettajien liitto ry. (22.4.2018). Miksi opiskella uskontoa? [Video]. YouTube. https://youtu.be/TpUw4ykJ64Y

 

Podcast

Podcastista merkitään lähdeviitteeseen ja lähdeluettelomerkintään ohjelman tekijä (esim. toimittaja).

(Vahvanen, 2020)

(Heikkilä, 2018)

Lähdeluettelossa
Vahvanen, P. (toimittaja). (27.5.2020). Miksi Yhdysvaltain terveydenhuoltojärjestelmä on niin heikko? [Audio, podcast-jakso]. Sarjassa Mistä maailma puhuu. Yle Areena. https://areena.yle.fi/audio/1-4225655
Heikkilä, T. (toimittaja). (14.12.2018). Sosiaalityön haasteet: ilmastonmuutos, muuttoliikkeet ja digitalisaatio [Audio, podcast]. Julkaisussa Alusta! Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunta. https://alusta.uta.fi/2018/12/14/podcast-sosiaalityon-tulevaisuuden-haasteet-ilmastonmuutos-muuttoliikkeet-ja-digitalisaatio/

 

Radio- ja tv-ohjelmat

Radio- ja tv-ohjelmista merkitään tekijöiksi esim. tuottaja, kirjoittaja tai ohjaaja. Jos ohjelman nimi on käännös, alkuperäinen nimi merkitään sulkuihin. Myös kanava, jonka kautta ohjelma on katsottu, merkitään lähdeluetteloon.

(BBC Studios/Channel 5, 2020)

Lähdeluettelossa
BBC Studios/Channel 5, Iso-Britannia (tuottaja). (19.8.2020). Jakso 1: Unettomuuden syyt Sarjassa Prisma: Miksi en saa unta? [Video, dokumentti]. (Why Can't I Sleep). Yle TV1.
Pyrhönen, K. (kirjoittaja, ohjaaja ja tuottaja). (3.4.2015). Jaakko Löytty, kahden maan kansalainen. MTV3. https://www.mtv.fi/sarja/jaakko-loytty-kahden-maan-kansalainen-33017016
Kuparinen, A. (käsikirjoitus ja ohjaus). (3.3.2019). Tie kotiin - romaninaisten matkassa [Audio; dokumentti]. Yle Areena. https://areena.yle.fi/audio/1-50042766

 

Elokuva

Elokuvan tekijäksi ja lähdeviitteeseen merkitään ohjaaja.

(Berghäll, 2018)

Lähdeluetteloon merkitään tiedot elokuvan tuontantoyhtiöstä tai tuottajista. Jos elokuvan nimi on käännös, alkuperäinen nimi merkitään lähdeluettelossa sulkuihin. Tekijöiden rooli merkitään sulkuihin nimen jälkeen.
 

Lähdeluettelossa
Berghäll, J. (ohjaaja). (2018). Miehiä ja poikia [Elokuva]. Satu Majava ja Joonas Berghalla.
Westmoreland, W. (ohjaaja, käsikirjoittaja), Glatzer, R. (ohjaaja, käsikirjoittaja). (2014). Edelleen Alice [Elokuva]. (Still Alice). Sony Pictures Classics.

 

Henkilökohtainen tiedonanto

Viittaus henkilökohtaiseen tiedonantoon

Kun tekstin lukijat eivät pääse tutustumaan lähteeseen, lähde merkitään henkilökohtaisena tiedonantona. Henkilökohtaisia tiedonantoja ovat esim. sähköpostit, tekstiviestit, chat-keskustelut, puhelinkeskustelut, muistiot ja kirjeet. Tallentamattomien luentojen sisältö tai suljetussa verkkoympäristössä olevien luentotallenteiden ja muiden luentomateriaalien aineistot merkitään myös henkilökohtaisiksi tiedonannoiksi.

Luennot, webinaarit ja oheisaineistot

Henkilökohtaista tiedonantoa ei merkitä lähdeluetteloon. Henkilökohtaiseen tiedonantoon on hyvä merkitä, missä roolissa tiedontantaja on tietoja antaessaan. Jos on tarpeen ilmoittaa tarkemmin henkilökohtaisen tiedonannon tyyppi, merkitään se tekstiyhteyteen. . Käytä henkilökohtaisia tiedonantoja harkiten: jos sama tieto on saatavilla myös julkaistuna, käytä julkaisua lähteenä.

Henkilökohtaiseen tiedonantoon merkitään etunimi ja sukunimi sekä mahdollisimman tarkka päivämäärä:

Lehtori Mika Alavaikon (henkilökohtainen tiedonanto 28.4.2020) mukaan – –

Sosiaalijohtaja Veikko Mielikäisen (henkilökohtainen tiedonanto 23.7.2020) sähköpostinviestin mukaan – –

Henkilökohtainen tiedonanto suluissa lauseen tai kappaleen lopussa:

(Mika Alavaikko, lehtori, henkilökohtainen tiedonanto 28.4.2020.)

Luennot, webinaarit ja oheisaineistot (PowerPoint)

Viite avoimilla verkkosivuilla olevaan luentotallenteeseen, webinaariin tai esim. PowerPoint-dioihin muodostetaan esityksen tekijästä ja julkaisuvuodesta.

(Pakarinen, i.a.)

(Luokkala, 2020)

(Vesterinen, 2018)

(Marttinen, 2019)

Lähdeluetteloon merkitään tekijä, julkaisuvuosi, esityksen nimi, hakasulkeisiin tarkennus sisällöstä sekä linkki. Jos esim. PowerPoint-diat on jaettu palvelun (esim. SlideShare) kautta, merkitään palvelun nimi.

Lähdeluettelossa
PowerPoint-diat:

Pakarinen, T. (i.a.). TYÖ2030 - Työn ja työhyvinvoinnin kehittämisohjelma [PowerPoint-diat]. https://www.ttl.fi/wp-content/uploads/2020/06/TYO2030esittelydiat_Valmis-2.pptx

Luokkala, K. (17.4.2020). Työelämän selviytymistarinoita poikkeusoloissa [PowerPoint-diat]. SlideShare. https://www.slideshare.net/tyoterveyslaitos/tyelmn-selviytymistarinoita

Luento tai webinaari:

Vesterinen, O. [Olli Diak]. (6.9.2018) Aineiston keruu ja -analyysi [Video; luentotallenne]. YouTube. https://youtu.be/1Ha9LUWNwus

Marttinen, R. (8.10.2019). Lukemisen ja kirjoittamisen apuväineet [Webinaari]. Erilaisten oppijoiden liitto. https://eol.adobeconnect.com/p5lv60bq9dhj/

 

Jos tekstin lukijoilla (esim. opiskelijaryhmä) on pääsy suljettuun verkkoympäristöön, merkitse lähdeluetteloon linkiksi kirjautumissivu.

(Kollanus, 2020)

(Vuokila-Oikkonen & Keskitalo, 2015)

Lähdeluettelossa
Kollanus, A. (9.9.2020). Tutkimuskirjoittamisen perusteet [PowerPoint-diat]. Diakle. https://diakle.diak.fi/login/index.php
Vuokila-Oikkonen, P., & Keskitalo, E. (2015). Osallistava tutkiminen ja kehittäminen [Luentotallenne]. Diakle. https://diakle.diak.fi/login/index.php

 

Jos webinaaria ei ole talletettu tai tekstin lukijat eivät pääse tutustumaan PowerPoint-esitykseen, merkitse ne samalla tavalla kuin henkilökohtainen tiedonanto. Henkilökohtaista tiedonantoa ei merkitä lähdeluetteloon. Jos on tarpeen ilmoittaa tarkemmin henkilökohtaisen tiedonannon tyyppi, merkitään se tekstiyhteyteen.

Tutkimustekstin objektiivisuus syntyy tasapuolisuudesta, avoimuudesta, ratkaisujen perustelemisesta ja omien lähtökohtien tunnsutamisesta (Kollanus, henkilökohtainen tiedonanto 9.9.2020).

Vuokila-Oikkonen ja Keskitalo korostivat luennollaan (henkilökohtainen tiedonanto 2015), että – –

Henkilökohtainen tiedonanto

Väitöskirjat ja muut opinnäytetyöt

Viite opinnäytteeseen muodostetaan opinnäytteen tekijän nimestä, julkaisuvuodesta ja sivunumerosta, Jos viitataan koko teokseen, ei sivunumeroa tarvita.

(Ikonen, 2015)

Lähdeluetteloon merkitään tekijän sukunimi, etunimen alkukirjain, julkaisuvuosi sulkeissa, opinnäytteen nimi kursiivilla. Merkintä opinnäytetyöstä ja korkeakoulusta laitetaan opinnäytetyön nimen loppuun hakasulkeisiin. Jos opinnäytetyö on julkaistu julkaisusarjassa, merkitään julkaisusarjan nimi sulkuihin sekä tieto kustantajasta.

Lähdeluettelossa
Ikonen, T. (2015). Kirkko muukalaisen asialla. Kansainvälinen diakonia Suomen evankelis-luterilaisen kirkon hiippakunta- ja keskushallinnossa 1993–2004 [Väitöskirja, Helsingin yliopisto]. (Diakonia-ammattikorkeakoulun julkaisuja. A Tutkimuksia 41). Diakonia-ammattikorkeakoulu. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-493-245-5
Räisänen, H. (2007). Äitien minäkuva ja parisuhdetyytyväisyys: pitkittäistutkimus siirtymästä vanhemmuuteen [Pro gradu -tutkielma, Jyväskylän yliopisto]. http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-200798
Vaittinen, J. (2014). Toipumiskulttuurit riippuvuudesta toipumisessa. Tutkimus Hietalinnayhteisön asiakkaiden toipumiskulttuureista ja niiden vaikutuksista heidän toipumisprosesseihinsa [Opinnäytetyö, Diakonia-ammattikorkeakoulu]. http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014092614244

Lait ja asetukset

Säädöksiä lähteenä käytettäessä tulee tekstiyhteydessä ilmetä säädöksen koko nimi sekä suluissa säädösnumero ja vuosi. Tekstiviitteessä käytetään lyhennettä L tai A sekä numeroa ja vuosilukua. Useimmiten tämä merkintätapa riittää.

(L 540/2018)

Varhaiskasvatuslaissa  on säädetty, että – – (L 540/2018).

Jos viitattaessa on tarvetta käyttää pykäliä, ne merkitään vuosiluvun jälkeen ilman pilkkua. Pykälänumeron jälkeen merkitään piste ja välilyönti ennen pykälämerkkiä:

(A 912/1992 3. §)

Asetuksessa sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista  todetaan, että – –. Tilapäisestä kotipalvelusta peritään kunnan määrittelemä maksu. (A 912/1992 3. §.) 

Jos halutaan viitataan useisiin pykäliin, ne erotetaan toisistaan pilkulla:

(L 540/2018 3. §, 23. §)

Lähdeluettelossa
A 912/1992. Asetus sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista 9.10.1992/912. http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1992/19920912
L 540/2018. Varhaiskasvatuslaki 13.7.2018/540. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2018/20180540

 

On olemassa myös lakeja, joissa luvun vaihtuessa pykälänumerointi alkaa alusta. Jos tällaiseen lakiin viitattaessa on tarvetta käyttää pykäliä, lähdeviitteeseen merkitään ensin luku ja sitten pykälä:

(L 39/1889 1. luku 3. §)

Jos samassa viitteessä on viittauksia saman lain eri kohtiin, käytetään pilkkua lainkohtien välillä:

(L 39/1889 1. luku 3. §, 3. luku 5. §)

Jos samassa viitteessä on kaksi eri lakia, käytetään puolipistettä lainkohtien välillä (ks. myös Useita lähteitä samassa viitteessä):

(L 39/1889 1. luku 3. §; L 417/2007 24. §)

Lähdeluettelossa


Säädöksiä koskevassa ohjeessa on sovellettu APA-viittaustyyliä.

Kirkkojärjestys

Säädöksiä lähteenä käytettäessä tulee tekstiyhteydessä ilmetä säädöksen koko nimi sekä suluissa säädösnumero ja vuosi. Tekstiviitteessä käytetään lyhennettä KJ sekä numeroa ja vuosilukua.

(KJ 1055/1991)

Lähdeluettelossa
KJ 1055/1991. Kirkkojärjestys 8.11.1991/1055 v. 1993. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1993/19931055

 

Säädöksiä koskevissa ohjeissa on sovellettu APA-viittaustyyliä.

Hallituksen esitykset

Hallituksen esityksiä lähteenä käytettäessä tulee tekstiyhteydessä ilmetä esityksen  koko nimi sekä suluissa numero ja vuosi. Tekstiviitteessä käytetään lyhennettä HE sekä numeroa ja vuosilukua.

(HE 19/2019)

Hallituksen esityksessä eduskunnalle kirkkolaiksi todetaan, että – – (HE 19/2019).

Lähdeluettelossa
HE 19/2019. Hallituksen esitys eduskunnalle kirkkolaiksi HE 19/2019. https://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2019/20190019

 

Ohjeessa on sovellettu APA-viittaustyyliä.

Euroopan unionin säädökset ja muut oikeusasiakirjat

Euroopan Unionin säädökset, sopimukset ja muut oikeudelliset asiakirjat löytyvät Euroopan unionin virallisesta lehdestä. Lehden sisältö löytyy EUR-Lex -tietokannasta. Tietokannasta löytyy myös pysyvät linkit säädöksille.

EUR-Lex

Lähdeviitteeseen merkitään säädöksen tyyppi ja koodi.

(Euroopan unionin perusoikeuskirja 2012/C 326/02)

(Komission päätös (EU) 2019/154)

Lähdeluetteloon merkitään säädöksen koko otsikko, Euroopan virallisen lehden tiedot sekä linkki (ensisijaisesti EURO-Lexin pysyvä linkki).

Lähdeluettelossa
Euroopan unionin perusoikeuskirja 2012/C 326/02. Euroopan unionin virallinen lehti 26.10.2012. http://data.europa.eu/eli/treaty/char_2012/oj
Komission päätös (EU) 2019/154, annettu 30 päivänä tammikuuta 2019, sisäisten sääntöjen vahvistamisesta siltä osin kuin on kyse rekisteröityjen potilastietoihinsa pääsyä koskevan oikeuden rajoittamisesta. Euroopan unionin virallinen lehti 31.1.2019. http://data.europa.eu/eli/dec/2019/154/oj

YK:n julistukset ja sopimukset

Lähdeviitteeseen merkitään julistuksen tai sopimuksen nimi, hyväksymisvuosi ja tarpeen mukaan artiklan numero.

(Ihmisoikeuksien yleismaaimallinen julistus, 1948, 25. artikla)

(Yleissopimus lapsen oikeuksista, 1989)

Lähdeluetteloon merkitään sopimuksen nimi, hyväksymispäiväys sekä verkko-osoite. Yleissopimukset löytyvät useista eri verkko-osoitteista. Kun sopimus on ratifioitu Suomessa, niin ne löytyvät myös Finlex-palvelusta valtiosopimuksista. (Suomi on ratifioinut lasten oikeuksien yleissopimuksen vuonna 1991. Lähdemerkintään laitetaan kuitenkin alkuperäinen allekirjoituspäiväys.)

Lähdeluettelossa
Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus, 10.12.1948. https://ihmisoikeusliitto.fi/wp-content/uploads/2016/05/YK_Ihmisoikeuksien-julistus.pdf
Yleissopimus lapsen oikeuksista, 20.11.1989. https://unicef.studio.crasman.fi/pub/public/pdf/LOS_A5fi.pdf

 

YK.n yleissopimus lapsen oikeuksien sopimukseen kuuluu myös kolme valinnaista pöytäkirjaa (lisäpöytäkirjaa). Ne löytyvät esim. Finlexistä.

Lähdeviitteeksi merkitään 

(Lapsen oikeuksia koskevan yleissopimuksen valinnainen pöytäkirja lasten myynnistä, lapsiprostituutiosta ja lapsipornografiasta, 2000, 7. artikla)

Lähdeluettelossa
Lapsen oikeuksia koskevan yleissopimuksen valinnainen pöytäkirja lasten myynnistä, lapsiprostituutiosta ja lapsipornografiasta, 25.5.2000. https://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/2012/20120041/20120041_2

 

Tilastot

Tilasto julkaisussa

Jos tilasto on julkaistu jossakin painetussa tai sähköisessa julkaisussa,  lähdeviittaus tehdään julkaisuun, ei yksittäiseen tilastoon.

(Pösö, 2019, s. 33)

Lähdeluettelossa
Pösö, R. (toim.). (2020). Kelan vammaisetuustilasto 2019. (Suomen virallinen tilasto). http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202002286822

 

Sähköisen tilastopalvelut

Lähdeviitteeseen merkitään palvelun ylläpitäjä / tuottaja. Lähdeluetteloon merkitään tilaston tuottaja, päivityspäiväys, tilaston nimi, sulkuihin mahdollinen koodi sekä linkki, jos se vie suoraan tilastoon. Lähdeluettelloon on hyvä myös merkitä myös tilastopalvelun nimi (esim. Sotkanet, Eurostat), jos sellainen on.

Esim. Sotkanet.fi:n palvelussa on indikaattoreita ja niiden yhdistelymahdollisuus. Jos yhdistetään eri indikaattoreita omaksi tilastoyhteenvedoksi, mainitaan lähteenä kaikki käytetyt indikaattorit. Yhdistelyjen seurauksena tullutta linkkiä ei merkitä lähdeluetteloon.

Taulukot, kuviot ja kuvat

(Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 2020)

Lähdeluettelossa
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. (6.7.2020). Omaishoidon tuen 0 - 64-vuotiaat hoidettavat vuoden aikana, % vastaavanikäisestä väestöstä (ind. 5122). Sotkanet.fi. https://sotkanet.fi/sotkanet/fi/metadata/indicators/5122

 

(Suomen ev.lut. kirkko, 2020)

Lähdeluettelossa
Suomen ev.lut. kirkko. (2020). Seurakuntien toimintatilasto 2020https://www.kirkontilastot.fi/viz?id=125

 

(European Commission, 2020)

Lähdeluettelossa
European Commission. (26.08.2020). People at risk of poverty or social exclusion by age and sex (ilc_peps01). Eurostat. https://appsso.eurostat.ec.europa.eu/nui/show.do?dataset=ilc_peps01

Raamattu

Raamattuun viitattaessa ei käytetä sivunumeroita vaan Raamatun lukujen nimiä ja jakeita.

(Raamattu, 1992, Psalmi 139: 7–18)

(Raamattu, i.a.-a, Matteuksen evankeliumi 3:16)

(Raamattu, i.a.-b, Markuksen evankeliumi 1:5)

Lähdeluettelossa
Raamattu. (1992). Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkolliskokouksen vuonna 1992 käyttöön ottama suomennos. Kirjapaja.
Pyhä Raamattu. (2007). Suomen Pipliaseura.
Raamattu. (i.a.-a). Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkolliskokouksen vuonna 1992 käyttöön ottama Uuden ja Vanhan testamentin suomennos sekä 2007 hyväksytyt Vanhan testamentin apokryfikirjat. https://raamattu.fi/kaannokset/KR9
Raamattu. (i.a.-b). Raamattu 1933/-38. https://raamattu.fi/kaannokset/KR38

Tunnustuskirjat

Evankelis-luterilaisen kirkon tunnustuskirjan viitteeseen merkitään tunnustuskirjan nimi ja tarpeen mukaan luku, osio tai kappale (ei sivunumeroita).

Jos julkaisuvuotta ei ole teokseen merkitty, merkitään i.a. (ilman aikaa). Jos tunnustuskirjat ovat julkaisussa, josta löytyy julkaisuvuosi, merkitään se lähdeviitteeseen ja lähdeluetteloon. Jos useita tunnustuksia on koottu samaan teokseen, merkitään tunnustuksen tiedot lähdeluetteloon samalla tavalla kuin merkitään esim. toimitetun teoksen artikkeli.

(Augsburgin tunnustuksen puolustus, i.a., Luku IX)

(Iso katekismus i.a., Neljäs osa)

(Iso katekismus, 1984, Neljäs osa) 

Lähdeluettelossa
Augsburgin tunnustuksen puolustus. (i.a.). Teoksessa Evankelis-luterilaisen kirkon tunnustuskirjat (s. 81–252). SLEY-kirjat.
Augsburgin tunnustuksen puolustus. (i.a.). http://tunnustuskirjat.fi/puolustus/toc.html
Iso katekismus. (i.a.). http://tunnustuskirjat.fi/ik/index.html
Iso katekismus. (1984). Teoksessa Lutherin vähä- ja  isokatekismus sekä Schmalkaldenin opinkohdat, (s, 59–199). (Suomalaisen teologisen kirjallisuusseuran julkaisuja, 138). Suomalainen teologinen kirjallisuusseura.

Hoitosuositukset ja -katsaukset (Käypä hoito, Hotus, JBI, Cochrane) sekä lääketieto

Hotus, Käypä hoito ja Joanne Briggs Institute

Hotus-hoitosuosituksien ja Käypä hoito -suosituksien lähdeviitteisiin merkitään tekijän nimi (henkilö, ryhmä, yhteisö) sekä julkaisuvuosi. Lähdeluettelomerkintään tulee suosituksen julkaisemisen tarkka päiväys sekä suosituksen julkaisija.

(Suomalainen Lääkäriseura Duodecim ja Suomen Verenpaineyhdistys ry:n asettama työryhmä, 2020)

(Tarnanen ym., 2019)

(Parisod ym., 2019)

(Joanna Briggs Institute, 2020)
 

Lähdeluettelossa
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Verenpaineyhdistys ry:n asettama työryhmä. (10.9.2020). Kohonnut verenpaine. Käypä hoito -suositus. Suomalainen lääkäriseura Duodecim. https://www.kaypahoito.fi/hoi04010
Tarnanen, K., Puustjärvi, A., Tuunainen, A., Käypähoito -työryhmä, Berggren, K., & Koivunen, M. (11.04.2019). ADHD – varhaisella tuella arki toimivaksi. Käypä hoito -suosituksen potilasversio. Suomalainen lääkäriseura Duodecim. https://www.kaypahoito.fi/khp00071
Parisod, H., Haapala, O., Koskenniemi,J, Okkonen, E., Saarnio, R., & Tuomikoski, A. (18.12.2019). Muistisairaan henkilön päivittäistoiminnoista suoriutumisen tukeminen - Lääkkeettömät menetelmät hoitotyössä. Hotus-hoitosuositus. Hoitotyön tutkimussaatiö. https://www.hotus.fi/muistisairaan-henkilon-paivittaistoiminnoista-suoriutumisen-tukeminen-laakkeettomat-menetelmat-hoitotyossa-hoitosuositus/
The Joanna Briggs Institute. (16.3.2020). Postnatal Rubella Immunization. Hoitosuositus. The Joanna Briggs Institute EBP Database, JBI1914. *)

 

*) Joanna Briggs -instituutin suositukset ovat tietokannassa, joten lähdeluetteloon merkitään versaalilla tietokannan nimi (vrt. Cochrane-katsaukset). JBI-hoitosuositukseen on myös laitettu tietokannan nimen jälkeen hoitosuosituksen numero. Hoitosuosituksilla ei ole pysyviä linkkejä, kuten Cochrane-tietokannassa, joten lähdeluettelomerkintään ei tule linkkiä.

Joanna Briggs Institute julkaisee järjestelmällisiä katsauksia mm. JBI Evidence Synthesis -lehdessä. Viittaukset tehdään näihin samoin kuin artikkeleihin.

⇒Artikkelit tiede- ja ammattilehdissä
 

Conchrane-katsaukset

Lähdeviitteeseen merkitään tekijä ja vuosiluku.

(Uphoff ym., 2020)

Lähdeluetteloon merkitään tekijä(t), suosituksen nimi ja ilmestymisvuosi. Tietokannan nimi merkitään versaalilla.

Lähdeluettelossa
Uphoff, E., Robertson, L., Cabieses, B., Villalón, F. J., Purgato, M., Churchill, R., & Barbui, C. (2020). An overview of systematic reviews on mental health promotion, prevention, and treatment of common mental disorders for refugees, asylum seekers, and internally displaced persons. Cochrane Database of Systematic Reviews. https://doi.org/10.1002/14651858.CD013458.pub2

 

Lääketieto

Lääketiedosta merkitään tekijäksi joko lääkkeen tai lääkkeen valmistajan nimi. Lähdeluetteloon merkitään viimeisin päivityspäiväys, joka löytyy lääketiedosta. Lähdeviitteeseen tulee vuosiluku. Lääkken nimi merkitään versaalilla. Lääkkeen nimen jälkeen tulee sulkuihin [Lääketieto].

(GlaxoSmithKline Consumer Healthcare Finland Oy, 2020)

(Pfizer Europe MA EEIG, 2019)

Lähdeluettelossa
GlaxoSmithKline Consumer Healthcare Finland Oy. (15.5.2020). Panadol Pore Poretabletti 500 mg [Lääketieto].https://pharmacafennica.fi/spc/2056658
Pfizer Europe MA EEIG. (27.11.2019). Champix [Lääketieto]. https://www.ema.europa.eu/en/medicines/human/EPAR/champix#authorisation-details-section

Standardit

Standardeista merkitään viitteeseen yhteisötekijäksi järjestö, joka ylläpitää standardia sekä ilmestymisvuosi ja tarpeen mukaan sivunumero. Yhteisötekijästä merkitään  ensimmäisellä viittauskerralla nimi koko nimi. Virallinen lyhenne lisätään hakasulkeisiin. Seuraavilla viittauskerroilla voi käyttää virallista lyhennettä. 

(International Organization for Standadizatioin [ISO], 2018)

(ISO, 2018, s. 18)

(Suomen Standardisoimisliitto [SFS], 2020)

Lähdeluettelomerkintään kirjoitetaan standardia ylläpitävän organisaation nimi, standardin nimi ja sulkeisiin standardin numero.

Lähdeluettelossa
International Organization for Standardization. (2018). Interpreting services – Legal Interpreting – Requirements (ISO 20228:2019).
Suomen Standardisoimisliitto. (2020). Painehaavapatjojen vuokrauspalvelut. Hyvät käytänteet (SFS 7504:2020).

Julkaisematon käsikirjoitus ja julkaisu, joka ei ole vielä ilmestynyt

Julkaisemattomaan käsikirjoitukseen viitataan tekijän nimellä. Aikamääreeksi laitetaan käsikirjoituksen valmistumisvuosi (jos päivitetty niin viimeisin päivitysvuosi). *)

(Fredriksson ym., 2021)

Lähdeluettelossa
Fredriksson, M., Hiltunen, M., Kallio-Kokko, T., Kivirinta M., & Saario, H. (2021). Lähteiden käyttö Diakonia-ammattikorkeakoulun opinnäytetöissä [Julkaisematon käsikirjoitus]. 

 

Julkaisuun, joka ei ole vielä ilmestynyt, viitataan tekijän nimellä. Aikamääreeksi merkitään sulkuihin 'tulossa'.

(Steffansson & Pehkonen-Elmi, tulossa)

Lähdeluettelomerkintään merkitään kustantaja. Muut julkaisuja koskevat tiedot merkitään, jos ne ovat tiedossa.

Lähdeluettelossa
Steffansson, M., & Pehkonen-Elmi, T. (tulossa). Nuorten liikuntaneuvonnan ja monialaisen yhteistyön kehittäminen. (Diak Puheenvuoro 34). Diakonia-ammattikorkeakoulu. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-493-374-2

 

* Julkaisematon käsikirjoitus: ei ole suunnitelmissa julkaista tai julkaisukanava / kustantaja ei ole tiedossa.

Pöytäkirjat, esitteet, ohjeet ja muut dokumentit

Esitteet, ohjeet, pöytäkirjat, viranomaispäätökset, lomakkeet tai sopimukset, voidaan merkitä seuraavasti:

Tekijä. (Päiväys). Dokumentin nimi [Dokumentin tyyppi]. Tarpeen mukaan tarkennus yhteisötekijään. Saatavilla pp.kk.vvvv http://www.xxxxxx.fi


Jos on kyse numeroidusta dokumentista (esim. päätöksen numero tai lomakkeen koodi), merkitse myös numero näkyviin lähdeviitteeseen.

(Celia, 2016)

(Helsingin kaupunki, 2020)

(Kela, 2019)

(Punainen Risti, Merilän osasto, 2020)

Lähdeluettelossa
Celia. (2016). Lue kuuntelemalla. Lainaa kurssikirjat äänikirjoina! [Esite].
Helsingin kaupunki. (2.12.2020). Lastensuojelun ja erityistä tukea tarvitsevien lasten avopalvelujen hankinta § 101 [Pöytäkirja viranhaltijapäätöksestä]. Perhe- ja sosiaalipalvelujen johtaja, Soisaali- ja terveystoimiala. Saatavilla 18.1.2021  https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/paatoksenteko/viranhaltijapaatokset/asiakirja?year=2021&ls=11&doc=Sote_2020-12-02_Pesoj_101_Pk&vdoc=U32020010VH1
Kela. (2019]. Hakemus. Eläkettä saavan hoitotuki/16 vuotta täyttäneet vammaistuki EV 256 [Verkkolomake]. Saatavilla 18.1.2021 https://www.kela.fi/documents/10192/3861304/EV256.pdf
Punainen Risti, Merilän osasto. (25.5.2020). Hallituksen kokous 3/2020 [Julkaisematon pöytäkirja].


Jos on tarpeen tehdä sisäisestä asiakirjasta lähdemerkintä, niin käytetään hakasulkeissa esim. seuraavanlaisia merkintöjä: [Julkaisematon asiakirja],  [Julkaisematon sopimus] tai [Sisäinen työohje]. Joskus voi riittää maininta tekstissä eikä lähdeviitettä tarvitse tehdä (vrt. henkilökohtainen tiedonanto).

(Touhulan päiväkoti, i.a.)

Touhulan päiväkoti. (i.a.). Ohje palautekeskusteluihin huoltajien kanssa [Sisäinen työohje]. 

Sanakirjat

Viitattaessa sanakirjan yksittäiseen termiin viitteeseen merkitään teoksen tekijän, verkkosanakirjan ylläpitäjän tai teoksen nimi, jos tekijätietoa ei ole saatavilla. Ilmestymisvuoden jälkeen merkitään hakutermi ja sen jälkeen Teoksessa ja Sanakirjan nimi. Huomaa, että päivittyvissä verkkosanakirjoissa  ilmestymisvuoden paikalle merkitään  i.a. (ilman aikaa).

Jos käytetty termi esiintyy painetussa sanakirjassa, lähteeksi merkitään teoksen kokoajan tai kirjoittajan tiedot ja sen sivun numero,  jolla termi on esiintynyt. Yksittäistä termiä ei tarvitse merkitä lähdeluetteloon.

(Jyväskylä yliopisto, viittomakielen keskus, i.a.)

(Kotimaisten kielten keskus, i.a.)

(Forsberg, 2021, s. 228)

Lähdeluettelossa
Jyväskylän yliopisto, viittomakielen keskus. (i.a.). Aalto  [Video]. Teoksessa Suomen Signbank. Saatavilla 22.3.2021 https://signbank.csc.fi/dictionary/gloss/3833
Kotimaisten kielten keskus. (i.a.). Viittomakieli. Teoksessa Kielitoimiston sanakirja. Saatavilla 22.3.2021 https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/viittomakieli
Forsberg, U. (2021). Stadin slangin etymologinen sanakirja. Gaudeamus.

 

Tietokannat

Tietokannat

Jos on tarpeen viitata koko tietokantaan,  viitteeseen merkitään tietokannan ylläpitäjän nimi. Päivittyvissä aineistoissa  ilmestymisvuoden paikalle merkitään yleensä i.a. (ilman aikaa). Jos tietokanta on selkeästi tehty jonakin määrättynä ajanjaksona eikä sitä enää päivitetä, voi viitteeseen merkitä myös tarkan valmistumisajankohdan.

(Jyväskylän yliopisto, viittomakielen keskus, i.a.)

(Tilastokeskus., i.a.)

Lähdeluettelossa
Jyväskylän yliopisto, viittomakielen keskus. (i.a.). Suomen Signbank [Tietokanta]. https://signbank.csc.fi/  

Mallilähdeluettelo ja ohjeita

Ohjeita

Lähdetiedot kirjasta (kuva avautuu uuteen ikkunaan)

Tässä ohjeessa neuvotaan:

  • miten löydät teoksesta tarvittavat tiedot lähdeluetteloon 
  • miten merkitset väitöskirja- tai muun opinnäytetyötiedon lähdeluetteloon
  • miten merkitset julkaisusarjan tiedon lähdeluetteloon
  • miten merkitset ja mistä löydät pysyvän linkin lähdeluettelomerkintään (esimerkki Theseuksesta)
  • lähdeviitteen muoto (eri elementit ja välimerkit)

Välilyöntien tarkistus (kuva avautuu uuteen ikkunaan)

Tässä ohjeessa neuvotaan:

  • miten tulee välimerkit ja välilyönnit lähdeviitteeseen ja lähdeluettelomerkintään

Tekijat

Anna Liisa Karjalainen, Mervi Kivirinta & Atte Kollanus (2020)

Saavutettavuusseloste